Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa perinteiseen tyyliin "munalla" penistä ja "palleilla" kiveksiä, voisi ajatella, että sukuelinten kokoa arvostavassa ja korostavassa kulttuurissa olisi ehkä "hienoa", jos edes kivekset ovat isokokoiset. Toisaalta jossain toisessa kulttuuripiirissä saatettaisiin arvostaa osien koon tasasuhtaisuutta, jolloin peniksen suhteen isot kivekset eivät sitten niin "hieno" asia enää olisikaan. Sekin on mahdollista, että monen ihmisen mielestä kivesten koolla ei ole mitään merkitystä verrattuna siihen, millaisia siittiöitä niissä valmistuu. Ainoa varma asia on, että tolkuttoman isojen kivesten kanssa on hankala elää.
Heikki Poroila
Sotilasnimet olivat melkoisen vapaamuotoisia. Kun ruotujakolaitosta alettiin järjestää Suomessa 1680-luvulla, oli ohjeena merkitä luetteloihin ristimänimi, isän nimi ja liikanimi, josta sittemmin kehkeytyi sotilasnimi. Siitä, millaisia sotamiesten lisänimien olisi pitänyt olla, ei annettu ohjeita. Ainoa rajoitus oli 1752 annettu kielto antaa aatelittomille sotamiehille aatelissukujen nimiä. Nimeäminen on käytännössä jäänyt komppanioitten tai rykmenttien päällikköjen vastuulle. Mallia katsottiin usein aikaisemmasta katselmusrullasta, joten nimistä tuli samankaltaisia. Myös vanhempien kansanomaisten lisänimien perinne eli sotilasnimissä. Lähteistä ei käynyt suoraan ilmi miten sotilasnimi ilmoitettiin seurakunnan kirjanpitoon.
Lähteitä:...
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields
Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio: Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kirjastokorttiin kuuluvan pin-koodin saat kirjastosta. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Alla lisää tietoa:
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/lainauspalvelut-ja-kirjastokortti
Tässä muutamia eri aikoina kirjoitettuja eri puolille maailmaa sijoittuva romaaneja, jotka saattaisivat osua luonnehdintaasi. Romaanit ovat klassikkoja tai perinteiseen kertovaan tyyliin kirjoitettuja uudempia teoksia, tulevia klassikkoja kenties?
Lisää samantyylisiä teoksia löydät Vaski -kirjastojen aineistotietokannasta https://vaski.finna.fi/ esim. asiasanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja rotusyrjintä.
Kuin surmaisi satakielen / Harper Lee ; suomentanut Maija Westerlund.
Gummerus, 1961
Pimeyden sydän / Joseph Conrad ; Suom. Kristiina Kivivuori.
Hki, 1968.
Valkoinen, kuiva kausi / André Brink ; suomentanut Seppo Loponen.
WSOY, 1981.
Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa / John Berendt ; suomentanut...
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja Ratsukallion uhka on ilmestynyt vasta tänä vuonna 2018. Kirja ei ole vielä lainattavissa Raahessa eikä muissa OUTI-kirjastoissa. Tein sinulle varauksen kyseiseen kirjaan. Olet jonossa 10-20 välillä. En pysty tarkalleen sanomaan milloin kirja tulee ihan käytännössä lainaukseen. Odottele ihan rauhassa ilmoitusta puhelimeesi. Kirjan arvioitu ilmestymispäivä on 17.5.2018.
Arja
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Väinö Linnan romaaniin pohjautuva Tuntematon sotilas -elokuva on kirjastolainauksessa DVD:nä sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamana. Tallenteissa on kuitenkin vain ruotsin- ja englanninkieliset tekstitykset.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkoitat varmaankin simpukankuoria etkä syötäväksi tarkoitettuja simpukoita. Lainsäädäntö ja muut säännöt vaihtelevat maittain, ja tuntematta Omanin lainsäädäntöä asiaan on vaikea vastata. Useissa maissa luonnonsuojelualueilta ja kansallispuistoista ei saa kerätä mitään materiaalia luonnosta, vaikka se muualla olisikin sallittua. Yksityiselta maa-alueelta ei yleensä myöskään saa kerätä mitään. Useimmiten muutaman elottoman esineen kerääminen ja kotimaahan vieminen on sallittua.
