Jouko Vesikansan toimittaman Nykysuomen sanavarat –kirjan mukaan suomen kielen vanhoja omaperäisiä sanoja ovat ne , jotka ovat peräisin vähintään kantasuomesta, eli ainakin 3000 vuoden takaa (WSOY, 1989). Sanoja on lainautunut ja lainautuu suomen kieleen, kuten kaikkiin muihinkin kieliin, eri aikoina jatkuvasti. Alkuperäisiä kantasanoja, jotka yhä kuuluvat kielemme jokapäiväiseen ydinsanastoon, on hyvin vähän.
Vanhimmat suomen kielen sanat, jotka siis olivat yhteisiä kaikille uralilaisille sukukielillemme, liittyvät kirjan mukaan ruumiinosiin ja fysiologisiin toimintoihin, luonnonympäristöön, sukulaisten nimiin, tulentekoon, keittämiseen ja metsästykseen. Ikivanhoja sanoja ovat esimerkiksi sanat emä, me, muna, nimi, pala, pesä, poski...
Helsingin Sanomien vanhat numerot vuodesta 1904 lähtien löytyvät mikrofilmeiltä Pasilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjastoissa on mahdollisuus ottaa niistä kopioita. Lehtien mikrofilmejä on myös Helsingin yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa.
Turun kaupunginkirjastossa voi käyttää skanneria ja lähettää skannatut tiedostot sähköpostilla mm. pääkirjaston Uutistorilla. Skannausaika kannattaa varata etukäteen Uutistorin puhelinnumerosta 02-2620621. Ajan voi varata myös itse omilla kirjastokortin tunnuksilla osoitteesta http://www.eb2.dpg.fi/vasu/kirjaus.aspx .
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Turun oikeustieteellisen pääsykoekirjat, nimeltään Pääsykoekirja (osat 1-4 v. 2006 ja 1-3 v. 2007-2010). Saatavuuden löydät Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Muiden yliopistojen pääsykoekirjat voit myös etsiä Vaskista.
Turun yliopiston kirjaston saatavuuden löydät Volterista
https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjaston saatavuuden Almasta https://finna.fi
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja...
Jyväskylän kaupunginkirjasto järjestää perinteisen poistomyynnin myös vuonna 2010. Myynti on marraskuun ensimmäisellä viikolla. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä tilaisuutta.
Perunapuuroon (potaattihuttu, pottupuuro) käytettiin vanhaan aikaan karkeita ohraisia puurojauhoja, mutta myöhemmin on ruvettu käyttämään ruisjauhoja tai ohra- ja ruisjauhojen sekoitusta. Tästä eri puolilla Suomea tunnetusta ruokalajista löytyy useita ohjeita, jotka pikku vivahde-eroja lukuunottamatta ovat pääpiirteissään melko samantapaisia keskenään. Alla pari esimerkkiä, ensimmäinen Kainuusta, toinen Savosta:
POTTUPUURO
"Kuoritut perunat keitettiin kypsiksi. Keitinvesi otettiin talteen ja perunat survottiin. Survokseen lisättiin keitinliemi ja suola. Seos sai kiehua, ja siihen lisättiin jauhot voimakkaasti vatkaten."
(Götha Rannikko, Puukkolihaa, imellusvelliä ja muita evväitä)
POTAATTIHUTTU
5 suurta perunaa
1 l vettä
1,5-2 dl...
Osoitteessa http://www.helmet.fi/ on oikeassa yläreunassa kohta "Omat tietoni". Klikkaa sitä ja pääset kirjoittamaan kirjastokorttisi numeron ja nelinumeroisen tunnuslukusi. Paina sen jälkeen "Jatka".
Tämän jälkeen näet listan lainoistasi. Voit järjestää lainasi ensin eräpäivän mukaisesti kohdasta "Järjestä eräpäivän mukaan", jolloin ensin erääntyvät tulevat listalle ensimmäiseksi. Lainan vasemmalla puolella on pieni ruutu, johon voit laittaa ruksin painamalla hiiren vasenta näppäintä. Laita ruksi niiden lainojesi kohdalle, jotka haluat uusia. Paina sen jälkeen yllä olevaa kohtaa "Uusi merkityt lainat".
Jos uusiminen onnistui eli lainoista ei ollut varauksia muille, näkyy näille uusituille lainoille tämän jälkeen lainojen listalla uusi...
Ilmaisulla ”sivistynyt ihminen” varmaankin tarkoitetaan ”kunnollista tai hyvin käyttäytyvää ihmistä”. Sivistys opillisena tietämyksenä ei sinänsä oikein mitenkään olla kytköksissä kiroilemiseen.
”Uudessa käytöksen kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1997) Sirkka Lassila on sitä mieltä, että ”[e]rilaiset hävyttömyydet ja kirosanat eivät kuulu hyvään keskusteluun. Eivät ylipäätään minkäänlaiseen keskusteluun” (s. 52). Lassila kritisoi etenkin nuorten kielenkäyttöä ja väittää voimasanojen olevan vain oman puheen ja olemuksen – arvatenkin Lassilan mielestä turhaa – pönkittämistä. Aikuisten kiroilua Lassila pitää paheksuttavana, koska lapset ja nuoret oppivat kiroilun heidän antamastaan esimerkistä.
