Kyseessä on varmastikin Dalton Trumbon teos Johnny got his gun, joka on alunperin kirjoitettu vuonna 1938 ja julkaistu vuonna 1939.
http://en.wikipedia.org/wiki/Johnny_Got_His_Gun
Suomeksi se ilmestyi vuonna 1973 Pentti Saarikosken suomentamana nimellä Sotilaspoika.
Jo vuonna 1971 teoksen pohjalta valmistui elokuva, joka myös on muodostunut klassikoksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(vuoden_1971_elokuva)
Olisiko kyseessä Pirjo Tuomisen Satakunta-trilogia,johon kuuluvat kirjat Suuren joen maa (Tammi, 1996) Kuningasväylä ( 1997) ja Tulen pojat, veden tyttäret ( 1998)
Kirjojen saatavuustiedot osoiteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsuuren+joen+maa&searchscope=9&m=&l…
Uusi kirjastokortti on maksullinen. Lasten kortti maksaa kaksi euroa ja aikuisten kortti kolme euroa. Voit pyytää uuden kortin mistä tahansa HelMet-kirjastosta ja sinulla pitää olla tuolloin mukanasi henkilöllisyystodistus. Jos olet alle 15-vuotias, saat uuden kortin tuomalla kirjastoon takaajan täyttämän ilmoittautumislomakkeen, joka löytyy allaolevasta linkistä.
Joka tapauksessa sinun on syytä välittömästi ilmoittaa korttisi kadonneeksi, jottei kukaan muu voi käyttää sitä väärin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kirjaston maksut ovat yksityisoikeudellisia saatavia. Ne ovat ulosottokelpoisia sen jälkeen, kun niille on haettu tuomioistuimen antama suoritustuomio.
Itse asiassa Ihaan häntä taitaa olla kiinni jonkinlaisella taulunastalla. Nastakiinnityksen puuhamiehenä on Risto Reipas.
Nalle Puhin luoja A. A. Milne on kehitellyt tarinoidensa hahmoja todellisen maailman hahmojen pohjalta. Risto Reippaan esikuva on Milnen oma poika Christopher Robin, jolla oli lelueläimiä, mm. vaaleanruskea nallekarhu, tiikeri, kenguru sekä harmaa sahanpuruilla täytetty aasi.
Ihaan irtohäntä viittaa todennäköisesti vanhaan leikkiin, jossa yritetään silmät sidottuina kiinnittää aasin häntä oikeaan kohtaan.
Englanninkielisessä Wikipediassa häntää luonnehditaan vapaasti suomennettuna näin:
"Ihaalla on pitkä irtohäntä, jossa on vaaleanpunainen rusetti. Ihaa pitää hännästään kovasti, mutta on myös taipuvainen hukkaamaan sen...
Valitettavasti kirjaston sanakirjat ovat niin suppeat, ettei niistä löydy kysyttyä sanaa. Helsingin kaupunginkirjaston japanilainen työntekijä kuitenkin kertoi, että selviytyjä on japaniksi ikinokori. Netissä osoitteessa sanakirja.org selviytyjä käännetään näin: 生残者
Kirjassa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Otava 2000, sivulla 647 lukee (tiivistettynä) näin:
Tampio on sekä talon- että sukunimi Kuhmossa, Sotkamossa ja Sallassa. Esim. Staff. Tambio 1730 Kuhmon Lentua, Joh. Tambio 1822 Hyrynsalmi, Staffan Tambio 1687 Sotkamon käräjät. Nimi saattaisi liittyä maamme muihin Tamppi-nimiin, joita on lähinnä Hämeessä ja Keski-Suomessa: talojen, tilojen ja torppien nimiä: Tamppi, Tamppari, Tampinkoski, Tamppikoski, Tamppilahti. Sukunimenä Tamper, Tamp, Stampu. Nimiä voi arvella esim. paikannimiin perustuviksi: Tampiksi tai tamppimyllyksi (ruotsiksi stamp) on sanottu "veden avulla toiminutta laitosta, jossa on tampattu l. vanutettu sarkaa tai puitu riihintähkiä hätäleivän aineksiksi. Tamppi on ollut...