Nämä tiedot ovat peräisin MTV:n Studio55.fi-sivustolta, johon oli haastateltu WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosta:
https://www.studio55.fi/matkailu/article/matkamuistoksi-kivia-simpukoita-koralleja-tai-kasveja-mieti-ensin-luontoa/4840054
...
Hervannan, Lielahden, Sampolan, Kaukajärven ja Messukylän kirjastoissa voi tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle.
VHS- ja VHS-C-videonauhat voi digitoida ja tallentaa DVD-levyille VHS/DVD-digitointilaitteella. Digitointi kestää tallenteen pituuden verran, eli esimerkiksi kahden tunnin videonauhan digitointiin kuluu kaksi tuntia. Asiakas voi ottaa mukaan oman DVD-levyn tai ostaa sen kirjastosta (hinta 2 €).
Digitointiin annetaan alkuopastus, ja laitteille on tehty selkeät käyttöohjeet.
Hervannan, Lielahden, Sampolan kirjastoissa on mahdollista digitoida muita videoformaatteja kytkemällä videokamera tai -nauhuri digitointilaitteeseen. Sekä kaapelit että kamera/nauhuri tulee olla asiakkaalla itsellään...
Tapion ukko on Zacharias Topeliuksen runomittaan kirjoitettu satunäytelmä. Se sisältyy Topeliuksen kertomusten kokoelmaan Lukemisia lapsille. Satu löytyy kaksiosaisen laitoksen toisesta osasta tai kahdeksanosaisen laitoksen kahdeksannesta osasta.
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Zacharias Topelius: Lukemisia lapsille. Toinen osa. (1982)
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Lainataksesi kirjoja jonkin kaupungin tai kirjastokimpan kirjastosta, tarvitset tämän alueen kirjastokortin. Kirjastokortin saat jostakin tämän alueen kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Kortin myöntämiseen riittää Suomessa oleva osoite. Alla linkki tietoihin Helmet-kirjastojen kirjastokortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kortin saadaksesi sinun on tultava henkilökohtaisesti kirjastoon ja myös palautettava lainat johonkin alueen kirjastoista.
On mahdollista saada kirjoja myös kaukolainaksi eri puolelle Suomea. Yleensä kaukolainaksi tilataan vain aineistoa, jota ei ole oman alueen kirjastojen kokoelmissa. Alla tietoa Vanamo-kirjastojen...
E-äänikirjat ovat kuultavissa puhelimenne selainohjelmalla. Jos olette tulleet pois Kyyti.fi-sivulta teidän pitää kirjautua takaisin www.kyyti.fi sivulle kirjastokorttinne 286- alkuisella tunnuksella ja sen jälkeen täyttää salasana nelinumeroisella pin-koodillanne. Sen jälkeen lainaamanne e-äänikirja pitäisi löytyä.
W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin).
Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva,...
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
Monia, isojakin muutoksia on käynnissä, mutta aivan viime aikoina aiheesta ei ole kirjoitettu Kirjastolehti on julkaissut artikkelin vuonna 2015, mutta tilastoja siinä ei ole. Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Kirjastot.fi:stä kerrottiin, että Axiellin kirjastojärjestelmäasennuksia on eniten, tarkkaa lukumäärää voi tiedustella heiltä: http://www.axiell.fi/axiell_finland/henkilokunta/
Muita järjestelmiä ovat 1 kpl Sierra, ainakin 2 kpl MicroMarkia sekä Koha-asennuksia tällä hetkellä kuusi (https://koha-suomi.fi/?page_id=7). Muilla kirjastosektoreilla on edelleen käytössä Voyager (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage....
Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
Vaikuttaa siltä, että tähän F. Kuznetsovin säveltämään kappaleeseen ei ole tehty julkaistuja nuotteja. Se löytyy levytettynä muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
