Sitaatti on katkelma Vincent van Goghin joulukuussa 1882 veljelleen Theolle kirjoittamasta kirjeestä. Raija Mattila on suomentanut sen Kirjeitä veljelleni -valikoimassa (Otava, 1981) seuraavasti: "Omatunto on ihmisen kompassi [ja vaikka neula joskus eksyykin suunnasta, vaikka usein huomaammekin epäsäännöllisyyksiä sen tavassa ohjata kulkuamme, meidän on kuitenkin yritettävä seurata sen suuntaa]."
Tässä muutamia kollegan ehdotuksia. Toivottavasti näistä löytyy kiinnostavia.
- Paula Norosen Supermarsu-kirjat
- Veera Salmen Puluboi-kirjat
- Neal Laytonin Mammuttikoulu-kirjat
- Eppu Nuotion Kingi-kirjat
- Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat
- Tuula Kallioniemen Konsta-kirjat
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runo on julkaistu Laudi Viidan runoja ja proosaa sisältävässä kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961). Kokoelma löytyy myös Kootut runot -teoksesta.
Seuraavista mandoliinioppaista saattaisi ainakin nimen ja sisällönkuvauksen perusteella olla apua :
Sokolow, Fred : Fretboard roadmaps mandolin : the essential patterns that all the pros know and use. Hal Leonard 2002. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1642086
Julin, Don : Mandolin for dummies. Wiley, 2012. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062615
Johnson, Chad, Mandolin scale finder Easy-to-use guide to over 1300 mandolin chords. Hal Leonard, 2003. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1661242
Collins, Todd, Modes on mandolin : improving your improvisation. Mel Bay, 2013. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2124779
Mair, Marilynn : The complete Mandolinist : A comprehensive method. Mel Bay, 2008....
Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Kadonneen aineiston korvaushinnan päättää se osasto, jonka aineistoa se on. Korvaushintaan vaikuttaa se, miten korvaavaa teosta on saatavilla, ja onko kyseessä kovakantinen vai pokkari.
Kannattaa olla suoraan yhteydessä esimerkiksi pääkirjaston vastaanottoon ja kysyä korvaushintaa sieltä. Kirjoissa voi kadonneen tai tuhoutuneen kappaleen usein korvata myös tuomalla uuden tilalle. AV-aineistoa koskee erilaiset lainauksen mahdollistavat lisenssit, joten ne korvataan rahalla.
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Oikea aika olisi (alkuperäisen) pyhäinpäivän (1.11.] aatto eli lokakuun 31. päivän ilta.
http://www.bbc.co.uk/religion/religions/christianity/holydays/halloween…
Hei,
Lumme-kirjastoilla (Enonkosken kirjasto, Heinäveden kirjasto, Mäntyharjun kunnankirjasto, Mikkelin kaupunginkirjasto, Pieksämäen kirjastot,Savonlinnan kirjastot, Toenperän kirjastot, Varkauden kaupunginkirjasto) on yhteinen aineistokokoelma ja logistiikka. Juvan kirjasto on osa Toenperän kirjastoa. Voit varata ko. teoksen kirjautumalla Lumme-kirjastojen asiakasliittymään omasta kirjastostasi saamillasi tunnuksilla ja varata kirjan lainattavaksi oman kirjastosi kautta. Toimitusaika on arviolta 5-10 työpäivää.Varaaminen ja kuljetus on maksutonta.
Esimerkiksi seuraavista löytyy iso otos:
Helakisa, Kaarina (toim.): Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa.
Helakisa, Kaarina (toim.): Suomen lasten runotar.
Koski, Mervi (toim.): Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. Saat materiaalia kirjaston aineistotietokannasta myös hakemalla lorut-asiasanalla
Vedenhaltija Ahdista on monia satuja. Yksi on Arvid Lydeckenin Meren pohjalla -kertomus. Se on alkujaan julkaistu vuonna 1915, mutta siitä on sen jälkeen otettu useita painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo sadusta näin:
"Johanneksen sisar Annikki oli kadonnut uintiretkellä ja hänen uskotaan hukkuneen. Vanha Maija pitää kuitenkin Johanneksen toivoa yllä kertomuksillaan Ahdin valtakunnasta ja unessa Annikki itsekin kertoo Johannekselle olevansa Ahtolassa. Johannes päättää hakea Annikin pois Ahdin valtakunnasta ja eräänä aamuna hän huomaa heränneensä meren pohjalla. Ahdin puoliso, paha Aallotar vihaa kaikkia ihmisiä ja upottaa Ahdin poissa ollessa laivoja. Johannes tutustuu Ahdin valtakuntaan ja pääkaupunkiin, Ahtolaan....
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://finna.fi
Rousseau, Jean Jacques: Émile eli...
Mikäli kantakortin tilaaminen Astia-verkkopalvelun kautta ei ole teille mahdollista, ottakaa yhteyttä Kansallisarkiston kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@arkisto.fi tai puhelimitse numeroon 029 533 7400 (arkisin klo 10-15).
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä...
Helsingin päärautatieaseman asiakaspalvelusta vastattiin, ettei heillä ole tietoa tällaisesta opaskartasta.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/miten-voimme-auttaa
Helsingin hotelleista ja yli 1200 ravintolasta, tapahtumista ja nähtävyyksistä löytyy runsaasti tietoa
Helsingin kaupungin matkailusivustolta
http://www.visithelsinki.fi/fi
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta...
Kaivattu kirjasarja lienee Dian Curtis Reganin Aavekaksoset, jonka kahdeksan kirjaa ilmestyivät suomeksi vuosina 1996-97. Sarjassa yksitoistavuotiaina aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
