Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut...
Tällaista lukukampanjaa ei ole ollut. Alla kuitenkin muutama tänä (2017) vuonna julkaistu nuorten novellikokoelma:
Neljä / Veronica Roth
Afroditen askelin / Anne Salovaara
Teinikalenteri / Juha Mäntylä (toim.)
Lemmikkilyhärit / Tuija Lehtinen
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla linkki listaan, jossa on myös vanhempia nuorten novelleja:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28nuortenkirjallisuus%29%20d%3A%28novellit%29%20f%3A1%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä muutama nettiohje nyörisukkien tekoon:
http://nemirannurkkaus.blogspot.fi/2014/08/nyoritetyt-polvisukat.html
http://yarn-spirit.com/?page_id=1924
http://violettilanka.blogspot.fi/2015/10/nyorisukat.html
Digitalkkari voi vamaan auttaa sinut ainakin alkuun. Esimerkiksi Pasilan kirjaston digitalkkarille voisit soittaa ja jutella siitä, millaista apua tarvitset ja miten paljon. Hän voi arvioida, miten laajasti hän ehtii sinua opastaa. Häneltä voit varata ajan. Tässä kuvaus:
Digitalkkarimme on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa.
Hänelle voit varata ajan ja kysyä neuvoa niin kannettavan, kännykän kuin tabletinkin ongelmissa. Digitalkkarilta saat opastusta myös kirjaston laitteiden käyttöön esim. tulostamiseen, skannaamiseen, kopiointiin ja e-aineistoihin. Digitalkkari auttaa verkkoasioimisessa, mutta ei asioi puolestasi verkossa. Hän ei myöskään korjaa tietokonettasi tai ryhdy...
Olisikohan etsimäsi kirja Joshua Doderin kirja Koira nimeltä Grk? Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2008 Tanja Falkin kääntämänä. Kirjan takakansiteksti sopii melko hyvin kuvailuusi. Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä. Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512349838&qtype=b
https://vaski.finna.fi/
Kysymäsi kohta J. R. R. Tolkienin kirjasta Taru sormusten herrasta. 1 : Sormuksen ritarit (The fellowship of the Ring) on kirjan luvusta Konkari.
Tässä runoa vähän pidemmälti:
All that is gold does not glitter,
Not all those who wander are lost: (---)
Panu Pekkanen on suomentanut kyseisen kohdan seuraavasti:
Ei kaikki kulta kiiltävää...
Painettua, suomalaiset julkaisutiedot sisältävää bibliografiaa Don Rosan tuotannosta ei taida olla olemassa. Kaipaamasi tiedot löytyvät kuitenkin vapaasti käytössä olevasta Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php).
Rosa-hakemistoon pääset suoraan tästä linkistä: https://inducks.org/creator.php?c1=date&c=DR. Siihen on koottu Rosan koko tuotanto sarjakuvista kansikuviin ja kuvituksiin. Halutessasi voit rajata hakua valitsemalla värikoodien viereisistä linkeistä haluamasi ryhmän. Sarjakuvat löytyvät Tarina- ja Vitsisarja-linkkien takaa. Klikkaamalla sarjakuvan koodia saat kattavat tiedot kustakin tarinasta, mm. milloin ja missä se on julkaistu eri maissa.
Jos vaihdetaan Ranskan paikalle Skotlanti ja muutetaan viini viskiksi, etsitty kirja voisi olla Catherine Gaskinin Muuttohaukka (Otava, 1973). Siinä Kirsty Howard matkustaa Kiinassa lähetystehtävissä olleen isänsä kuoltua Skotlannin ylämaille isoisänsä Angus Macdonaldin isännöimään sukukartanoon, jonka yhteydessä toimii ylämaan parasta viskiä tuottava tislaamo. Cluainissa Kirsty tapaa Callum Sinclairin, jolla on Giorsal-niminen muuttohaukka. Kirjan loppupuolella Angus Macdonaldin aviottomaksi pojaksi paljastuva Callum menettää henkensä tislaamon varaston tuhoavassa tulipalossa.
Urantia-kirja on luettavissa kokonaisuudessaan Urantia-säätiön sivuilta osoitteessa https://www.urantia.org/fi/urantia-kirja/lue.
Mikäli haluat kirjan luettavaksi painettuna, voit kääntyä oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen. Urantia-kirjaa löytyy useista kirjastoista, ja se voidaan tilata omaan kirjastoosi. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen palvelu.
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Kaivattu kirja saattaisi olla Elie Berthetin Aarniometsän poika, jonka 3. painos julkaistiin Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1953. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1909. Sumatralle sijoittuvassa tarinassa seurataan Palmerin perhettä, jonka Edvard-poika joutuu orangutangin sieppaamaksi ja katoaa aarniometsään kuudeksi vuodeksi.
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä.
Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…
Varkaustapauksien yhteydessä ensimmäinen toimenpide on aina varastetun kirjastokortin kuolettaminen, jotta sitä ei voida väärinkäyttää. Olen nyt kuolettanut korttisi.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kortin hinta on 3 €, mutta jos teet varkaudesta rikosilmoituksen ja otat kirjastoon mukaasi kopion siitä, saat uuden kirjastokortin maksutta.
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
