Ainakin Fono.fi -äänitetietokannasta voit hakea esimerkiksi aiheella, tekijällä tai kappaleen nimellä kappaleita ja listauksessa näkyvät kappaleiden nimet ja tekijät. Kannattaa ainakin kokeilla olisiko siitä apua!
Fono.fi: http://www.fono.fi/Default.aspx
Valitettavasti emme löytäneet tekijää tälle muistolauseelle. Saattaa olla, että tekijää ei olekaan, muistolauseen on joku keksinyt, ja se on jäänyt elämään lehtien kuolinilmoitusten ja hautaustoimistojen kautta. Lause kuullostaa lyyrilliseltä, joten voi olla, että se on jonkun virren tai hengellisen laulun säe.
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko...
Rolling Stones ei ole esiintynyt Kemissä. Mainittuna ajanjaksona yhtye esiintyi Suomessa kahdesti: Yyterissä vuonna 1965 ja Helsingin olympiastadionilla 1970.
Olisikohan Rollarien sijasta ollut kyse toisesta suositusta brittiyhtyeestä? Liverpoolilainen Swinging Blue Jeans esiintyi Kemin työväentalolla lokakuussa 1965. Se oli kaupungissa merkittävä tapaus; konsertin tunnelmaa kuvattiin hurmokselliseksi.
Naapurikaupunki Torniossa vierailivat brittiyhtyeet Renegades (1965) ja Rockin' Vickers (1967).
http://www.vaylanpyorre.com/hysteriaa-liverpoolista-kemiin-50-vuotta-si…
http://www.vaylanpyorre.com/yeah-ekat-ulkolaiset-rokkivieraat-torniossa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones#Konsertit_Suomessa
Minusta näyttää kuvan perusteella mahdolliselta, että numero 1 on taitavasti hiottu pois. Ainakaan suomalaiset kolikkosivustot eivät näytä tuntevan tällaista virhelyöntiä. Jos kolikon virhelyönti on kuitenkin aito, hinta määräytyy sen mukaan, mitä joku kolikoiden keräilijä on valmis maksamaan. Suosittelen asioimaan jossain suomalaisessa keräilyliikkeessä ja pyytämään hinta-arviota. Toinen vaihtoehto on laittaa kolikko johonkin verkkohuutokauppaan ja katsoa, millaisia hintoja siitä ollaan valmiita maksamaan. Millään keräilykohteellahan ei ole ns. varmaa arvoa, vaan se määräytyy ostajien kiinnostuksen mukaan. Usein myyjän odotukset ovat korkeammalla kuin mihin keräilijät ovat valmiita. Mutta todellisten harvinaisuuksien kohdalla tätä...
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Tällaiseen kysymykseen ei yleensä mitään yksiselitteistä vastausta ole, koska kirjojen kääntäminen ja julkaiseminen on kaupallista toimintaa, jonka ratkaisut ovat ns. liikesalaisuuksia. Eräänä syynä saattaa olla se, että Karin Fossum on vuoden 2014 jälkeen, jolloin viimeinen suomennos julkaistiin, julkaissut runo- ja esseekokoelman lisäksi vain kaksi rikosromaania: Helvetesilden (2014) ja Hviskeren (2016). Ainakaan norjankielisen Wikipedian artikkelin mukaan vuoden 2016 jälkeen ei Fossumilta ole julkaistu mitään. Fossumin suomalaisina kustantajina ovat toimineet Johnny Kniga, Like ja WSOY. Jos Fossumia vielä julkaistaan suomeksi, todennäköisesti sen tekee joku näistä.
Heikki Poroila
Anna Sahlstenin romaani Tuulantei löytyy Joensuusta, Helsingistä ja Varastokirjastosta, mutta kaarinalainen saa sen helpoimmin lainaksi oman kirjaston kautta tilaamalle Turun pääkirjaston varastosta.
Heikki Poroila
Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/
Estettä ei ole, jos ottaa huomioon samat varotoimenpiteet kuin ihmistenkin kanssa eli varoo, ettei ilmavirta pääse kuumenemaan liikaa. Koirien lämmönsäätelyjärjestelmä on erilainen kuin ihmisillä, joten varsinkin pienten koirien kanssa on syytä olla varovainen. Vastuullinen koirankuivaaja ottaa tietysti myös huomioon koiran reaktiot itse kuivatustapahtumaan. Jotkut pelkäävät fööniä, jotkut nauttivat siitä kuin lempeästä kesätuulesta. Itse en kuivattaisi föönillä koiraa, joka vähänkin pelkää ääntä ja lämmintä ilmavirtaa. Varsinkin isojen, paksuturkkisten koirien kuivaaminen föönillä on myös aika tehotonta verrattuna pyyhkeeseen. Monen lyhytkarvaisen koiran turkki kuivaa ilman mitään välineitäkin nopeasti. Koiran ehdoilla, saoisin.