Jari Tammi on puolestaan aivan eri linjoilla ”Suuren...
Emme löytäneet varmaa tietoa, jonka mukaan Olkiluoto 3:sta olisi suunniteltu kaukolämpöputkea Helsingin Energialle. Helsingin Energiasta emme myöskään saaneet vahvistusta asiaan.
Tässä keskustelussa mainitaan kaukolämpöputken rakentamisesta Olkiluodosta Helsinkiin: "Kaukolämpöputki Helsinkiin maksaa kuitenkin Helenin ja Pöyryn arvioiden mukaan kaksi miljardia..."/Piia J. Häkkinen
http://greenpeace.cc/finland/2010/01/13/onko-uusiutuva-energia-liian-ka…
Aika ajoin on ollut puhetta kaukolämpöputken rakentamisesta Loviisan ydinvoimalasta. Loviisan Sanomissa julkaistussa artikkelissa on arvioitu, että kaukolämpötunnelin ja –putkiston rakentaminen Loviisasta Helsinkiin maksaisi noin 10 miljoonaa euroa/kilometri eli noin 700 miljoonaa euroa....
Käytettävissämme ei ole moottoripyöräkerhojen säännöstöjä, mutta vaikuttaisi siltä, että mitään tiettyä ajojärjestystä ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat. Kesken ajon järjestystä ei vaihdeta, mutta jo ajojen tauoilla se voi vaihtua. Kerhojen "upseerit" road captain ja asekersantti ovat usein letkan kärjessä.
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt...
Mikko Väärälän ja Reetta Niemelän CD-levyltä Leppäkerttusormus : Milja Mansikan laulut löytyy Kurjet-niminen kappale. Levyllä on laulujen lisäksi myös luonnonääniä.
Fröbelin Palikoiden levyllä Zupadibum on laulu nimeltä Kurki. Laulu löytyy myös Fröbelin palikoiden kokoelmalta Parhaat palat : hittejä levyiltä ja videoilta.
CD-levyllä Lehtevä mies : lauluja Jukka Itkosen teksteihin on Kurjemmaksi-niminen laulu ("En voi tulla kurjemmaksi!" lauloi paksu kurki…).
Nuotteja näihin kappaleisiin ei löytynyt. CD-levyjen saatavuuden näkee HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt aivan etsimäsi kaltaisia kirjoja. Tässä kuitenkin muutama uskonnollisista yhteisöistä kertova kirja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua:
Jackson, Dave ja Neta: Kasvupaikkana yhteisö (julk. Kirjapaja v. 1988). Amerikkalaispariskunta kertoo kokemuksistaan kristillisistä yhteisöistä.
Guest, Tim: Oranssi poika (Otava v. 2005). Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan englantilaisessa hinduyhteisössä, myös jonkin verran amerikkalaisesta yhteisöstä.
Picoult, Jodi: Koruton totuus (Karisto v. 2007). Romaani joka sijoittuu amish-yhteisöön.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/
Jussi Talvi tuomitsee kirjassaan Gastronomian historia (Otava, 1989) lihan pehmittämisen satulan alla epähistoriaksi, joka perustuu Mongolian tataarien sotaretken eurooppalaisen kronikoitsijan väärinymmärrykseen. Tataarit kyllä laittoivat pihvejä satuloidensa alle, mutta eivät pehmittääkseen ravinnoksi tarkoitettua lihaa, vaan lääkitäkseen ratsujensa selkiin tulleita haavaumia:
"Tuosta mongolien sotaretkestä kerrottiin kaikenlaista. Spalatossa, nykyisessä Splitissä, kirjoitti munkki Tuomas (Thomas) kronikkaansa: 'He (mongolivaltiaat) ovat pienikokoisia miehiä, mutta leveähartiaisia. Heidän parrattomat kasvonsa ovat aivan sileät, nenä tylppä ja leveä, ja säihkyvät silmät seistä harittavat kaukana toisistaan... He eivät syö lainkaan leipää,...
Oletan, että tarkoitat Karvinen-sarjakuvien piirtäjää Jim Davisiä. Hänestä en löytänyt varsinaista elämäkerrallista kirjaa, mutta suomeksikin ilmestyneessä teoksessa: Karvisen 20-vuotisjuhlakirja / Jim Davis ; [suomennos: Kirsi Koivisto, Antti Marttinen & Jouko Ruokosenmäki]
Tampere : Egmont, 1998,
Davis kertoo omasta elämästään ja sarjakuviensa piirtämisestä.
Englanniksi on ilmestynyt kirja nimeltä: Davis, Jim
How to draw Garfield and friends / by Jim Davis ; step-by-step drawing illustrations by Ron Zalme ; text by Michael Teitelbaum, Ron Zalme & Scott Nickel
Horsham : Ravette Publishing, cop. 2010.
Näitä teoksia voit kysellä omasta lähikirjastostasi. Jos kirjastoosi ei ole niitä hankittu, voit tehdä niistä kaukolainapyynnön....
