Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Anne Saarikalle, Johanna Suomlainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007): "Nimen alkuperä ei ole selvillä. Meiju voi olla muunnos nimestä Maiju, mutta se saattaa olla muidenkin m-kirjaimella alkavien naisennimien hellittelymuoto.
Ensimmäinen Meiju nimettiin 1940-luvulla, mutta nimi oli todella harvinainen 1980-luvulle saakka. Tämän jälkeen sitä on annettu melko säännöllisesti, ja vuoteen 2006 mennessä Meijuja oli kertynyt yhteensä noin 450. Muotoa Meija on kantanut vain muutama kymmenen suomalaista."
Muutama norjalaisen Svein Ellingsenin (s. 1929) runon suomennos löytyy antologioista Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1982) ja Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja,1983). Runot on suomentanut Anna-Maija Raittila. Mikään näistä ei kuitenkaan täsmää lähettämiisi tietoihin.
Virsikokoelmissa on myös joitakin Ellingsenin tekstiin sävellettyjä virsiä, mutta niidenkään joukosta ei etsimääsi tekstiä löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://nbl.snl.no/Svein_Ellingsen
Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Pentti Saaritsan suomennoksia Pablo Nerudan Canto General –kokoelman runoista löytyy myös mm. antologioista Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa.
Kyseisen kokoelman runoja ovat suomentaneet myös Matti Rossi (antologiassa Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta), Aale Tynni (mm. antologioissa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa), Jarno Pennanen (Ajan kirja : kirjallinen neljännesvuosilehti, 1950, Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja, Rivit : kootut runot)ja Brita Polttila (antologiassa Tätä runoa en unohda).
Suomennosta kahdesta mainitsemastasi...
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
Hevosjalostusalan parhaat tietäjät voisivat olla Hevosjalostusliitot, Viikin tiedekirjasto ja Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Alta löytyvät yhteystiedot. Toivottavasti pääset eteenpäin heidän avullaan.
http://www.hevosjalostusliitot.fi/portaali/fi/index.php
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
http://www.vetmed.helsinki.fi/
Olisiko vanhat klassikot sopivia esim. Agatha Christie, Arthur Conan Doyle tai Patricia Highsmith.
Täydennän vajavaista vastausta vielä seuraavilla kirjailjoilla:Carolin Lawrence, Anne Cassidy, Darren Shan, Suzanne Collins, Kristian Cast ja Dolores Redondo.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä laulua. VIOLA tietokanta on Kansalliskirjaston ylläpitämä, josta laulut löytyvät alkusanojen mukaan. Yleisradiolla on puolestaan FONO musiikkitietokanta.Näistä kummastakaan en löytänyt, mutta tunnistaisikohan joku palstamme lukijoista laulun.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Kirjastoja saa käyttää vaalimainosten esilläpito tai - jakelupaikkoina. Kirjastot eivät pysty ylläpitämään vaali-infopistettä, jossa kaikki puolueet olisivat tasapuolisesti esillä ja jossa tietoa vaalien tarkoituksesta jaettaisiin asiallisesti.
Niissä kirjastoissa, jotka ovat äänestyspaikkoja, ei vaalialain (1987/214) 56§ ja 72§ mukaan saa äänestysaikana pitää puheita eikä jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.
Pääkaupunkiseudun äänestyspaikkoina toimivista kirjastoista ei vielä ole tietoa. Äänestyspaikat julkistetaan lähempänä vaaleja.
Antero Vuorion teos Rajajääkäripataljoona 7, 1941-1944 : Salla, Kiestinki-Uhtua, Tolvajärvi (Rajajääkäripataljoona 7:n perinnetoimikunta) on ilmestynyt jo vuonna 1993, joten kirjakaupoista sitä ei varmastikaan löydy. Teidän kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaatit ovat mainio tapa löytää vanhempaa kirjallisuutta. Jo pelkkä googletus kirjan nimellä saattaa johtaa nettiantikvariaattiin, jossa etsimänne kirja on myytävänä.
Nettiantikvariaattien sivuja löytyy helposti googlettamalla "antikvariaatti". Monissa niistä on myös puutelista, johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
Kirjastoilla on ryhmtyötiloja, jotka ovat tarkoitettuja ei kaupallisiin tilaisuuksiin. Tiloja voi varata Varaamo palvelun kautta tai soittamalla haluamaanne kirjastoon.
https://varaamo.hel.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen...
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Kyllä lukuhaasteeseen käyvät myös pokkarit. Lukuhaasteeseen voi lukea kauno- tai tietokirjoja ja yhtä hyvin lasten tai nuorten kuin aikuistenkinkirjoja. Paperisen kirjan sijaan voit lukea e-kirjan tai kuunnella äänikirjan. Kannattaa muistaa myös runot ja sarjakuvat.
Täältä lisätietoa:
https://kirjasto.seinajoki.fi/feed-items/osallistu-kirjaston-lukuhaaste…
Vesijuoksuvöitä on eri kokoisille ihmisille. Pisimmät löytämämme vyöt ovat 190 cm:n pituisia, ja ne sopivat 120 kg painoon asti. Alla linkit muutamiin merkkeihin:
http://www.aquanetti.fi/beco-maxi-vesijuoksuvyo
https://www.klubbensport.fi/muut/2250902/vesijuoksuvy%C3%B6-maxi-aikuis…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
