Osa Zacharias Topeliuksen suomennetusta tuotannosta on luettavissa digitoituna Gutenberg-projektissa ja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa, mutta esimerkiksi runoja ei siellä ole.
Saat runon sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Valitettavasti minulla ei ole kirjastosulun aikana pääsyä Tiihosen koko tuotantoon, joten voi olla, että etsimäsi runo ei ole lukemissani kokoelmissa. Kävin kuitenkin läpi kymmenen Tiihosen kokoelmaa (Sarkunmäen palo 1975, Teille ei tarjoilla enää 1978, Arjen armada 1980, Eroikka 1982, Hyvät pahat ja rumat 1984, Enkelin tavara 1986, Boxtrot 1998, Eros 2002, Largo 2004 ja Jumalan sumu 2009). Näiden kokoelmien runoista kuvaukseesi voisi sopia Aurinkosirkus-runo kokoelmasta Eroikka tai Kiima-runo kokoelmasta Eros.
Olisikohan etsimäsi elokuva australialaisen Bruce Beresfordin vuonna 1997 ohjaama Paradise Road. Elokuva on esitetty Suomessa MTV3:lla nimellä Tie paratiisiin.
Lisää tietoa elokuvasta voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.imdb.com/title/tt0119859/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tie_paratiisiin
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_174885
Kyseisten lastenlaulujen tekijätiedot ovat seuraavat:
Tossu ja sukka (ne tirkistää...), sävel ja sanat Soili Perkiö
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828543
Titi tyy (Talitintit lentää lintulaudalle), sävel ja sana Kaija Eerola ja Inkeri Ruokanen
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5212171
Maijan karitsa (Maijall’ oli karitsa), englantilainen kansansävelmä, suom. sanat Samppa Asunta
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5163537
Loppuleija, sävel Soili Perkiö, sanat Hannele Huovi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5063008#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
http://www.fono.fi/
Vaarallista jätettä voi viedä vaarallisten jätteiden kontteihin (https://www.kierratys.info/, ruksi kohtaan "vaarallinen jäte") tai Sortti-asemille (https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx).
E-aineistoja hankitaan Helmet-kirjastoihin useilta eri palveluntarjoajilta. Esimerkiksi Naxos tarjoaa musiikkia, Ellibs kotimaista ja Biblio ruotsinkielistä aineistoa. Jokainen palvelu on oma kokonaisuutensa, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on omat aineistonsa ja omat sovelluksensa. Kotimainen Ellibs ja yhdysvaltalainen Overdrive ovat kaksi eri palveluntarjoajaa eikä niiden aineistoja voi vaihtaa keskenään.
Tuglas-seuran ja Baltia-kirjaston ystävällisellä avustuksella löytyi vastaus kysymykseenne.
Kyseessä on vuoden 2009 Tallinna laul –sävellyskilpailun voittajalaulu Tallinn. Kappaleen on säveltänyt Piret Laikre, sanat ja sovitus on Tõnu ja Piret Laikren. Solisteina laulavat Raimondo Laikre ja Marvi Vallaste ja heitä säestävät Daniel Reinaru (rummut), Kaarel Liiv (basso), Merje Kägu (kitara).
https://www.tallinn.ee/est/uudised?id=26095
Kirjasampo-sivusto esittelee kirjoja ja kirjailijoita. Se siis sisältää teosten kuvailutietoja, ei itse teoksia. Sivuston kautta on mahdollista tarkistaa kirjojen saatavuus omasta kirjastosta, mutta niitä ei pääse sivuston kautta lukemaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/info
Uusimmissa kirjahyllyissä esitellään vapaasti luettavana olevia kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt. Ne löytyvät Gutenberg-projektin sivuilta. Vapaita e-kirjoja kannattaa katsella Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Niitä voi lukea selaimessa pöytäkoneella, tabletissa ja kännykällä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin...
LuontoPortti -sivusto esittelee Suomen luontoa ja lajistoa kahdeksalla eri kielellä. Vaihtamalla sivun kieliversiota saa kasvien ja eläinten nimet näkyviin haluamallaan kielellä.
Ympäristösanakirja EnDic kattaa ympäristön- ja luonnonsuojelun termistön yhdeksällä kielellä.
Lisäksi on tietysti lukuisia ilmaisia yleissanakirjoja, joissa luontosanaston ja etenkin lajinimien määrä vaihtelee:
fi.glosbe.com
sanakirja.fi
sanakirja.org
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi tarinan! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
Vanhojen kysy.fi-palvelun vastausten perusteella ruispalat ja muut valmiiksi revityt tai siivutetut leipätuotteet valmistetaan leipomoteollisuudessa koneellisesti. Jäähtyneet ruisleipäpalat halkaisee esimerkiksi tällainen Ipekan repijälaite https://www.ipeka.com/single.php?prod=splitter2
Ipekan valikoimassa on useita erilaisia prosessileivonnan leivänleikkaamiseen tarkoitettuja laitteita https://www.ipeka.com/products.php?lang=fi
http://www.kysy.fi/kysymys/minua-askarruttanut-miten-revittyihin-leipii…
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-ja-missa-vaiheessa-vaasan-ruispalat-ha…
Avoin oppikirja.fi -sivustolta löytyy mm. yläkoulun matematiikan oppikirjasarja, joka on vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Kirjat löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://avoinoppikirja.fi/mat-ylakoulu
Kyseessä taitaa olla John Vernon Lordin lastenkirja Rullaluistin karkuteillä (1973). Saatavuustiedot on täällä: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=rullaluistin+karkuteill%C3%A4&type=AllFields
E-kirjana en teosta valitettavasti löytänyt, eli pitänee odottaa kunnes kirjastot taas aukeavat.
Julkaisupaikalla tarkoitat varmaankin julkaisijan kotipaikkaa. Tove Janssonin Kesäkirjan julkaisija ja kustantaja on WSOY, jonka kotipaikka on Helsinki.
Varmasti keskeisin osoite lisätiedon etsimisessä on Helsingin kaupunginmuseo. Se on tällä hetkellä valitettavasti kiinni, mutta sinne kannattaa ottaa yhteyttä taas avautumisen jälkeen. Sillä välin verkosta on löydettävissä muita arkistolähteitä, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimintakertomuksia tuolta aikakaudelta (pdf-tiedostoina) ja tietoa seurakuntien diakoniatoiminnasta. Vailla vakinaista asuntoa olevien yksinäisten asukkaiden majoittaminen oli pitkälti näiden instanssien sekä muiden lähetysjärjestöjen vastuulla. Tietoa kannattaa etsiä juuri noiden mainitsemiesi osoitteiden avulla.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/painetut_asiakirj…
