Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti".
Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978)
Kysymystä voi tarkastella esim. henkilöautokorttiin vaadittavien ajo- ja teoriakokeiden tulosten valossa. Traficomin tilastojen mukaan vuosina 2011 - 2018 autokoulun käyneistä pääsi B-luokan ajokokeesta ensimmäisellä yrittämällä läpi enimmillään 72 %. Teoriakokeen ensimmäisellä yrittämällä selvittäneiden osuus vaihteli samalla jaksolla välillä 80 - 90 %. Jo näistä luvuista päätellen ajo-opetus ei ole vain muodollisuus.
Ajamisen osaaminen koostuu lisäksi monesta muustakin asiasta kuin ajoneuvon käsittelystä. Vaikka osaisikin käsitellä autoa, oikeassa liikenteessä ajaminen on oma haasteensa. Ajokokeen jälkeenkään ei kukaan ole vielä valmis kuljettaja, muistutetaan Autokoululiitosta.
Mahdollisia selvityksiä tai lisätietoa voi tiedustella...
Kappale lienee Mika ja Turkka Malin "Taksien taksi". Laulussa lähdetään matkaan Matin mustalla tsaikalla. Se on alun perin julkaistu veljesten Mää ja hiljanen Viljanen -albumilla vuonna 1985. Esityksen voi kuunnella YouTubelta tai Spotify-suoratoistopalvelusta.
https://www.youtube.com/watch?v=s6gG1lUwyqc
Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä voidaan liittää Celia-asiakkaaksi henkilö, jolla on lukemisen esteitä. Tarvitset mukaasi henkilöllisyystodistuksen. Omainen tai tuttava voi hoitaa rekisteröitymisen asiakkaan puolesta valtakirjalla. Jos jäseneksi haluava on alle 15-vuotias, liittämiseen tarvitaan huoltajan suostumus, sekä henkilötodistus tai Kela-kortti. Huoltaja voi ilmoittaa lapsen asiakkaaksi, vaikka lapsi ei olisi paikalla. Voit pyytää liittämiseen tarvittavia lomakkeita kirjaston neuvonnasta.
Jos olet jo Celia-jäsen ja kadottanut tunnuksesi, voit tilata uudet tästä osoitteesta: https://www.celianet.fi/kirjaudu-sisaan/palauta-salasana/
Örnulf Tigerstedtin (1900 - 1962)kaunokirjallista tuotantoa ei ole suomennettu juuri lainkaan.
Kansalliskirjaston digitoimista vanhoista julkaisuista vuodelta 1926 löytyi Tigestedtin runo Goethe vainajana (Aukusti Simeliuksen suomentamana)-
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/710083?term=%C3%96RNULF%20TIGERSTEDT&page=15
Tulenkantajat-lehdessä 1930 : 1 on Yrjö Jylhän suomennos Tigerstedtin Kolumbus-runosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub51e1016-41cb-494c-b9f3-be10e3e942be
Näitä kysymiäsi joululehtiä ei Helmet-kirjastoissa ole. Tosin Kotiliesi-lehden tämän vuoden (2019) numeron 22 alaotsikko on Unelmien joulu. Se löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista.. Vanhoja joululehtiä on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää luettavakseen Pasilan kirjastossa. Luettelo lehdistä löytyy alta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sjoululehdet__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjastoista eri puolilta Suomea kysymiäsi lehtiä löytyy. Niitä on mahdollista pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Helsingin kaupungin, mm. kirjastojen, kesätöiden haku käynnistyy tammikuussa viikolla 3. Lisää tietoa helsinkirekry.fi-sivulta:
https://www.hel.fi/rekry/fi/ura-kaupungilla/
Espoon ja Vantaan kaupunkien kesätyöpaikat tulevat myös hakuun alkuvuodesta. Tietoa Espoon ja Vantaan sivuilta ja espoonrekry.fi - ja vantaarekry.fi-sivuilta tammikuuhun mennessä:
https://www.tyonhaku.espoo.fi/OpenJobsInternet.asp?L=1&IE=2&Z=E
https://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen
https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tyo_ja_elinkeinot/vantaa_tyonantajana
Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Valitettavasti hänestä ei löytynyt tietoa kirjaston eri vuosikymmenten taiteilijamatrikkeleista, eikä häntä mainittu myöskään verkossa luettavana olevasta Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelissa:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilijahaku
Kysymys kannatta suoraan suunnata Helsingin kaupungin uimahalleista vastaaville. Voit laittaa kysymyksesi Helsingin kaupungin yleiseen palauteosoitteeseen: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute/anna-palautetta .
