Jukka Haaviston säveltämä ja myös sanoittama laulu "Pilkkimään" löytyy Viola-tietokannan mukaan nuottikäsikirjoituksena Kansalliskirjaston kokoelmista. Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio nuotista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
HelMet-luettelosta löytyy kaksi ruotsinkielistä teosta, jotka liittyvät Hildegard Bingeniläisen kasvilääketieteeseen:
Schweiger, Anita – Kammerer, Susanne:
Hildegard av Bingens örtabok : förebygg och hela. Stockholm, 1998 (ISBN 91-7085-197-2)
Hildegards kök : råd och recept för ett liv i hälsa enligt Hildegard von Bingen (sammanställning Ellen Breindl). Göteborg, 2000
(ISBN 91-7085-207-3)
Kaukolainana voit tilata seuraavan julkaisun. Teos on tilattavissa Ruotsista.
Hertzka, Gottfried – Vatheur, Ingeborg: Så botar Gud: den heliga Hildegards medicin som ny naturläkemetod. Visby 1993.
(ISBN 91-7400-212-0).
Kaukopalvelulomake ja tarkemmat tiedot kaukolainauksesta ja kaukopalvelumaksuista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta. Alla...
Lentoliikenteen matkustajamäärät on kerätty vuoden 2010 lentoliikennetilastoon, jonka löydät pdf-muotoisena sivulta http://www.finavia.fi/liikennetilastot .
Suomen siviili- ja sotilaslentotoiminnan kokonaisuutta vuosikatsaus ei tietenkään kata, mutta löytänet vuositilastosta kaipaamasi luvut.
Pertti Purosen Näin teen perukirjan itse (2008, s. 16) mukaan perunkirjoituksessa jonkun on toimittava pesän ilmoittajana. Hänen antamiensa tietojen perusteella laaditaan omaisuusluettelo. Lain mukaan pesän ilmoittaminen kuuluu sille, joka hoitaa pesän omaisuutta tai on sen tilaan muuten parhaiten perehtynyt. Käytännössä tämä ilmoittaja on yleensä leski tai pesän osakas. Vaikka pesän ilmoittaakin erityinen pesän ilmoittaja, muillakin on oikeus kirjauttaa omat pesää koskevat merkitykselliset tietonsa perukirjaan. Perunkirjoituksen toimittajan vallassa on lopullisesti ratkaista, mitä hän haluaa perukirjaan.
Pesän ilmoittajan on merkittävä perukirjaan valaehtoinen vakuutuksensa, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat...
E-koodijärjestelmä on alunperin kehitetty Euroopan unionissa ja E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut kyseisen lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.
E 200-alkuiset lisäaineet viittaavat hyväksyttyihin säilöntäaineisiin.
Kysymääsi E 205-koodia ei löydy Eviran E-koodiluettelosta http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf eikä teoksesta Lisäaineopas (Evira, 2009).
Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa.
Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0)
mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
Internetissä tapahtuvasta digitaalisesta markkinoinnista on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Yksi paikka aloittaa haku on Kauppakorkeakoulun Helecon Mix taloustieteellinen tietokanta, joka on käytettävissä mm. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Tietokantaan sisältyvät myös gradut,väitöskirjat ja artikkelit. Yhdisteltäviä hakusanoja voisivat olla www-sivut, markkinointi, mainonta, internet, verkkokauppa, verkkomainonta, digitaalinen markkinointi, käytettävyys.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta voi hakea tarkennetulla haulla samoja hakusanoja käyttämällä. http://finna.fi
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta voi hakea samoilla kriteereillä kuin edellä mainituista. https://finna.fi
Opinnäytteet ja väitökset saa...
Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se voi olla Eino-nimen sisarnimi. Siinä tapauksessa nimen taustalla olisi saksalainen nimi Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Ilmeisesti suomen yleiskielen eine, eli aamiainen tai ravinto, ei liity nimen. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
François Villonin "Hirtettyjen balladi" sisältyy kahteenkin teokseen. Teoksessa François Villoin: Testamentti (Otava, 1983) runo on Veijo Meren suomennoksena. Kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta" (WSOY, 1974, 2004) runon on suomentanut Aale Tynni.
