Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
ETYK-kokousta on käytetty taustana Pirjo Hassisen kirjan lisäksi ainakin Martti Yrjänä Joensuun kirjassa "Harjunpää ja kiusantekijät", Harri Luukkasen kirjassa "Helsingin henki" ja Mauri Paasilinnan kirjassa "Ivan Petrov ja Helsingin henki".
Voikukkien perusteella tekisi mieleni ehdottaa Jevgeni Jevtušenkoa, joka 60-luvun alussa runoili voikukkahöytyvien lailla lentävistä aatteista. Vuonna 1963 Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa julkaistussa Beatnikien monologi -runossa "aatteet lensivät luotamme / kuin voikukan höyhenpallot" Erkki Peurasen suomentamana. Jevtušenko-suomennoskokoelmissa Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) ja Runoni (Kirjayhtymä, 1984) ilmestynyt Markku Lahtelan tulkinta samasta runosta (Beatnikien yksinpuhelu) korvaa höyhenpallot siemenillä: "kuin voikukan siemenet aatteet ovat lentäneet".
Valitettavasti näyttää siltä, että tätä aariaa Johann Christian Bachin oopperasta Adriano in Siria, T211 ei löydy Suomen kirjastoista nuottimuodossa, vain äänitteenä. Olen tarkistanut sekä yleisten kirjastojen että Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmatiedot.
Vielä ikävämpää on se, ettei tätä aariaa näytä olevan nuottina saatavana myöskään ostamalla. Tutkin asiaa varttitunnin, mutta en löytänyt yhtään selkeää viitettä siihen, että aaria sisältyisi johonkin kokoelmaan. Kustantaja Garland on julkaissut koko oopperan partituurin vuonna 1985 Johann Christian Bachin koottujen teosten osana 5, mutta tätä ei näytä olevan missään suomalaisissa kokoelmissa eikä siis enää myytävänä. Tiedonhakua hankaloittaa, että saman libreton ovat säveltäneet...
Muistitikku on vain muistiväline, joka toimii samalla logiikalla kuten mikä tahansa Windowsin kansio. Sen sisältöä voi toisin sanoen järjestää eri ominaisuuksien perusteella, mutta se ei sinällään toista sisältöään.
Se, missä järjestyksessä tikulla olevat äänitiedostot toistuvat, riippuu taas kokonaan siitä ohjelmasta, jolla ääntä kuunnellaan. Kun kysyjä ei ole tästä ohjelmasta tai laitteesta kertonut mitään, on vaikea varmuudella tietää, mikä ei-toivotun järjestyksen aiheuttaa. Mitään yleistä syytä siihen, etteivät tiedostot toistu "aakkos- tai numerojärjestyksessä", ei kuitenkaan pitäisi olla. Riippuen siitä, miten äänitiedostot on luotu, voi niissä kuitenkin olla sellaista ihmissilmälle näkymätöntä dataa, jonka seurauksena...
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b...
Emme voi tietopalvelussa antaa varsinaisia lainopillisia neuvoja, mutta asiaa voi käsitellä yleisellä tasolla. Yleisenä periaatteena on, ettei tietämättömyys laista vapauta tekijää seuraamuksista. Asiaan voi kuitenkin olla joitakin poikkeuksia, mm. tilanne, jossa viranomainen antaa väärän neuvon tai laki on erityisen epäselvä. Ks. rikoslain 3. ja 4. luku https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L3
Perunaa voi syödä raakana, mutta sen sisältämä tärkkelys on huonosti sulavaa ja voi aiheuttaa mm. vatsavaivoja. Lisäksi perunalle on mahdollista olla allerginen siinä missä muillekin ruoka-aineille ja raa'an perunan syömiseen liittyvät samat riskit kuin muidenkin raakojen kasvisten syömiseen (esimerkiksi listeria- tai salmonellatartunta).
Perunan vihreitä osia tai vihertyneitä mukuloita ei pidä syödä raakana tai kypsennettynä niiden sisältämän myrkyllisen solaniinin takia. Myös perunankuoret ja varhaisperunat voivat sisältää jonkin verran myrkyllisiä aineita, mutta niiden syömistä ei silti ole kielletty muilta kuin vauvoilta.
Raaka peruna ei siis ole myrkyllistä, mutta sen syöminen suurempina määrinä ei ole varsinaisesti...
Usein ollaan huolissaan lintujen, esim. harmaalokkien tai valkoposkihanhien, aiheuttamasta turvallisuusriskistä lentoliikenteelle.
Erilaisissa selvityksissä on kuitenkin mainittu myös melun, kuten lentomelun, aiheuttamasta haitasta linnuille. Melu voi häiritä soidinkäyttäytymistä ja pesintää. Meluisassa ympäristössä eläinten viestintä vaikeutuu ja esim. laululintujen pariutuminen voi jopa estyä, kun soidinlaulu ei kuulu. Reviirin puolustaminenkin voi vaikeutua.
Esimerkkinä Espoon hiljaiset alueet -selvitys. http://www.espoo.fi/download/noname/%7BBBBAEF8B-9147-4AB8-8FF8-BF55C2B1C7C6%7D/81186
Linnuista voi kysyä esim. Birdlife Suomen sivulla https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/
Kysymykseen ei voi antaa täysin täsmällistä vastausta, koska lähiympäristö ei ole tasainen ja vaaran tarkkaa alkamiskohtaa suhteessa ympäröivään maastoon ei liene määritelty.