Heikki...
Julkiset kirjastot ostavat pääosan aineistostaan kilpailutuksen perusteella valitulta välittäjältä, joista suurimmat ovat tällä hetkellä Kirjavälitys ja Booky.fi, joka omistaa perinteisen Kirjastopalvelun. Jos ja kun kyseessä on omakustanne, julkaisua täytyy käytännössä tarjota näille välittäjille ja toivoa, että he ottavat sen listoilleen. Kannattaa laittaa perusteellinen seloste nettohintoineen osoitteisiin tuotetiedot@kirjavalitys.fi ja tuotetiedot@booky.fi. Välittäjä lisää myyjän nettohinnan päälle oman osuutensa, joka on jotain 25-35 % luokkaa eli myyntihinta kirjastoille on aina korkeampi kuin mitä tekijä voi saada. Jos myy välittäjille runokirjan kympillä. kirjastot joutuvat maksamaan siitä noin 15 euroa. Hinnalla on luonnollisesti...
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Varausmahdollisuutta ei ole, koska tähän tietueeseen ei liity lainattavissa tai varattavissa olevaa nidettä. Syynä tähän on se, että joko viimeinen kappale on jouduttu poistamaan, mutta tietue on jätetty toistaiseksi näkyviin tai sitten kyseessä on uusi tietue, johon jossain vaiheessa liitetään lainattavia niteitä. Pahoin pelkään, että tässä on kyseessä viimeisen kappaleen poisto, koska kyseessä e ole mikään uusi tallenne ja alkuperäinen tietue on luotu jo vuonna 2005.
Elokuvat ovat kirjastoille hankala täydennyshankintojen laji, koska tekijänoikeussyistä emme voi ostaa elokuvia mistä vaan ja laittaa lainaksi. Niille täytyy saada lainausoikeus, eikä se välttämättä onnistu vuosien jälkeen. 15 vuoden ikäinen DVD on saattanut jo kokonaan...
Muutamia esimerkkejä kirjallisuusterapia käsittelevistä kirjoista:
Mäki, S., Arvola, P., Asikainen, E., Maijala, P., Kivi, A., Hulmi, H. & Pekkanen, T. (2009). Satu kantaa lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1. Helsinki: Duodecim
Mäki, S., Arvola, P., Hämmäinen, S., Harjunkoski, S., Ruohonen, T., Nummila, H. & Mäkinen, M. (2009). Tarina tukee lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 2. Helsinki: Duodecim.
Mäki, S. & Linnainmaa, T. (2008). Hoivasanat: Opas kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Duodecim.
Melindasta muutamia englanninkielisiä teoksia: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SP1IECMJ4BLPTBLP7PGAQ1YSCI85QQUI…
Berthoud, Ella: The art of mindful reading : embracing the wisdom of words /...
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Asiakas näkee kirjaston kaikki kokoelmat eli aineistot verkkokirjastosta. Meidän Ratamo-kirjastojen verkkokirjasto löytyy osoitteesta https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena.
Jos haluamasi kirja löytyy haulla verkkokirjastosta, siitä tietää, että kirjaa on hankittu kirjastoon. Kannattaa vielä tarkistaa, onko kirjaa hankittu omaan kunnankirjastoon eli Nurmijärvelle.
Kirjahankinnat tehdään yleensä ennakoidusti eli syksyllä ilmestyvät kirjat hankitaan jo keväällä. Hankitut kirjat näkyvät heti hankintapäätöksen jälkeen verkkokirjastossa, saatavuuden kohdalla lukee tällöin "Hankinnassa". Uutuuskirjan voi varata heti, kun se näkyy verkkokirjastossa.
New Headway -sarjasta Upper-Intermediate tai Advanced voisivat olla sinulle sopivia kirjoja. Kirjat saa lainaan Satakirjaston kirjastoista:
https://satakirjastot.finna.fi/
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helsingin työväenopiston sivustolta, jossa esitellään eri kielten oppikirjoja:
https://www.hel.fi/sto/fi/opiskelu/oppikirjat
Kirje itselleni on alkujaan venäläinen iskelmä. Siteerattu tekstin kohta vaikuttaa viittaavan Pietariin, jossa Nevajoen nostosillat avataan joka yö muutamaksi tunniksi laivaliikenteen läpikulkua varten. Silloin ei siltoja pitkin pääse joen toiselle puolelle. Voi myös päätellä kellon olevan suunnilleen yksi yöllä.
https://www.visitpietari.fi/koe-tama-pietarin-aukevat-sillat/
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
