Tapio Saario kirjoittaa Kuka kukin oikeasti on -teoksessaan (BTJ Kirjastopalvelu, 1996) Kenttäläisestä seuraavasti:
"Paavo Kenttäläinen perustuu suurelta osin Salaman nuoruudentoveriin, kirjailija Jorma Kannilaan (1934-[2010]). Salama ja Kannila olivat tutustuneet Tampereen Klassillisessa lyseossa, ja heitä yhdisti kirjoittamisharrastus. Salama lopetti koulun jäätyään viidennelle luokalle vuonna 1954. Muutamaa vuotta vanhempi Kannila auttoi Salamaa ensin kirjoittamisen alkuvaiheissa, mutta ystävysten välit viilenivät Kannilan saatua ensimmäisenä menestystä kirjoittajana. Esikoisteoksen Salama sitten kuitenkin sai julki pari vuotta ennen Kannilaa."
"Salaman osalta Kenttäläisen hahmo on luultavasti syntynyt aluksi jonkinlaisena kostona siitä...
Suomessa järjestettävissä vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta 2, koska numeroa 1 ei ole haluttu ottaa käyttöön: ketään ei ole tahdottu julistaa "ykköseksi" ennen kuin vaalit on käyty.
Numerointikäytännöstä on säädetty Vaalilaissa (37 §. Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen ja 41 §. Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen):
"Presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2." (37 §)
" -- ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi...
Varmaankin yleisesti katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa kuvataan vankilassa...
Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten...
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .
Terveysinfon sivulla kerrotaan punaisen omenan sisältävän enemmän antioksidantteja kuin keltaiset ja vihreät omenat. Antioksidantit estävät haitallisten happiyhdisteiden ns. vapaiden radikaalien muodostumista, eli ne puolustavat ja puhdistavat elimistöä.
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/a...li_lue/238
http://www.antioksidantit.com/
Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary...
Falunissa näyttää olleen kylmä talvi 2010-2011. http://www.wunderground.com/ :n mukaan viime talvena joulukuun, tammikuun ja helmikuun puolivälin tienoilla käytiin reilussa 20 asteessa pakkasasteessa, ja helmikuussa noin 25 asteen pakkasia saatiin viisi päivää, alin lukema näyttää olleen 28 miinusastetta. Pakkaskelejä kesti aina maaliskuun loppuun, tosin lauhempina lukemina.
Talvisodan pakkaslukemista kertoo Uusi Suomi -lehden artikkeli 15.12.2009:
"Talvisodan kylmimpiin päiviin niin Helsingissä kuin Kuusamossakin kuuluivat 17. ja 18. tammikuuta. Helsingissä oli 17. päivänä koko sotatalven kylmin päivä: alimmillaan -32,9 ja ylimmilläänkin hyytävät -26,5 celsiusastetta.
Seuraavana päivänä pohjoiseen sijoitetut sotilaat hytisivät...
Tietokoneemme on ohjelmoitu aloittamaan uusi istunto tasatunnein eikä siihen ole ainakaan näillä näkymin tulossa muutosta. Istunnot alkavat tasatunnein, jotta koneiden etukäteisvaraus olisi helpompaa. Istunnon vaihtumishetki kannattaa katsoa tietokoneen kellosta. Valitettavasti aina välillä joku istahtaa koneen äärelle juuri istunnon vaihtuessa uudeksi. Silloin ei ikävä kyllä voi tehdä muuta kuin kirjautua uudestaan sisään.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että nimi ”Viro” on ollut alun perin nykyisen Viron koillisen maakunnan Virumaan nimitys, joka on siirtynyt merkitsemään koko maata. Samalla tavalla sanalla ”Suomi” on viitattu muinoin nykyiseen Varsinais-Suomen alueeseen, kunnes se on vakiintunut viittaamaan koko maahan.
Sanan ”Viro” alkuperästä ei ole Häkkisen mukaan täyttä varmuutta, mutta nykyään sen arvellaan olevan germaaninen tai balttilainen laina. Sen merkitys olisi ollut ’mies’. Liettuassa vastine voisi silloin olla sana ”vyras” ja latviassa ”virs”. Mahdollinen olisi myös kantagermaanin rekonstruoitu muoto ”wiraz”. Vanha teoria liittää ”Viron” vanhoihin ruotsalaisiin vesistönnimiin, jotka pohjautuvat...
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä.
Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/...
Täytätkö tämän hankintatoivomuslomakkeen ja lähetät sen eteenpäin, niin aineiston hankkijat voivat huomioida toiveesi: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Lomake löytyy Espoon kaupungin nettisivuilta kohdasta kirjastot: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273
100 markan kolikko vuodelta 1957 on arvioitu 2 euron hintaiseksi yleisimmin esiintyvässä kuntoluokituksessa. Jos kolikko on aivan uudenveroinen, sen hinta on 8 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen (v. 2008 painos).
Rooman ensimmäiselle keisarille senaatti antoi arvonimen Augustus 'kunnianarvoisa' vuonna 27 eKr. Tästä on lyhentynyt miehennimi August, jonka kansankielinen muunnos Aaku on.
Lähde: Vilkuna Kustaa: Etunimet, Otava, 2005.
Kyseinen kirja tilataan viikolla 4 kirjastoihimme. Kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat saadaan kirjastoihin lainattaviksi. Kirjan tilannetta kannattaa seurata HelMet-palvelunkautta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa saksankielisiä elokuvia. Oheisesta linkistä löytyy myös elokuvat joissa on saksankielinen ääniraita.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=16&m=g&l=ger&b=…
Goethe-Instituutissa on saksankielisiä DVD-elokuvia lainattavana myös yksityishenkilöille. Dokumentit ovat yleensä Saksaa koskevia ja
näytelmäelokuvien ohjaajat saksalaisia, aiheet vaihtelevat.
Itävaltaa koskevaa aineistoa siellä ei ole.
www.goethe.de/helsinki
Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa voi siirtää videoita dvd:lle. Kaitafilmien siirrossa dvd:lle on käytettävä yksityisiä palveluja.
http://www.lib.hel.fi/kohtaamispaikka
