HelMet-verkkokirjastosta sen enempää kuin muistakaan tietokannoista, esim. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, ei ole mahdollista tehdä sellaista hakua, joka erottaisi kunkin teoksen ensimmäiset painokset omaksi listakseen. Hakuihin tulevat mukaan myös saman teoksen eri ISBN-numerolla julkaistut uudet painokset eri vuosilta. Niinpä näistä hakutuloslistoista on usein varsin työlästä päätellä, missä järjestyksessä teokset alun perin ovat ilmestyneet.
Kirjailijan teosten ilmestymisjärjestys onkin yleensä helpompi selvittää muuta kautta kuin tietokantahaulla. Esim. Wikipediassa ja muissa tietosanakirjatyyppisissä julkaisuissa on yleensä kunkin kirjailijan teosluettelo ilmestymisjärjestyksessä ja alkuperäisine julkaisuvuosineen.
Jos...
Vastaavanlaista palvelua ei ikävä kyllä ole käytössä HelMet-palvelussa. Samantyyppinen on perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohje sen käyttöön:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja mene osoitteeseen http://luettelo.helmet.fi/ ja valitse tarkennettu haku. Tee haku tällä sivulla. Hakutuloslistan yläpuolelle oikealle ilmestyy nyt painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tämän jälkeen tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin...
Räihä-nimi on kotoisin Karjalasta ja Savosta. Nimen haltijoita tunnetaan eri paikkakunnilta 1500-luvulta lähtien. Nimen alkuperä saattaa liittyä riehakasta merkitsevään räihä-sanaan, tai se saattaa liityä muunnokseen jostakin ortodoksisesta ristimänimestä. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Räihä on tai on ollut sukunimenä 2865 henkilöllä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kysymäsi sitaatti osoittautui ongelmalliseksi.
Sitaatin kaksi ensimmäistä lausetta esiintyvät useilla Internet-sivuilla. Niiden kerrotaan olevan peräisin Matthieu Ricardin kirjan ”Happiness: A Guide to Developing Life's Mot Important Skill” alusta. ”Happiness” on käännös ranskankielisestä teoksesta ”Plaidoyer pour le bonheur”, joka on suomennettu nimellä ”Onnellisuus”.
Sivulla http://www.spiritualityandpractice.com/books/excerpts.php?id=15581
on useita katkelmia Ricardin kirjan alusta. Englanninkielinen teksti ja suomennoksen teksti vastaavat hyvin toisiaan (tosin katkelmien järjestys on osin erilainen.) Vain kappale, jossa määritellään onnellisuus, onkin yhtäkkiä erilainen:
Englanniksi: “By happiness I mean here a deep sense of...
Sinkkuelämää-sarjassa on ilmestynyt kolme Candace Bushnellin kirjoittamaa kirjaa, joista ensimmäinen on vuonna 2000 ilmestynyt Sinkkuelämää. Kaksi seuraavaa osaa ovat Carrien nuoruusvuodet (2010) ja Ensimmäinen kesä New Yorkissa (2011). Tällä hetkellä kaikki ovat paikalla ja voit noutaa ne kirjastosta maksuttomasti.
Sitaatti löytyy monilta englanninkielisiltä sivuilta, mutta ilman mainintaa siitä, mistä teoksesta se mahdollisesti on. Suomenkielisiltä internetsivuilta löytyy myös useita Jon Kabat-Zinnin tietoisen läsnäolon menetelmän määritelmiä, mutta ei kuitenkaan käännöstä kysymästäsi sitaatista. Käännöksen täsmällistä suomennosta ei siis löytynyt. Alla kuitenkin joitakin sivustoja, joilla aihetta käsitellään:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2006/141106_e.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuustaito
http://www.kehojamieli.fi/Mindfulness.pdf
Nimi Jasmin on saatu hyväntuoksuisen valkokukkaisen koristepensaan jasmiinin nimestä. Sen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Kukkasymboliikassa jasmiini on rakkauden ja kauneuden symboli.
Erika, Eerika, Erica, Eriika ja Eriikka ovat kaikki muinaisskandinaavista alkuperää olevan Erikin sisarnimiä eli ne on muodostettu 'yksin hallitsevaa' merkitsevän Erikin pohjalta. Saksankielisissä maissa nimi on yhdistetty myös kanervan tieteelliseen nimeen Erica.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Nimi Jasmin on peräisin lähi-idän suunnalta, muinaisesta Persiasta tai arabimaista, ja se esiintyy muun muassa Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.
Eerika tai Erika on muinaisskandinaavisen Erik-nimen sisarnimi.
Tässä aikaisempia vastauksia samoista nimistä esitettyihin kysymyksiin:
Jasmin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f7e53e51-419…
Eerika: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6edde270-dc9…
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja...
Käsitit oikein. OUTI-kirjastoista voi lainata OAMK:n ja Oulun yliopiston kirjaston korteilla. Kortit täytyy ensin rekisteröidä OUTI-tietokantaan. Ota henkilöllisyystoditus mukaan.
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
http://www.guinnessworldrecords.com/records-6000/thickest-book-publishe…
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale.
http://news-releases.uiowa.edu/2011/january/012110bigbook.html
http://blog.lib.uiowa.edu/preservation/page/4/
Unioniakseli-teemasarjan esitteet ovat valitettavasti loppuneet kirjastoista eikä niitä paineta enää lisää. Esitteitä voi printata Helsingn kulttuurikeskuksen sivuilta.
http://www.hel.fi/hki/Kulke/fi/Viraston+esittely/Julkaisuja
Kaupunginkirjastossa on ollut Tabaluga 1: Viheriämaan prinssi -elokuva videoversiona, mutta viimeinen kappale on poistettu eikä luettelointitiedoista käy ilmi mitkä ovat elokuvan hahmojen nimet ja onko ne mahdollisesti suomennettu. Kaupunginkirjaston kokoelmassa on myös Helme Heinen teos Tabaluga, mutta vain saksankielisenä. Useita Heinen teoksia on suomennettu, mutta tätä Tabalugaa ei näyttäisi olevan suomenkielisenä käännöksenä. Suomeksi puhuttua DVD:tä sen sijaan näyttää olevan saatavana verkkokaupoissa. Esittelytekstissä mainitaan Tabalugan lisäksi hahmot Arktos -lumiukko ja Humsin -hiekkamies.
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
Suomen Kansallisfilmografia 8:sta löytyy seuraavat tiedot Mommilan veriteot 1917 elokuvan kuvauspaikoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1095985
Ulkokuvat; Suoniemi (nyk. Nokia): Kuljun kartano Siurossa (Mommilan kartano), Forssa: museorautatie (juna porhaltaa, Mommilan asema); Nokia: maatila Pinsiön kylässä (sian anastus), maantie Pinsiönkankaalla (matruusit matkalla kartanoon, yhteenotto peltoaukealla, Kordelinin surma), Pinsiön koulu (saattue ohittaa kyläkoulun).
Sisäkuvaukset on tehty Kuljun kartanossa.
Elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:
http://www.elonet.fi/moviesearch?search=vxdl68
