Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Oikeudenkäynnin pöytäkirjat ja päätökset löytyvät todennäköisesti Kansallisarkiston Joensuun toimipisteestä. Ohjeet tietopyynnön tekemiseen: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Olisikohan kyseessä Patricia Cornwellin kirjoittama Kay Scarpetta -sarja. Sarjan ensimmäinen osa Post mortem ilmestyi englanniksi 1990 ja suomennettuna 1994. Kay Scarpetta toimii sarjan alussa Virginian johtavana kuolinsyyntutkijana. Hänella on sisarentytär Lucy Farinelli. Lucy on superälykäs tietokonenörtti, joka myöhemmin päätyy töihin FBI:n palvelukseen ja auttaa tätiään myös tapausten ratkomisessa. Sarjassa on ilmestynyt 24 osaa.
Patricia Cornwellin kirjoittamia kirjojen lista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Patricia_Cornwell
Kirjailijasta löytyy tietoja kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjailijat/patricia-cornwell/
Ennakkorekisteröintilomake on tosiaan tarkoitettu uuden asiakkaan tietojen syöttämiseen kirjastojärjestelmään. Sen kautta ei kuitenkaan automaattisesti toimiteta uutta kirjastokorttia, vaan kortti täytyy käydä henkilökohtaisesti noutamassa jostakin Helmet-kirjastosta. Samalla asiakkaan tietoihin täydennetään puuttuvat tiedot. Jos korttia ei kolmen kuukauden kuluessa noudeta, ennakkorekisteröintitiedot poistetaan. Sinun ei siis välttämättä tarvitse tehdä syöttämillesi tiedoille mitään, koska ne joka tapauksessa poistuvat aikanaan. Voit toki myös pyytää poistamaan ylimääräisen ennakkorekisteröinnin käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa.
Jos pojallasi ei ole ennestään pin-koodia, sen saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Mukana pitäisi...
Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen."
Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen...
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja...
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008, on heidän oma numerointinsa kolikoille ja seteleille, esimerkiksi vuoden 1963 viiden markan setelin kohdalla on numerointi 135.1 - 135.8 erilaisille rahan painatuksille. Setelistä ei tätä numerosarjaa löydy. Mainitsemasi numero 135.7 on viiden markan seteli vuodelta 1963, jossa rahassa on painettuna Litt.B * ja tämän setelin arvo on 2-15 € kunnosta riippuen.Täältä näet vuoden 1963 setelien eri painokset: https://www.setelit.com/markat/5mk
Kirjassa on kerrottu rahojen arviohinnat, jotka riippuvat siis rahan harvinaisuudesta ja kunnosta. Voit kysyä neuvoa rahojen arvioinnissa myös Pohjois-Karjalan numismaatikoilta. Heillä on kotisivut, josta löytyvät yhteystiedot sekä tietoja rahojen...
Puolivälierissä pudonneiden joukkueiden sijoitukset määräytyvät ainoastaan alkusarjan tulosten perusteella. Puolivälieräottelun tuloksella ei ole merkitystä.
Ensisijaisesti joukkueet laitetaan järjestykseen alkusarjan sijoitusten perusteella. Luonnollisesti mitä korkeampi sijoitus, sen parempi. Tarvittaessa sen jälkeen katsotaan järjestyksessä pistemäärää, maalieroa, tehtyjä maaleja, ja ranking-järjestystä jonka pohjalta joukkueet on sijoitettu lohkoihin, jotta ero saadaan aikaan.
Lähde:
https://www.new-iihf.com/en/events/2018/wm/tournamentinfo/1727/tournament-info
Tiedustelin asiaa Seta ry:ltä ja heiltä vastattiin ettei asiaa ole kattavasti tutkittu, koska seksuaalisen suuntautumisen itsemääräämisoikeuden perusteella ei voida tietää kaikkia suuntautumisia, ja sekin voi muuttua elämän aikana.
Kirjastot.fi-sivuille on koottu tiedot alan koulutusmahdollisuuksista:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Uusi kirjastolaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2017, ja se muutti jonkin verran aiempia kelpoisuusvaatimuksia. Alla on vastaus palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen pätevyydestä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysymykseni-koskee-kirjastonhoitajan-patevyytta-vaikka
Kyseessä lienee Jalkaväen koulutuskeskus 31 (Jv.koul.K 31), joka toimi 3.5.1944-24.7.1944 Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Sittemmin siitä muodostettiin Jalkaväen koulutuskeskus 22:n III pataljoona.
Koulutuskeskuksen toimintakertomus on säilynyt ja luettavissa verkossa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa, http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=91448
Hei,
turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Raija Uosikkinen suunnitteli 1978–1983 valmistetut vuosittaiset joululautaset. Tutkin kuitenkin netin myynti-ilmoituksia, ja havaitsin että myös vuosien 1984 –1989 joululautasissa on Uosikkisen signeeraus.
Lähde:
Helsingin Sanomat 15.1.2004 https://www.hs.fi/muistot/art-2000002625944.html
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on tiedusteltu tällaista asiaa Ylen urheiluselostajilta.
Koska peli kulkee nopeasti ja TV-lähetyksissä on pieni viive, selostaja ei voi pelkästään tuijotella vastaanotinta. Lähetyksestä kuitenkin näkee hidastukset ja lähikuvat. Ylen urheiluselostajat kertovat, että selostajan tulisi opetella pelaajat sekä numeron että myös hahmon ja luistelutyylin mukaan, nimet kun harvoin erottuvat selästä omin silmin. Jos tuntee pelaajien pelipaikat niin sekin luultavasti auttaa, myös tutkimustyö ennen pelejä.
http://www.kysy.fi/kysymys/nakeeko-jaakiekkoselostajat-selostamoista-hyvin-pelaajien-numerot-ja-nimet
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jaakiekkoselostaja-tarvitsee-...
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila
Kirjastokortin saamisvuodesta ei voi automaattisesti päätellä, onko se edelleen voimassa. Todennäköisesti 2005 tehty kortti toimii edelleen, joten ota se mukaan. Jos kortti ei toimi, sinulle tehdään uusi kortti. Sitä varten täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukana.
Heikki Poroila
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila
Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".
Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se...
