Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa.
Monet juhlapäivät länsimaissa ovat kristillisiä ja toistuvat samoina päivinä vuodesta toiseen. Äitienpäivä sen sijaan on kulttuurisesti laajempi juhla, jota vietetään eri päivinä eri puolilla maailmaa.Miksi äitienpäivän päivämäärä sitten vaihtelee eri maissa? Syynä on hyvin todennäköisesti eri kulttuuriset ja historialliset käytännöt. Esimerkiksi Iso-Britanniassa "Mothering Sunday" oli alun perin anglikaanisen kirkon juhlapyhä, joka on myöhemmin muuttunut äitienpäiväksi. Intiassa hindut juhlivat äitienpäivää Durga Puga -festivaalin yhteydessä syys-lokakuussa ja Japanissa päivä oli alkujaan keisarinna Hojunin syntymäpäivä. Monissa maissa päivä on myös yhdistetty kansainvälisen naistenpäivän viettoon.Lähteet:https://worldpopulationreview.com...
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Kirjastot.fi-sivulle on koottu kattava luettelo ulkomaisista kirjastoista ja kokoelmatietokannoista: https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi Eurooppalaisista hakemistoista voi mainita erityisesti Englannin kansalliskirjaston British Library (https://www.bl.uk/), Saksan kansalliskirjaston Deutsche National Bibliothek (https://portal.dnb.de/opac.htm) ja Ranskan kansalliskirjaston Bibliothèque nationale de France (https://catalogue.bnf.fr/index.do). Europeana (kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoja Euroopasta) auttaa tutustumaan eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Pohjois-Amerikasta Kongressin kirjaston kokoelmatietokanta (https://catalog.loc.gov/) on ehdottomasti kattavin hakupalvelu...
Runon nimi on "Nelivuotiaan maailma". Se sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa (Otava, 1982)Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja (Metsälehti, 1999)Tammen kultainen lastenrunokirja (Tammi, 2005)
Jarl Hemmerin runo De fallna eli Kaatuneille löytyy kokonaisuudessaan Selim Palmgrenin kuorolaulukokoelmasta Mieskuorolaulut I (toim. Uolevi Lassander, 1995). Teksti on siinä sekä ruotsiksi että suomeksi. Suomentaja on mainitsemasi Jussi Snellman. Runoa ei selvitykseni perusteella ole julkaistu muuten kuin nuotitettuna lauluksi.Linkki teoksen tietueeseen Helmetissä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1444978?sid=5005080296
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä...
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on...
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Syytä sille, miksi Kaari Utrion kirjoista ei ole tehty elokuvia, voidaan vain arvailla. Yksi syy voi olla, että historiallisten miljöiden toteuttaminen vaatii elokuva- ja tv-tuotannossa melko suuren rahoituksen ja resurssit. Suomalainen elokuvateollisuus on kuitenkin aika pientä.
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoja, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi. Sarjan aiemman osan Kirjojen tytär (Sorcery of Thorns, suom. Mika Kivimäki) on julkaissut Karisto, joten kannattaa kuitenkin seurailla Kariston uutuuksia.
Kyseessä voisi olla Paul-Jacques Bonzonin Kuusi kaverusta -sarja, jonka päähenkilöitä ovat Tidou, Pihvi, Corget, Kille, Klani ja Kisälli. Kaverusten kanssa seikkailee myös pyörätuolia käyttävä Mady-tyttö.
Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuotteja. Linkki vastaukseen 2018Chordify- sivustolta kuitenkin löytyvät soitto-otteet eri instrumenteille. Linkki Chordify.net
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
