Suurin osa etsimienne iltapäivälehtien vuosikerroista on luettavissa paperimuotoisina Pasilan pääkirjaston lehtialueella. Saatte tarvitsemanne lehdet luettaviksi odottaessa.
Etsimistänne lehdistä on mikrofilmit muutamalta 2000-luvun ensimmäiseltä vuodelta. Voitte tulla lukemaan ilman ajanvarausta, mutta tällöin käytettävissä on mikrofilmien lukulaite, jolta ei saa kopioita mikrofilmeistä. Jos haluatte kopioita mikrofilmeistä, teidän pitäisi varata Pasilan kirjaston kone 39. Voitte varata koneen sähköisessä ajavarausjärjestelmässä, mikäli teillä on HelMet-kortti ja siihen liitetty pin-koodi. Linkki ajanvarausjärjestelmään on alla. Kone 39 löytyy kohdasta "Työtilat". Voitte tehdä varauksen myös soittamalla Pasilan kirjaston lehtialueelle (...
Tilastokeskuksen väestörakennetaulukoista löytyy tämä tieto. Viime vuoden lopussa vuonna 1947 syntyneistä oli elossa 77 925 ihmistä:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v…
Kansan tahto –lehteä säilytetään pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa, sekä joissakin muissa yliopistokirjastoissa muualla Suomessa. Lehti on mikrofilmimuodossa. Alla tietoa kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Kaleva-lehteä säilytetään, samoin mikrofilminä, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja joissakin muissa yliopistojen kirjastoissa:
http://finna.fi
Runo nauttii tekijänoikeuden suojaa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Aleksis Kiven runoja saa kopioida vapaasti, mutta vuoden 1944 jälkeen kuolleitten runoja ei. Laki edellyttää, että runosta tehdyn kopion käyttämiseen ilmoitustaulun kautta tarvitaan oikeudenhaltijan lupa.
Sallituksi ilman erillistä lupaa tällainen toiminta muuttuu käyttämällä tekijänoikeudellisesti vapaita runoja. Runokirjan aukeaman voi myös asettaa näkyville vapaasti, samoin siitä irroitetun sivun (vaikkapa poistokirjasta saadun), mutta ei kopiota.
Kokonaan eri asia on, puuttuuko tällaiseen paikalliseen toimintaan kukaan. Lain näkökulmasta kopioimista vaativa toiminta on kuitenkin luvanvaraista.
Heikki Poroila
Esa Saarisen kirja Filosofia on hyllyssä aika monessakin kirjastossa. HelMet sivulla näkyy, missä se on saatavissa ja voit tilata sen myös mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1701720__Ssaarinen%20filos…
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään runo "Et tiedä, mitä teit...". Tosin runo päättyy lauseeseen "mä tunsin sun".
Runo ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (WSOY, 1929). Se on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, useita painoksia) ja Runo on vapaa : Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Kouvolasta noita ei löydy. Poliijutun osat 1-3 löytyisi Raision kirjastosta videotallenteena. Rinnat löytyy Ylen elävästä arkistosta.
Noita muita voisi tiedustella Ylestä. Ohjeessa sanotaan:
Jos haluat tilata ohjelman yksityiseen käyttöösi tai yhteisösi sisäiseen tiedotuskäyttöön kopion, sekin voi olla mahdollista. Tee silloin tiedustelu tai tilaus kopiosta Yle Arkistomyyntiin alla olevalla lomakkeella. Arkistomyynti hoitaa keskitetysti Ylen sisältöjen luovutuksesta yhtiön ulkopuoliseen käyttöön.
Tanssijat lienevät tanssivia dervissejä. He ovat islaminuskoisen mevlevien veljeskunnan jäseniä. Tanssilla tavoitellaan mystistä uskonkokemusta, persoonallista yhteyttä jumaluuden kanssa.
Kaikki islaminuskoiset eivät tätä uskonnonharjoituksen muotoa pidä oikeaoppisena.
Nykymaailman uskonnot : alkuperä, historia, usko, maailmankuva / Franjo Terhart, Janina Schulze. - Parragon, 2007
Islamin mystiikoista
Jumalasta juopuneet : islamin mystiikan käsikirja / Jaakko Hämeen-Anttila. - Basam books, 2002
Asiasta löytyy runsaasti tietoa googlaamalla.
Yleinen joulun viettämisen ajankohta ei ole alkuperältään kristillinen, vaan se liittyy talvipäivän seisauksen eli vuoden lyhimmän valoisan päivän juhlimiseen. Myös itse sana "joulu" on alkuperältään vanhempaa perua kuin kristinusko.
Kristinuskon Jeesuksen todellisesta syntymävuodesta tai -päivästä ei ole mitään historiallisia dokumentteja. Raamatun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvailevat Jeesuksen syntymää, mutta ilman mitään vuodenaikaan liittyviä täsmenteitä.
Todennäköisesti Jeesuksen oletettu syntymäaika on sovitettu yhteen pakanallisen joulun viettoajan kanssa, koska talvipäivän seisausta on joka tapauksessa juhlittu. On siis ollut käytännöllistä sopia, että myös Jeesus sattui syntymään talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulun...
Kansallisbibliografian mukaan ei mitään Patarein vankilaan suoraan liittyvää kirjallisuutta ole suomeksi julkaistu.
Sen sijaan tämä mainittu vironkielinen kirja löytyy Suomesta ainakin Tuglas-seuran ylläpitämästä Baltia-kirjastosta (http://www.eestimaja.fi/fi/baltia-kirjasto.html), mutta kirja näytti olevan tällä hetkellä lainassa ja eräpäivänä 21.10.2015 (kirja löytyy Helsingin yliopiston Helka-tietokannan kautta).
Kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoinna 10-17 Viro-keskuksessa osoitteessa Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki. Puhelin on 09-6811 4321 ja sähköposti baltia-kirjasto@tuglas.fi.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963.
Kaskuja Järvenpäästä (toimittanut Väinö Kyrölä, julkaissut Järvenpää-seura, 1981) -kirjassa on kaskuja mm. Jean Sibeliuksesta. Niitä löytyy myös kirjasta Henkilökaskujen & anekdoottien kirja: 2966 hauskaa ja yleissivistävää kaskua ja anekdoottia kaikkien aikojen silmäntekevistä (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio, Kauko Saarentaus, 1990)
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29…
Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun...
Kathryn Kuhlman oli amerikkalainen uskonnollinen julistaja ja uskolla parantaja, joka eli 1907-1976. Hän ei ollut mormoni vaan baptisti, eikä hän myöskään ilmeisesti ennustanut Neuvostoliiton hajoamista.
Useitä hänen kirjojaan on kyllä suomennettu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kathryn_Kuhlman
Hän ei siis ehkä ole asiakkaan muistama henkilö. Muistaisiko joku lukijoista, kenestä on kyse?
Hei vain,
Raahen kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjan voi uusia 5 kertaa, ellei siihen ole varauksia.
Terveisin,
Heikki Lahnaoja / Pyhäjoen kirjasto
