Luontodokumentteja löytyy Helmet-kirjastoista edelleen runsaasti BD-levyinä. Myös molemmat mainitsemasi nimekkeet ovat saatavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1919695__Splaneettamme%20luonnonvoimat__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135198__Smagic%20of%20big%20blue__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun haet tämän kaltaista aineistoa, valitse Tarkennettu haku: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=
Kirjoita hakusanakenttään esimerkiksi "luontoelokuvat" ja valitse aineisto-pudotusvalikosta BD-levy, niin saat tällaisen tuloslistan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%...
Kysymyksessä siteerattu tekstikatkelma on peräisin Franklin kirjaansa vuonna 1984 laatimasta jälkikirjoituksesta Argumente für einen tragischen Optimismus (The case for a tragic optimism), joka perustuu hänen kolmannessa logoterapian maailmankongressissa kesäkuussa 1983 pitämäänsä puheeseen. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos Ihmisyyden rajalla ilmestyi jo vuonna 1978 eikä se sisällä tätä myöhemmin tehtyä lisäystä. Kaikki kirjan suomenkielisestä laitoksesta otetut lisä- ja uudet painokset ovat sisällöltään vuoden 1978 ensipainoksen mukaisia.
Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
Elämä(ä) juoksuhaudoissa on alkujaan venäläinen valssi 1900-luvun alusta. Sen säveltäjäksi on merkitty laivastokapellimestari G. Dobriansky. Viola-tietokannassa vanhin tieto laulun suomenkielisestä levytyksestä on Klaus Salmen ja Ramblers-orkesterin versio vuodelta 1937 (Columbia DY75). Siinä valssin nimi on Elämä juoksuhaudassa ja suomennoksen tekijäksi kerrotaan A. Sihvola. Laulusta julkaistussa nuotissa alkusanat ovat "Jo saapuu yö kentille taistojen". Tämä versio on kuitenkin harvinainen ja unohdettu.
Tunnettu muoto laulusta perustuu Usko Kempin suomennokseen. Sen levyttivät ensiksi A. Aimo sekä Eugen Malmsten, molemmat vuonna 1940. Kiintoisaa on, että kohtaa, jossa Kempin teksti kuuluisi "Kun saapuu yö kentille taistojen" ei lauleta...
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta.
Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10.
20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.
Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta.
https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello.
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
"Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-
Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina
Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Voisit lähettää runosi Betalukijapalveluun.
Sieltä saat asiantuntevaa palautetta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirj…
Espoon kaupunginkirjastossa voi lainata kirjastolaisen opastamaan itselleen erilaisia asioita.
Varaus tehdään nettilomakkeella.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Kolmen arkipäivän kuluessa kirjastosta soitetaan ja sovitaan tunnin opastusaika, joka sopii asiakkalle ja kirjastolaiselle.
Pubmed ja Cinahl ovat terveysalan tietokantoja.
Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko, saattaisi olla paremmin perehtynyt näiden tietokantojen käyttöön.
Yliopiston opiskelija voi varata opastusajan kirjastosta tai osallistua avoimille tiedonhaun kursseille.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/koulutus/tulevat-koulutukset/
Tieto voisi löytyä ehkä Tullista (http://tulli.fi/etusivu) tai sitten vuoden 1942 sanomalehdistä. Helmet-kirjastoissa on käytössä Helsingin Sanomien aikakone (http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone_…). Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmiltä esimerkiksi Pasilan kirjastossa tai Kansalliskirjastossa.
Dovlatovin tarinoiden todenmukaisuutta luonnehtinevat parhaiten hänen teostensa suomentajan Pauli Tapion kommentit kokoelmaan Kenen aika : esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta sisältyvässä kirjoituksessa Rakastettu häviäjä Sergei Dovlatov: "Dovlatov lähtee aina liikkeelle todellisesta maailmasta ja todellisesta itsestään, mutta se, millaiseksi tarina lopulta muovautuu, on puhtaasti kaunokirjallisten prosessien sanelemaa." - "Ei sovi ajatella, että Dovlatov kirjoittaisi suoraan omasta elämästään tai että hänen kertomansa jutut ylipäänsä olisivat joskus tapahtuneet. -- Dovlatovin tuotannossa taru rikastaa todellisuutta, niin yksityistä kuin yleistäkin. Jonkin periaatteessa todellisen tilanteen päälle lisätyt paksut kerrokset...
Varaukset kohdistuvat koko Vaski-alueelle ja varattu kirja ns.tärppää sieltä missä se on ensimmäisenä vapaana. Varauksesi siis lähetetään Turun pääkirjastoon muualta, jos kirjaa ei pääkirjastossa sillä hetkellä ole.
Kyseinen Modan numero löytyy monesta Vaski-kirjastosta. Näät lehden saatavuustiedot tästä linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.635953
Selaamalla alaspäin löydät 2012 vuoden numerot.
Voit tehdä varauksen haluamaasi numeroon verkkokirjaston kautta tai mennä lainaamaan lehden kirjastosta, jossa sitä on paikalla.
Kyseessä on tosiaan juhlaraha, ei normaaliin rahaliikenteeseen tarkoitettu kolikko. Sen arvo ei kuitenkaan näytä juuri ajan myötä nousseen, pikemminkin päin vastoin. Tutkimissani verkkokaupoissa sen myyntihinta on yleensä 5-10 euron tietämissä (ks. esimerkiksi http://www.antiikinvuoksi.fi/product/15501/juhlaraha-50-markkaa-1981--p…, http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=19237, http://www.jncoins.com/product/7/50-markkaa-1981--presidentti-uk-kekkon…-). Kolikon hintaa selittänee sen suuri painosmäärä, peräti puoli miljoonaa kappaletta.
Heikki Poroila
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille...
Aila Meriluodon Jälkeenpäin löytyy englanniksi tulkittuna After you -nimisenä Leo Vuosalon ja Steve Stonen kääntämästä antologiasta The stone god and other poems (Marathon Press, 1960). Leinosta en valitettavasti englanninkielistä käännöstä onnistunut löytämään.
Kulkijat on julkaistu Aaro Hellaakosken kokoelmassa Hiljaisuus (1949). Se löytyy myös teoksesta Hellaakoski, Aaro : Runot, josta on useita painoksia. En onnistunut löytämään analyysia juuri Kulkijat –runosta mutta kokoelmaa Hiljaisuus on käsitelty Unto Kupiaisen Aaro Hellaakoski : ihminen ja runoilija –teoksessa. Lauri Viljasen kirjassa Ajan ulottuvuudet s. 42 on pari riviä runosta Kulkijat. Kaltiossa 1/1950 on Atte Kalajoki arvostellut kokoelman Hiljaisuus ja nimimerkki H.K.P. Kaltiossa 5/1949 s. 140. Helsingin Sanomissa on ollut numerossa 269/1949 Lauri Viljasen arvostelu (voi olla kenties sama joka on julkaistu kirjassa Ajan ulottuvuudet), Hufvudstadsbladetissa Olof Enckellin arvostelu 15.1.1950, Uudessa Suomessa Rafael Koskimiehen...
