Pikku-Huopalahden kirjasto on tosiaan auki seuraavan kerran 25.2. klo 12 alkaen. Sitä ennen odottamassa olevia varauksia ei myöskään käsitellä.
Varausten nouto-aika on Pikku-Huopalahden kirjastossa yleensäkin pitempi kuin muissa, eli kaksi viikkoa.
Kannattanee soittaa kirjastoon heti 25.2. klo 12 jälkeen.
Uuno Kailaan teoksessa Runoja (WSOY, 1932) on runo Sanat (Lapsifantasioja)
On olemassa hyvin paljon sanoja.
Sanat elävät
ja minä voin ne nähdä.
Toiset ovat rumia ja toiset kauniita.
Äiti on hyvin kiltti sana - paras sana.
Se maistuu suukkoselle.
Isäkin on hyvä sana,
mutta siihen kertyy joskus ukkosta
ja silloin on paras
livahtaa oven taakse piiloon.
Kesä on hyvin lämmin sana
ja sen löytää joka aamu
ruohikolta ja santakasasta.
Maailma on hyvin suuri sana,
joka ei mahdu aivoihin.
Vitsa on hyvin kirvelevä ja vihattava sana.
Ihmisillä on vielä tyhjiä sanoja,
käsittämättömiä sanoja.
Niinkuin synti ja kuolema,
jotka eivät merkitse mitään.
Mutta niitä pitää kuitenkin pelätä.
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
Vuoden 1943 Suomen kuvaamataiteilijat -matrikkelissa kerrotaan kuvataiteilija Eino J. Härkösen maalanneen joukon muotokuvia, mutta sen tarkemmin ei asiasta kerrota. Härkönen kuoli jo vuonna 1944. Kenen kaupunginjohtajan muotokuvaa tarkoitat? 2010 eläkkeelle jääneen kaupunginjohtajan Juhani Meriläisen muotokuvan maalasi taidemaalari Timo Vuorikoski. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta 3.9..2010:
https://yle.fi/uutiset/3-5625253
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Ei löytynyt tietoa, että hän olisi ollut kaupunginvaltuutettu. Eduskunnan kansanedustajien tiedoista löytyvät tiedot hänen töistään ja tehtävistään:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911584.aspx
Porin kirjastosta kerrottiin, että aivan varmaa tietoa kaikista kirjastoista hänellä ei ole, mutta todennäköisesti se on kaikissa Satakunnan alueen kirjastoissa mahdollista. Asian voi varmistaa ottamalla yhteyttä omaan lähikirjastoon. Suurin osa Celian äänikirjoista lainataan ja kuunnellaan verkon kautta. Kirjasto voi tarvittaessa hankkia Celian äänikirjoja myös CD-levyinä. Tällöin asiakas voi saada Daisy-soittimen lainaksi kuuntelua varten. Soitinten lainausta hoitaa Näkövammaisten liiton Daisy-kuuntelulaitepalvelu.
Alla lisää tietoa Celian palveluista ja äänikirjojen lainaamisesta cd-levyinä:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/cd/...
Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin...
Kysymyksessä tarkoitettu kirja lienee Tiihon Ševkunovin Arkielämän pyhät ynnä muita kertomuksia (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2016). Valmistuttuaan elokuvakäsikirjoittajaksi nykyinen arkkimandriitta Tiihon päätyi itselleenkin yllätykseksi Petserin luolaluostariin, jossa hän eli varsin pitkään. Kirjassaan hän kuvaa elämää luostarissa ja kirkkoon kohdistettua painostusta Neuvostoliiton vaikeina vuosina. Ohjaajavanhus Johannes Krestjankinin lähellä isä Tiihon kasvoi kuuliaisuusveljestä luostarinjohtajaksi, joka uudisti kommunismin aikaan suljetun Sretenien luostarin. Luostarista on tullut merkittävä henkinen keskus Moskovan alueelle.
Edit Reivilän "Leikkituvan keittokirja" on ilmestynyt 1909 Otavan kustantamana. Koska kirjasta puuttuu sivuja ja se on kulunut kovassa käytössä, antikvariaatit eivät osta sitä. Tunnearvo on sitäkin suurempi. Kirja kannattaa säilyttää muistona ajoista, jolloin leikkimökissä laitettiin ruokaa oikein oppaan johdolla.
Helsingin Sanomien pakinoitsija Arijoutsi käytti sota-aikaisessa elintarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta
kertovassa pakinassaan mm. seuraavia korvaavia sanoja :
hajuherne = jaska, jossa on painovirhe
hyasintti = se kuuma paikka miesten kielellä
Tästä pakinasta ja sen synnystä löytyy tietoa Aake Jermon kirjasta "Kun kansa eli kortilla" Otava 1974 sivuilta 45 -46.
Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi.
Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana
Perimisoikeutta säätelee Perintökaari, jonka ajantasainen versio on Finlex-tietopankissa. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perunkirjoitus.fi-sivustolla asiaa on selitetty. https://www.perunkirjoitus.fi/perinto/
Pere-nimelle on olemassa useita vaihtoehtoisia tulkintoja. Eino Lähteenmäki on Tampereen nimen syntyä tarkastelevassa kirjoituksessaan huomauttanut, että monin paikoin itsenäisenä esiintyvä sana 'pere' käsitetään samaksi sanaksi kuin 'perä': "Niinpä eräs pirkkalainen selitti Nuolialan kylässä olevan Pereen talon nimen merkitsevän aivan samaa kuin Perä sanan, lisäten selitykseksi nimelle sen, että talo sijaitsee erään pienehkön lahden perässä. Samantapainen on Kokemäellä Sonnilan Pere nimisen talon nimen selitys. Talo sijaitsee erään viljelysaukean perällä ja siitä talolle nimi Pere."
Paitsi rinnakkaiseksi muodoksi sanalle 'perä', pere voidaan tulkita 'perheen' murteelliseksi muodoksi. Niin ikään Tampereen nimeä käsittelevässä...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tilastoja synnytyksistä ja synnyttäjistä, mutta tietääkseni kysymääsi tietoa lasten ikäerosta ei ole avoimista lähteistä saatavilla.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
Veikkaisin de Maupassantin novellia Nuoranpätkä, joka löytyy mm. projekti Guttenbergistä. http://www.gutenberg.org/files/44946/44946-h/44946-h.htm
Gogolin päällysviitta on myös samantapainen kertomus epärehellisyydestä. Tosin Viitan "löytäjä" ei yritäkkään palauttaa esinettä. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4llysviitta
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista mistä runosta on kyse?
Ainakin noma-niminen infektiosairaus, joka tunnetaan myös nimellä cancrum oris (vesikuolio) voi aiheuttaa tällaisia kasvojen alueen epämuodostumia. Tauti voi saada hampaiston näyttämään epätavallisesti kehittyneeltä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Noma_(disease)
