Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
Kovin helposti asia ei ole selvitettävissä, jos ollenkaan. Aikakauden rivisotilaista jäänyt asiakirjajälki voi olla vähäinen, ja vasta 1600-luvun lopulla luotu ruotuarmeija alkoi tuottaa suurempia määriä asiakirja-aineistoa. Laukaan historia -teos ei ole käsillä, mutta kannattaa katsoa olisiko maininnalle lähdeviitettä, jonka avulla voisi päästä mahdollisten asiakirjalähteiden jäljille. Olisiko tieto peräisin esimerkiksi pitäjän manttaaliluettelosta tai katselmusrullasta? Samoin jos suvusta on laadittu sukukirja tai vastaava, sieltä voisi löytyä myös tietoa säilyneistä lähteistä. Selvittely saattaa vaatia arkistotutkimusta. Aikakauden sijaissotilas- ja väenottojärjestelmää sekä käytettävissä olevia asiakirjalähteitä avataan esimerkiksi...
Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä kirjastokorttitulostus. Tulostamiseen tarvitset oman voimassa olevan Vaski-kirjastojen kirjastokortin ja siihen liitetyn PIN-koodin. Kortti rekisteröidään ennen ensimmäistä tulostuskertaa monitoimilaitteella, ja vasta sen jälkeen tulostettu tiedosto ohjautuu oman kirjastokortin tulostusjonoon. Kirjastokortille ladataan asiakaspalvelupisteellä tulostussaldoa joko kortti- tai käteismaksulla. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo tulostamisessa.Tulosteiden hinnat/sivu: A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %) A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %) A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %) A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %).Jos sinulla ei ole kirjastokorttia, voit hankkia sen...
Kollega ehdotti Marjatta Kurenniemen kirjaa Puuhiset. Sadussa esiintyy hallitsija nimeltä Yyliö. Kirjan kuvaus Kirjasammossa:Puuhiset | KirjasampoKirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa: puuhiset | Hakutulokset | helmet.fi
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen...
Sotapäiväkirjojen kaltaisia aineistoja kannattaa kysyä Kansallisarkistosta. Chat-neuvonta (ma-to 13-16) voisi olla vaivaton ja nopea tapa päästä alkuun.Kansallisarkiston digitaalisissa aineistossa on mm. yli 20 miljoonaa sivua digitoituja sanomalehtiä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy mikrofilmattuina lukuisien lehtien vuosikertoja.
Kielitoimiston ohjepankin verkkosivuilla kerrotaan, että prosenttimerkin ja numeron väliin tulee suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Prosenttimerkkiin liittyviä oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki.
Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Tampereen suomalaisen yhteiskoulun vuosikertomus 1911–12 osaa kertoa, että tänä lukuvuonna koulua kävi kaksi Ahoniuksen poikaa: Ejwind neljättä ja Rainer viidettä luokkaa. Rainer tuplasi V luokan, joten 1912–13 pojat olivat samalla luokalla. Veljensä lailla Ejwind jäi luokalleen viidennellä, eli lukuvuoden 1913–14 Ahoniuksen pojat olivat taas eri luokka-asteilla vuoden ikäeronsa mukaisesti: Eywind toistamiseen viidennellä ja Rainer kuudennella. Rainer jätti Tampereen yhteiskoulun VI luokan jälkeen, joten syyslukukaudella 1914 karsserirangaistuksen saanut asemapäällikkö Ahoniuksen poika on ollut Ejwind. Ejwind erosi koulusta kevätlukukaudella 1915.1911–12 Ejwindin kanssa samalla luokalla olivat myös Väinö Ahomaa sekä Aarni ja Siviä Ajo....
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsinki Urban Art ry:n sivuille on koottu Pasilassa sijaitsevien katutaideteosten kuvat ja sijainnit:Pasilan katutaideteokset kartalla – Helsinki Urban Art
Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –...
Olisikohan kyseessä kenties Katariina Vuoren kirja Lottovoittajien pöydässä : tarinoita köyhyysrajan takaa (Like, 2017)? Omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä sisältää myös Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (Avain, 2007), mutta haastattelujen asemesta se perustuu kirjoituskilpailulla kerättyyn aineistoon.
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Kirja 1900-luvun muodin historia määrittelee paasikampauksen näin: "1920-luvulla yleinen lyhyt ja päänmyötäinen naisten kampaus, jonka Coco Chanel teki tunnetuksi. Kuuluisin paasikampauksen käyttäjä oli tanskalainen mykkäelokuvien tähti Asta Nielsen." Irina Syromjatnikovan Kampausten historia täydentää, että paašikampauksesta – johon kuuluu suora leikattu tukka – oli monia eri muunnelmia: "Tukka saatettiin myös leikata lyhyeksi koko pään alueelta, mutta takaraivon hiukset laskeutuivat pitkinä hartioille." The Fairchild dictionary of fashionin mukaan pageboy on "suora, hartioille ulottuva tai lyhyempi [kampaus], jossa latvat on kevyesti kiharrettu takaa ja sivuilta". Kampaus on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa...
Taas kerran täytyy kääntyä valppaan lukijakuntamme puoleen vastauksen toivossa. Minulla on tarjota vain Juha Mannerkorpea, jonka Memento-runo sisältää hieman samansuuntaisen ajatuksen "lähimmäisesi ymmärtäjäksi älä rupea".
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
