Helmetin sähkökirjoja voi lukea tietoikoneilla Adobe Digital Edition -ohjelman lisäksi suoraan selainta käyttän. Tällöin tietokoneen täytyy olla verkossa koko ajan. Fonttia voidaan silloin suurentaa. Selainohjelmaksi kannattaa valita Firefox, Chrome tai Safari. Muita selaimia käytettäessä teksti ei asetu näytölle oikein.
Kirjoja voi lukea myös IPadeillä tai Android-tableteilla tai useimmilla e-kirjojen lukulaitteilla, ei kuitenkaan Kindlellä. Jos käyttää IPadejä tai Android-tabletteja kirjaston e-kirjojen lukemiseen niitä varten voi ladata jo BlueFireReader -lukuohjelma tai Ellibs (suomenkieliset kirjat) tai Libby-sovellus. Ohjeet lukuohjelmien käyttöön löytyy Helmet-sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/...
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Raila Hellän Polttavat askeleet -romaanista löytyy saatavuustietoja useista kirjastoista (esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto ja Varastokirjasto). Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=26741
https://finna.fi/Record/vaari.74754
https://finna.fi/Record/helka.344773
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Helmet-kirjaston asiakkaana sinulla on pääsy neljään e-lehtipalveluun, jotka tarjoavat laajan valikoiman sanoma- ja aikakauslehtiä korkeatasoisina näköislehtinä.
Kauppalehden näköispainosta pääset lukemaan Helmet-kirjastoissa eMagz-palvelussa Vantaalla ja Espoossa.
Palvelua voit käyttää kirjastojen asiakaskoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelussa on luettavissa 117 näköislehteä ja useimmista lehdistä on tarjolla myös aikaisemmat numerot kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Lehdillä voi olla 1-3 yhtäaikaista käyttäjää.
Tutustu myös muihin Helmet-kirjastojen tarjoamiin e-lehtipalveluihin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(… ).
Useimmat historiantutkijat opettelevat lukemaan myös vanhoja ruotsinkielisiä, käsin kirjoitettuja tekstejä. Kun kysymyksessä ei ole mukana kuvaa tai edes viitettä siitä, minkälaisesta tekstistä on kyse, on tämän tarkemmin mahdoton asiaa arvioida. Suosittelen kääntymään oman kotikaupungin museon työntekijöiden puoleen kuvan kera. He pystyvät todennäköisesti arvioimaan, minkä tasoista asiantuntijaa hautakiven tekstin tulkitsemisessa tarvitaan, jos he eivät pysty sitä lukemaan. Omat havaintoni viittaavat siihen, että suurimmat ongelmat johtuvat muinaisen kirjoituksen haalistumisesta ja hautautumisesta jäkälän alle, ei niinkään vaikeasta käsialasta (hautakivissä on harvemmin ns. kaunokirjoitusta). Myös äidinkieleltään ruotsinkieliselle tekstin...
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen väärinkäsitys, jota ehkä hiukan keinotekoisesti pidetään myös yllä hintatason kohottamiseksi, että jokin tietty valmistajanimi tai ikä takaavat...
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä....
Kustantaja Tammen verkkosivuilla ei ole mitään viitettä tämän sarjan osien 4 ja 5 julkaisuaikataulusta. Tammen tiedottaja Ari Elo ari.elo@tammi.fi osaa varmaan paremmin kertoa, aikooko kustantaja suomentaa koko sarjan vai ei. Valitettavasti nimittäin ei ole mitään takeita siitä, että kerran aloitettu sarjan suomentaminen ja julkaiseminen viedään loppuun. Kustantaja on voinut tehdä sopimuksen koko sarjasta, mutta pidättää silti itselleen oikeuden olla julkaisematta, jos edelliset osat eivät ole menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi. Tämä ei valitettavasti ole harvinaista.
Heikki Poroila
Kuten kaikki vesi, myös tislattu vesi koostuu vedystä ja hapesta. Tislaus eli veden puhdistaminen kuumentamalla höyryksi, joka taas jäähdytetään nestemäiseksi vedeksi, ei vaikuta itse veden atomaarisiin ominaisuuksiin eli vesi pysyy kahden vety- ja yhden happiatomin muodostamana alkuaineena. Tislauksen avulla poistetaan vedessä (tai muussa nesteessä) olevia aineksia, joita tällöin kutsutaan epäpuhtauksiksi. Esimerkiksi veteen liuenneet suolot voidaan poistaa tislaamalla.
Käytännössä kotioloissa tislatussa vedessä on aina pieniä määriä muitakin alkuaineita, koska niitä leijuu elinympäristössämme, emmekä voi niiden liukenemista tislattuun veteen. Laboratorio-oloissa lienee kuitenkin mahdollisuus tislata vettä niin tiukasti valvotuissa...
Sven E. Lindqvistin Numismaattinen sanakirja -kirjassa kerrotaan, että rahan nimi karolinia on käytetty Ruotsissa, eli siis myös nykyisessä Suomessa, neljässä merkityksessä, joista kaksi sopisi kysymääsi aikaan:
- Kaarle XI:n lyöttämien markka-arvoisten hopearahojen nimitys vuodesta 1664 alkaen: 2 mk oli karolin, 4 mk 1 daler karolin
- Kaarle XII:n v. 1718 lyöttämät, 4, 2 ja 1 karoliinit, jotka olivat arvoltaan 2, 1 ja 1/2 daler
Karoliinit mainitaan myös (s. 5) Erkki Pihkalan artikkelissa Keskiajan markasta setelieuroon, joka on luettavissa Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta (nro 1, 2002):
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12002/kak12002pihkala.pdf
Yleisissä kirjastoissa ei ole pornografisia lehtiä tai elokuvia lukuun ottamatta fiktiivisiä sarjakuvalehtiä, joista osaa voidaan pitää pornografiaa sisältävinä. Pornografista kirjallisuutta on jonkin verran, mutta se on pääosin suurten kustantajien nykynäkökulmasta häkellyttävän vapaamielisellä 1970-luvulla julkaisemaa. HelMet-kokoelmaan hankittiin takavuosina (2009) yksi (1) "feministinen" pornografiseksi tulkittavissa oleva videotallenne (DVD), Dirty diaries. Kaikki muut haulla "pornografia dvdlevy" tulevat osumat vain käsittelevät tai sivuavat pornoa, eivät ole sitä itsessään.
Kaikella kirjaston portinvartijat ohittaneella pornografisella aineistolla on yleensä kohtalona tulla jossain vaiheessa varastetuksi. Tätä huonoa säilyvyyttä on...
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/...
Kysyjä tarkoittanee oktatonista asteikkoa eli skaalaa, jossa on kahdeksan säveltä. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=22&la=fi
1810-luvulla The Times oli 12-sivuinen ja kooltaan iso eli perinteisen sanomalehden kaltainen. Tarkkoja mittoja ei löytynyt löytämistäni lähteistä. The Times painettiin höyrykäyttöisellä pyörivällä painokoneella ja painosmäärä oli 5000 kpl vuonna 1815.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Helmet-kirjastoon ja sopia kirjan korvaamisesta. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) kohdasta Kirjastot.
