Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Suomen kansallisgallerian sivuilla voi ihailla taideteoksia ja päästä katselemaan esimerkiksi Albert Edelfeltin luonnoksia, mutta mitään verkkobiografiaa heillä ei ole.
Verkkoaineistoihin pääsee tutustumaan tästä linkistä:
https://www.kansallisgalleria.fi/kokoelmatietopalvelu/aineistot-verkossa/
Suomen taiteilijaseura ylläpitää kuvataiteilijamatrikkelia, josta löytyy etenkin nykytaiteilijoiden tietoja, mutta myös tietopaketit Suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista
Ulkomaalaisista kuvataiteilijoista löytyy suppeita esityksiä englanniksi esimerkiksi Biographies Online -sivulta : https://www.biographyonline.net/artists.html
Laajempi linkkikokoelma löytyy...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm
Löysin Makupalat.fi-hakemiston kautta Kansallisarkiston julkaiseman tutkimuksen Ulkomaalasten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 1-2, joista toinen osa , Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa käsittelee aihetta https://www.arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Ulkomaalaisten_sot… . Teoksen lähdeluettelosta voi myös löytyä viitteitä muuhun tutkimukseen.
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Valitettavasti kirjastosta ei löydy tietoa kysymääsi asiaan. Kansallisarkiston kautta voisi selvitä minne Viipurissa asuneiden tiedot on arkistoitu, joten kehotan kysymään asiaa suoraan heiltä. Kansallisarkiston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Äänikirjan julkaisemisen ja levittämisen haaste on aivan sama kuin minkä tahansa muunkin julkaisun kohdalla. Jos kaiken tekee itse, työtä on hirvittävän paljon ja ainakin taloudellinen tulos on vähintään epävarma. Julkisuuden saaminen verkon kautta ilman isoa rahaa on todella vaikeaa. Useimmat omakustantajat käyttävät some-kanavia levittääkseen sanaa. Silloin riippuu tietysti paljon julkaisun sisällöstä, onko sekään tehokasta. Jos toimii yksityishenkilönä ilman muodollista yritystä tai edes yrityksen nimeä, kynnys on aika korkea.
Kaupallisen kustantajan saaminen äänikirjalle riippuu kokonaan sisällön kiinnostavuudesta ja laadusta. Perinteiset kirjakustantajat tuottavat myös äänikirjoja, yleensä kuitenkin sivuprojekteina paperikirjanakin...
"Duuni" on stadin eli Helsingin slangin sanastoa. Sen todennäköinen esikuva on ruotsin slangisana "don" (työ), "dona" (tehdä työtä, puuhailla). "Dona" tunnetaan myös suomenruotsalaisten puhekielessä. Wikipedian artikkeli pitää sanaa ruotsalaisperäisenä tarkemmin erittelemättä: " Ruotsin kielestä slangiin saatuja lainasanoja ovat esimerkiksi broidi, duuni, hanskat ja stadi."
Toisen löytämäni teorian mukaan sanan taustalla olisi englannin "to do" (tehdä) tai "doing" (tekeminen). Itse kyllä pidän ruotsia todennäköisempänä, koska standin slangi on pääosin ruotsalaisista ja venäläisistä sanoista ammentanut. Englanninkieliset lainasanat ovat yleensä uudempia.
Heikki Poroila
Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa ihmiselle aiheutuvia ongelmia avaruudessa olemisesta, voidaan ne tiivistää muutamaan perusasiaan, jotka Maan päällä eläville ovat välttämättömiä, mutta joita avaruudessa ei ilman erityistoimia ole tarjolla.
Sopiva lämpötila, sopivasti happea, eliöiden sietämä maan vetovoima, energiaa loputtomati tarjoava aurinko sopivalla etäisyydellä, vaarallista säteilyä suodattava ilmakehä ja otsonikerros, pääosan tappavasta avaruussäteilystä torjuva sähkömagneettinen kenttä Maan ympärillä.
Avaruus on kaikille Maan eliöille tappava ympäristö, vaikka tiedetään, että eräät eliöt sietävät paljon kovempaa säteilyä kuin ihminen. Riittävän lähellä tapahtuva supernova-räjähdys tuhoaisi myös kaiken elämän Maasta, sillä...
Kysymyksessä ei mainita, onko tavoitteena e-kirjan kaupallinen levittäminen vain oman kirjan maksuton välittäminen myös kirjaston kautta. Vastaan molempiin.
Jotta saa verkkokirjansa kaupalliseen levitykseen myös kirjaston kautta, täytyy olla jokin myyntialusta. Kirjastojen e-kirjatarjonta on tekijänoikeussyistä hyvin vähäistä ja tapahtuu käytännössä muutamien välittäjien kautta (esim. HelMet-kirjastoilla Ellibs, OverDrive, Elib ja Naxos Spoken Word Library). Käytännössä pitäisi oma kirjansa varmaan saada tällaisen kaupallisen välittäjän listoille, en usko kirjastojen asioivan yksittäisten kustantajien kanssa. Suomenkielisen kirjallisuuden osalta tärkein toimija on Ellibs.
