Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastosta kerrottiin, että yrityksen perustajn iän mukaan ei kerätä tietoja, joten tällaisia yrityksiä ei ole mahdollista listata. Yrityksiä ei myöskään tilastoida perustajan iän mukaan.
Virre-palvelun kuulutushaun kautta voi hakea maksutta esim. eilen rekisteröidyt uudet yritykset (valitsemalla rekisteröintilajiksi perustaminen ja antamalla aikaväli–kenttiin päivämäärätiedot). Tämä tieto ei tietysti vielä kerro mitään yrityksen perustajan iästä. Alla linkki palveluun:
https://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri/palvelut/virre.html
Vuoden 1917 viisipennisen hinta saattaa olla välillä 0-40 euroa. Vanhojen kolikoiden hinnat vaihtelevat hiukan eri lähteissä. Suomen Numismaatikkoliiton "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017" -julkaisun mukaan hintaan vaikuttaa mm. kuntoluokitus ja löydön harvinaisuus. Kuntoluokka 10: Virheetön, täysin leimakiiltoinen, vain harvat rahat ovat näin hyviä; hinta tässä 40 euroa. Kuntoluokka 8: Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut; hinta tässä 5 euroa. Kuntoluokka 6: Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Ei leimakiiltoa; hinta tässä 1 euro. Kolikoiden kuvia löytyy omaa arviointia varten esim. internetin kolikkosivuilta. Hakusanat: kolikot suomi 1917....
Oulun ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sivuille on koottu linkkejä luonnonvara-alan artikkelitietokantoihin ja palveluihin. Osa aineistoista on vapaasti käytettävissä ja osa vain koulun omassa verkossa:
http://libguides.oamk.fi/c.php?g=12058&p=456120
http://libguides.savonia.fi/c.php?g=416161&p=2836119
Imre Oraveczin (s. 1943) runo Vanhan miehen laulu (Agg férfi éneke) on kokoelmasta A hopik könyeve eli Hopi-intiaanien kirja (1982). Sana "kiva" viittaa runossa tilaan, jollaista hopi-intiaanit käyttävät uskonnollisissa ja poliittisissa rituaaleissa.
Oravecz käyttää runoudessaan kansanrunouden aineksia ja alkuperäiskansojen, varsinkin hopi-intiaanien, klaanijärjestelmään kuuluvaa tietoutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiva
Yhteisessä sateessa : Kuusi unkarilaista runoilijaa (suom. ja toim. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY, 2006)
http://dia.pool.pim.hu/xhtml/oravecz_imre/Oravecz_Imre-A_hopik_konyve.x…
Autoilun alkuaikoina ajokorttia ei ollut vielä käytössä. Opettelu autolla-ajoon oli alussa sitä, että oppi tuntemaan "koneen" ja huoltamaan sitä, jos siihen tuli vika kesken matkaa. Opettajana toimi usein auton myyjä, ja opetus tapahtui auton vierellä mukautettuna sisällöllisesti oppilaan aikaisempiin taitoihin ja tietoihin.
Ajokortit tulivat käyttöön vasta, kun autoilua ja liikennettä alettiin virallisesti säännellä 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomessa liikenteen sääntely alkoi Helsingissä vuonna 1907. Silloin voimaan tulleiden järjestyssääntöjen mukaan autonkuljettajiksi aikovilta edellytettiin, että he asiantuntevan henkilön antamalla todistuksella pystyivät osoittamaan täysin perehtyneensä automobiilin rakenteeseen,...
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen...
Päämajan sodanaikaisesta työskentelystä on kirjoittanut viime vuosina
ainakin Lasse Laaksonen teoksessa
Eripuraa ja arvovaltaa : Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen. - Docendo, 2014
Ennakkotietojen mukaan Laaksonen on julkaisemassa saman kustantajan kautta kirjan
Viina, hermot ja rangaistukset : sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945
Olisiko tätä tarkoitettu?
https://www.docendo.fi/viina-hermot-ja-rangaistukset-sotilasylijohdon-h…
Hei!
Lukuhöperön kansilehti sekä tarina löytyvät molemmat Keski-kirjastojen Lukuhöperö-sivuilta (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuhopero) otsikon Ohje eskarille ja kunniakirjat alta.
Iloa projektiin!
Sekä Itäkeskuksen että Tapiolan kirjastoissa on kirjakierrätyspiste.
Kaikki kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste, löytyvät helposti Helmet-palvelusivustosta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Palv…
Antiikkikauppiaan blogista löytyy luetteloa Arabian taideosaston taiteilijoista ja heidän signeerauksiaan. Yhtään HM-nimikirjaimista ei ole joukossa. Tosin, jos esineessä ei ole myöskään Arabian logoa, se tuskin Arabian tuotantoa onkaan.
Kupittaan saven suunnittelijoita on myös listattu. Kahdella heistä on oikeat nimikirjaimet: Maria Hiillosto ja Helena Mäkinen. Kupittaan saven leima kuitenkin ilmeisesti esineestäsi puuttuu.
Wikipedia-artikkeliin on koottu suomalaisia keramiikkataiteilijoita: heistä kenelläkään ei ole oikeita nimikirjaimia.
Alla linkit luetteloihin:
https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signe…
http://www.laatutavara.com/?page=esittely_kupittaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:...
Olisikohan kyseessä Ilmari Unhon vuonna 1950 ohjaama elokuva
"Härmästä poikia kymmenen"? Muistikuvieni mukaan Tauno Paloa ei ruoskittu, mutta hänen kaveriaan kyllä.
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista...
Ilmeisesti tutkimuksissa on huomattu jonkinlaista tieteellistä eroa erilailla käsiteltyjen kaakaopapujen flavonoidipitoisuuksissa.
PubMed tietokannasta (Helmet tietokannat) hakusanalla Raw cocoa, löytyy esim. Seuraava tutkimus:
Physicochemical properties and antioxidant capacity of raw, roasted and puffed cacao beans.
Hu S, Kim BY, Baik MY.
Food Chem. 2016 Mar 1;194:1089-94. doi: 10.1016/j.foodchem.2015.08.126. Epub 2015 Aug 29.
Samasta tietokannasta löytyy muitakin tutkimuksia kaakaosta.
Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://finna.fi
Kiitos palautteesta.
Eipä hätää. Helmet-tietokannassahan näkyy teoksesta vasta kustantajan ennakkotieto. Kirja ei siis vielä ole edes saapunut fyysisesti luettelointiosastollemme eikä sitä näin ollen ole vielä varsinaisesti luetteloitu tietokantaan. Kun kirja saapuu, tietokannassa olevat ennakkotiedot täydennetään ja niissä olevat mahdolliset virheet korjataan.
Kyllä päivämäärä pitää paikkansa. Myyrmäen kirjasto on suljettu 2.10. alkaen remontin vuoksi. Remontti kestää noin viisi kuukautta ja valmistunee helmikuun lopussa 2018. Tämän vuoksi Myyrmäen kirjaston aineistolla on varsin pitkä laina-aika.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myyrmaen_kirjasto
Periaatteessa kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan aina kuvallinen henkilöllisyystodistus. Poikkeustapauksissa henkilöllisyyden voi todistaa esim. virallinen holhooja, huoltaja tai edunvalvoja.
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/...