Joitakin lukuja voi kuitenkin mainita: Pärnävaara on noin 166 metriä korkea. Maanmittauslaitoksen nettipalvelusta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ -> hakusana "Pärnävaara") ilmenee, että lähellä sijaitsevien järvien vedenpinnan korkeusluvut ovat mm. Jyrinjärvi 90,4, Pohjalampi 98,5 ja Leinonen 95,3. Kartasta Pärnävaaran läheltä löytyy maastosta korkeuskäyrä 100. Lisäksi 100 luontohelmeä -sivustolla mainitaan, että Pärnävaaran kalliorinteet kohoavat 50 metrin korkeuteen: http://100luontohelmea.fi/helmi/parnavaara
Tästä...
Asperger-diagnosointi ei ole millään muotoa yksinkertainen asia, eikä tilannetta helpota se, että Aspergerin oireyhtymästä ja sen sukuisista häiriöistä tuntuu tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö julkisuuden henkilöitä koskevassa keskustelussa, niin kuin autismin kirjon verkkolehti Puoltaja huomauttaa: "Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa julkisuuden henkilölle tai historian hahmolle ollaan asettamassa maallikoiden – ja joskus ammattilaistenkin – toimesta milloin mitäkin diagnoosia. Usealle näistä henkilöistä on tarjottu myös Asperger-diagnoosia, minkä takia kyseinen diagnoosi on saanut ikävän muoti-ilmiön leiman. Diagnosointi ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin epäasiallista ja aiheuttaa turhia...
Löytdät kirjat seuraavista paikoista:
Clinical Sports Nutrition (ISBN 978-1743073681): Helsingin yliopiston kirjasto, Viikin kampuskirjasto kurssikirjat https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00150?func=full-set-set&set_number=038139&set_entry=000006&format=999
Sport and exercise nutrition (ISBN 978-1444334685): Lapin korkeakoulukirjasto (voit tilata kaukolainana omaan kirjastoosi) https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/XSEGBFNU7QRSC5MRRTYM9UM914R7YKS4JA5U6IS2EM6NDNFQXI-00263?func=full-set-set&set_number=039058&set_entry=000001&format=999
Jos et ole jo yliopiston kirjaston asiakas, voit saada kirjastokortin, vaikka et olisikaan opiskelija.
Kanadalaisten ulkonäkö South Park -sarjassa perustuu sen luojien Matt Stonen ja Trey Parkerin mukaan pelkkään päähänpistoon. Ensimmäiset tämän näköiset South Park -hahmot olivat Terrance ja Phillip. Alkuun hekään eivät olleet kanadalaisia, vaan Stone ja Parker ajattelivat heitä "mahdollisesti britteinä". Kun osoittautui tarkoituksenmukaiseksi tehdä kaksikosta kanadalaisia, Stone ja Parker päättivät, että kaikilla kanadalaisilla sarjassa olisi samanlaiset silmät ja päät. Jotkut sarjaan päätyneistä kanadalaisista julkisuuden henkilöistä (esimerkiksi James Cameron) ovat kuitenkin tunnistettavuuden parantamiseksi välttyneet ulkonäkönsä "kanadalaistamiselta".
http://www.southparkwillie.com/SPinfo/TwentyQuestions.htm
https...
Täsmälleen tuollaista ei Helmet-kirjastoissa näytä olevan, mutta kylläkin Fiat Punto 2003-2008 : korjausopas. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista näet suoraan tästä linkistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1999863__Skorjausopas%20fiat%20punto__P0%2C1__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Kannattaa tutustua Hemingwayn muuhunkin tuotantoon, esimerkiksi Jäähyväiset aseille, Kenelle kellot soivat
https://www.literature-map.com/ernest+hemingway.html -sivustolla on mahdollisuus löytää samantyyppisiä kirjailijoita. Näiden joukossa on mainittu mm. Hunter S. Thompson. Lisätietoa Thompsonista Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176021161710 .
Muita ehdotuksia: James Joyce Dublinilaisia, Tolstoi: Sota ja rauha . https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003380884
Mikäli haluat lisää ehdotuksia niin Lukuopas -palvelu toimii esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukuopas-lomake
Valitettavasti meillä palautukset eivät ole kirjautuneet palvelinrikon vuoksi. Palautin nyt ne sinun kolme myöhässä ollutta lainaa, joissa näkyi ruksi ja poistin myöhästymismaksut. Ilmeisesti loput ovat edelleen sinulla kotona lainassa.
Pentti Tynkkysen säveltämään "Karhu-oopperaan" en löytänyt valmiiksi painettua librettoa, mutta Uolevi Nojosen teksti on saatavissa Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n ylläpitämän Näytelmät.fi-sivuston kautta: https://naytelmat.fi/p/karhu-ooppera . Hinnasto löytyy täältä: https://naytelmat.fi/muuta/hinnasto .
Tiedot ovat koottavissa englanninkieliseltä sivustolta, jonka osoite on https://eurovision.tv/
Sieltä History by country -osiosta käyvät ilmi kilpailijamaiden ensimmäiset osallistumiskerrat. Kunkin maan viimeisimmät osallistumiset täytyy poimia History by year -osiosta.