Maksuttoman PDF-muotoisen verkkojulkaisun saaminen kirjaston...
Ihmisen kuolema putoamalla voi johtua monesta eri syystä ja niissä kaikissa on erilaiset reunaehdot. Ihminen kuolla jo parin metrin pudotukseen, jos putoaa pää edellä ja esimerkiksi niska taittuu. Toisaalta tiedetään tapauksia, joissa ihminen on pudonnut lentokoneesta kilometrien korkeudesta ja säilynyt onnekkaasti hengissä, yleensä siksi, että on pudonnut riittävän pehmeälle alustalle. Vähäinenkin pudotusnopeutta hidastava vaatetus tai muu rakennelma vaikuttaa lopputulokseen samalla tavalla radikaalisti kuten putoamisalustan kovuus. Myös ihmisen omalla painolla on vaikutusta putoamisnopeuteen ja sitä myöten iskuun, joka ihmiseen välittyy.
Vaikka kysymykseen on mahdoton vastata suoraan, on selvää, että jos alusta on kova ja ihminen putoaa...
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Ilmaisu "vajaa" tarkoittaa mitä tahansa tietyn täsmällisen määrän alapuolelle jäävää määrää. "Vajaa kilo" on mielekäs ilmaisu, jos ollaan lähempänä täyttä kuin puolta kiloa. Jos paino olisi 650 grammaa, paljon mielekkäämpi ilmaisu olisi esimerkiksi "runsaat puoli kiloa". Normaalissa kielenkäytössä "vajaa" tarkoittaa vähäistä, ehkä keskimäärin alle kymmenesosan verran täsmällisen alapuolelle jäävää. Mitään yksiselitteistä rahaa ilmaisulle ei kuitenkaan ole.
Heikki Poroila
Helmitauluja on kovin monenlaisia.
Wikipedia määrittelee kolme erilaista helmitaulumallia: venäläisen, kiinalaisen ja japanilaisen helmitaulun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Oulun yliopiston Luma-keskus kertoo vielä laajemmin erilaisista laskentatauluista. https://ouluma.fi/2012/10/milla-ennen-laskettiin/
Erilaisilla helmitauluilla myös lasketaan hieman eri tavoilla. Wikipedian artikkelissa on hieman ensiapua siihenkin.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelu on myös vastannut laskemiskysymykseen:
"05.03.200721:19 Venäläisessä helmitaulussa puiseen kehikkoon on kiinnitetty metallitangot, joissa kussakin on kymmenen helmeä - paitsi neljännessä tangossa alhaalta laskettuna on neljä helmeä. Tämä on...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai...
Netistä löytyy muutamia hyviä määritelmiä.
Wikipedia esimerkiksi määrittelee EBUB-tiedoston International Digital Publishing Forumin (IDPF) hyväksymäksi tiedostomuodoksi, joka on laitteisto- ja ohjelmistoriippumaton.
EPUB-määritelmä koostuu seuraavista osista:
Open Publication Structure (OPS), jossa määritellään sisällön rakenne ja muotoilu.
Open Packaging Format (OPF), jossa määritellään tiedoston sisäinen rakenne.
OEBPS Container Format (OCF), jossa määritellyssä muodossa kaikki osatiedostot yhdistetään yhdeksi .epub-tiedostoksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/EPUB
Klaava median sivustolla määritellään paitsi EBUB myös muita e-kirjoihin liittyviä käsitteitä.
https://klaava.fi/?page_id=1358
Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen teoksen Kansan osake : suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet (2017) sivulla 9 mainitaan, että ennen vuonna 1926 säädettyä asunto-osakeyhtiölakia sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiöjärjestyksiin otettuja määräyksiä. Kirjan mukaan uudessa laissa täsmennettiin esimerkiksi yhtiövastikkeen sallitut käyttötarkoitukset ja selkeytettiin asunto-osakeyhtiön muotoa (s. 9). Teos kuvaa laajasti suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheita mutta ei tarjoa lakitekstejä. Asiaa täytyy siis lähestyä tarkastelemalla ennen vuotta 1926 voimassa olleita osakeyhtiölakia ja -asetusta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Auria-varastossa on Finlands författningssamling -...
Kansallisbiografia (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701) listaa "Kunnianosoitukset"-osiossa seuraavat Väinö Linnalle myönnetyt palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1948, 1954, 1967; Johannes Linnankosken palkinto 1958; Aleksis Kiven rahaston palkinto 1960; valtion kirjallisuuspalkinto 1960, 1961; Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1963; Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1974.