Sen sijaan etsimästäsi Joachim du Bellayn runon suomennoksesta ei valitettavasti löydy mitään merkintöjä suomalaisista tietokannoista.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1302539192&ulang=…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Nooa tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa "lepoa" tai "lohdutusta". Se voi myös tarkoittaa verbiä "keventää mieltä". Nimen hepreankielinen muoto on Noach.
Nimi Nooa tunnetaan parhaiten Vanhasta testamentista. Nooa oli hurskas patriarkka, jonka Jumala valitsi oikeamielisenä ja nuhteettomana pelastumaan koko muun luomakunnan hukuttaneesta vedenpaisumuksesta. Nooa pelasti samalla kunkin eläinlajin jatkamaan elämää.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
http://www.facta.fi/tietosanakirja/65489
Eläimen ruho jaetaan osiin, joissa on erilainen rasva- ja sidekudospitoisuus.
Ruhon osat vaativat erilaisen ruuanvalmistustavan ja -ajan ja soveltuvat näin ollen eri ruokalajeihin. Ruhon osien nimitykset kertovat siitä, mistä kohtaa ruhoa se on peräisin.
Potka on polven ja sorkan välinen jalan osa.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Elintarviketeollisuus/Elint…
Naudan ja sian ruhon osia:
http://www.keittotaito.com/naudan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
http://www.keittotaito.com/porsaan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
Olisikohan kyseessä Tony Rossin v. 1986 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Tahdon pottani!(Lasten keskus, 1986). http://www.helmet.fi/record=b1484337~S9*fin
Kirja on ilmestynyt myös paksulehtisenä laitoksena v. 2002. http://www.helmet.fi/record=b1484336~S9*fin
Riihimäen Sanomat oli ainoa sanomalehti vuonna 1952 Riihimäellä. Lehden kaikki vuosikerrat on varastoitu Riihimäen kirjastoon sidottuina vuosikertoina. Valitettavasti kyseinen artikkeli osuu juuri taitoskohtaan, josta skannaus on hankalaa. Yritämme ottaa uutisesta valokuvan ja siirtää sen sähköiseen muotoon ja lähetämme sen sinulle.
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukana kuvallinen henkilötodistus. Kadonneen kirjastokortin uusiminen maksaa aikuisilta kolme euroa ja lapsilta kaksi euroa. Saat uuden kortin heti, sitä ei siis tarvitse odottaa, joten pääset saman tien myös lainaamaan.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Valitettavasti en ole pystynyt löytämään mitään tietoa apulaisisännöitsijän palkasta.
Isännöitsijän käsikirjasta löytyy vaan tieto että palkka neuvotellaan taloyhtiön ja isännöitsijän kesken.
Ehdottaisin että otat yhteyttä isännöitsijätoimistoon ja kysyt asiasta heiltä.
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on www.helmet.fi:n Omissa tiedoissasi oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku.
Terkstiviestipalvelun tilaamisesta löydät tarkat ohjeet www.helmet.fi-sivuilta kohdasta Ohjeita -> HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
Kirjoista ei löytynyt tarinaa Bloody Marystä tai verisestä Marista. Wikipediassa on artikkeli aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bloody_Mary_(tarina)
Urbaanilegendoja, nykytarinoita sekä kummitusjuttuja löytyy mm. kirjoista Apua!Maksa ryömii, Varastettu isoäiti, Kuollut kulkee, Karmivia tarinoita, Kuolleet eivät kurkistele. Kirjoja on lainattavissa Satakirjastoista.
Runo on nimeltään Onko Lotta totta? ja sen on kirjoittanut Katriina Ahonen. Se sisältyy hänen kirjaansa Sinisen myssyn siemeniä : lastenloruja (Kustannuskiila, 1990). Voit tarkistaa kirjan saatavuuden esim. Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi).