HelMet-kirjastojen tuoreimmat uutuuskirjat löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/ftlist*fin. Listoja on jaoteltu aineiston kielen ja aineistotyypin mukaan. Kirjat ilmestyvät listalle, kunhan ne on viety kirjaston järjestelmään. Sitä ennen kirjoja ei valitettavasti pääse näkemään.
Jos HelMet-kirjastojen varauksen tekee suullisesti puhelimessa tai palvelutiskillä ja tulee hakemaan sen siitä kirjastosta, jossa teos on, varaus on ilmainen. Syynä on se, että tuollainen varaus ei aiheuta kirjastolle erityisiä kustannuksia.
Sen sijaan netin kautta tehtävän varaukset kulkevat yleensä kirjastojen välillä ja aiheuttavat siten kuljetuskustannuksia. Niinpä tiskillä tehtynäkin kirjastosta toiseen siirtyvästä varauksesta joutuu maksamaan varausmaksun.
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti voi varata siksi, ettei kirjaa ole enää yhtään kappaletta jäljellä HelMet-kirjastoissa. Virkailijajärjestelmän kautta näen, että ainoa kappale on poistettu Kirjasto Omenassa toukokuussa, kenties huonon kunnon tai vähäisten lainamäärien vuoksi.
Jos kaipaat Miamista kertovia matkaoppaita, tässä olisi pari tuoretta vaihtoehtoa, joita on kirjastoissa paikalla ainakin tällä vastaushetkellä:
http://www.helmet.fi/record=b1979154~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1879672~S9*fin
Viidan runo ”Luominen” on ilmestynyt hänen esikoiskokoelmassaan ”Betonimylläri” (1947). Se löytyy myös ainakin kokoelman 7. painoksesta (WSOY, 1990) ja Viidan kokoelmasta ”Kootut runot” (WSOY, 2006; useita muitakin painoksia).
Pölypunkki on hämähäkkieläin, joka lisääntyy lämpimässä ja kosteassa. Sitä on eniten vuodevaatteissa, kokolattiamatoissa ja pehmustetuissa huonekaluissa. Pölypunkit käyttävät ruoakseen ihmishilsettä ja myös sienirihmastoa. Nykyään ne ovat lähes hävinneet Suomesta, koska ne eivät viihdy kuivassa sisäilmassa eivätkä keinokuituisissa vuodevaatteissa.
Tässä linkki Terveyskirjaston punkkitietoon http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00… sekä Marttaliiton punkkeisivuille
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/pyykki/pese_oikein/polypunkit_pois/
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Käännös on ilmeisesti Barbara Helsingiuksen käsialaa. Kappale löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
Nyyrikki-lehden vanhoja numeroita on mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun kaupunginkirjastossa. Kansalliskirjasto antaa mikrofilmit omaan lukusaliin luettavaksi, jos tilaa vähintään edellisenä päivänä lukupaikan (puh. 09- 191 22743) ja aineiston sähköpostilla kk-kaukopalvelu@helsinki.fi. Kopiot mikrofilmeistä ovat kalliita, joten kannattaa ottaa mukaan oma muistitikku. Oulun kaupunginkirjastosta saa mikrofilmejä kaukolainaksi n. 10 kpl. kerralla ja laina-aika on 4 viikkoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaite. Kaukolainapyynnön voi tehdä Hämeenlinnan kirjastossa tai verkkokirjastossa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/lainaus
Päätalo instituutti: http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/...
Kotiliesi-lehteä on varastoitu Turun kaupunkirjastoon vuodesta 1925 lähtien. 50- ja 60-luvuilta olevat lehdet on sijoitettu lehtivarastoon. Niitä voi pyytää lainaksi tekemällä tilauksen kirjaston asiakaspalveluun. Muita Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi hakea Vallusta, joka on kirjaston varastoon siirrettyjen lehtien tietokanta http://vallu.turku.fi/hfk.asp
Siitä näkyvät saatavissa olevien lehtien vuosikerrat sijoituspaikkoineen.
Mikrofilmatut lehdet löytyvät linkistä http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