Helsingillä on myös yleinen uima-allastilojen hygieniaan liittyvä neuvonta: uimavesilaatuvalvonta@hel.fi.
2000-luvun alku ja keskiyö johdattelevat ajattelemaan kuuden ruotsalaiskertojan suomennettua tarinakokoelmaa Keskiyön kummitusjuttuja. Kysymyksessä kuvaillun novellin tuntomerkit sopivat hyvin esimerkiksi kirjan aloittavaan Ewa Christina Johanssonin kertomukseen Keinutuoli.
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Jos vaihdetaan tornado torpedoksi ja Britannic Lusitaniaksi, etsitty kirja voisi olla Dorothy Edenin Perijätär (Tammi, 1981).
"On kesä 1915. Euroopassa riehuu sota, mutta se ei huoleta hemmoteltua amerikkalaista perijätärtä Clemency Järvisiä, joka astuu New Yorkissa Lusitania-laivaan äitinsä ja kamarineitonsa Hettyn seuraamana matkustaakseen Englantiin, missä hänen on määrä mennä naimisiin lordi Hugo Hazzardin kanssa. Kihlapari tuskin tuntee toisiaan, mutta tärkeintähän on, että raha ja arvonimi solmivat loisteliaan liiton."
"Kohtalo päättää kuitenkin toisin. Lusitania torpedoidaan Irlannin rannikolla, ja seurueesta jää eloon vain Hetty. Kun hän tulee tajuihinsa rannikon luostarissa, häntä pidetään Clemencynä. Neuvokas kamarineito, joka...
Dario Farinan kappale Painan jäljet kasteeseen (Ci sara) ei valitettavasti sisälly mihinkään suomenkieliseen nuottijulkaisuun.
Joistakin Suomen kirjastoista on saatavan nuottijulkaisua 30 successi italiani, johon kappale sisältyy (melodia ja sointumerkit). Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/helmet.1000845
https://finna.fi/Record/heili.7443
Arvelisin, että kyseessä saattaisi olla Samuil Maršakin Varpusen ateria (Kansankulttuuri, 1976). Eläintarhaan sijoittuvan runomuotoisen tarinan päähenkilönä ei ole lapsi, vaan pikkulintu: "Kerro, pieni varpunen, / mistä hankit einehen! / Olin eläintarhassa / leijonien linnassa. -- "
Aihetta on viimeksi kommentoinut Hannu Narsakka teoksessaan Tulimyrsky Kollaalla : Rautjärven miehet talvisodan polttopisteessä. Hänen mukaansa mistään lähteistä ei ole voitu todeta puna-armeijan tienneen Simo Häyhä -nimisen tarkka-ampujan toimineen Kollaalla. Simo Häyhälle lahjoitetun tarkkuuskiväärin luovutustilaisuus 17.2.1940 uutisoitiin laajalti, joten periaatteessa tieto Häyhästä on median kautta voinut jalkautua myös Kollaan rintamalle. Simo Häyhään usein liitetty lisänimi "valkoinen kuolema" ilmaantuu suomalaiseen kirjallisuuteen vasta 1980-luvulla. Vankien kertomuksissa ja suomalaisten propagandalehtisissä valkoinen kuolema esiintyy, mutta sillä on viitattu kovaan pakkaseen.
Lähde:
Narsakka, H. (2017). Tulimyrsky Kollaalla:...
Kolmessa ensimmäisessä teoksessa kerrotaan sekä Mika Waltarista että Sinuhe egyptiläisestä. Loput ovat Mika Waltarin muistelmia tai elämäkertoja hänestä. Kaikki ovat saatavissa Kymenlaakson kirjastoista.
Taltuta klassikko! / Maria Laakso ; kuvittanut Johanna Rojola.
Mika Waltari, valloittaja / Haavikko, Ritva.
Kirjailijan ääni / Waltari, Mika.
Kirjailijan muistelmia / Waltari Mika.
Mika Waltari: muukalainen maailmassa / Lindstedt Risto ; Vahtokari Reijo.
Mika Waltari: mielikuvituksen jättiläinen / Haavikki, Ritva.
Unohdettu Waltari / Nummelin, Juri.
Kyseessä on Väinö Mäkelän runo Vuodenajat, joka sisältyy esimerkiksi alakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani (toim. Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari) sekä Väinö Mäkelän toimittamaan kirjaan Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949).
