Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983).
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Alf Danningista löytyy niukanlaisesti tietoa.
Finna löytää kaksi artikkelia:
toinen on Inka-Maria Laitilan kirjoittama Alf Danning, taiteen unohdettuaja hiljaisia, julkaisussa: Hämeenlinna-Wanaja 1992 : 42, s. 12-15
toinen Taide-lehden numerossa 2/1946
Suomen taiteen vuosikirjassa v. 1945 on myös jotain Danningista.
Jyväskylän taidemuseon sivustolta löytyy lyhyt esittely http://www3.jkl.fi/taidemuseo/oravienaarteita/alfdanning.html
Suomen kuvataiteen verkkobibliorafia Kirjava löytää seuraavat kohdehenkilöhaulla http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Danning%2C+Alf&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=7&mode=executeSearch...
Hei!
Olettekin itse löytänyt erinomaiselta kuulostavia lähteitä tätä aihepiiriä koskien, joten ihan ensiksi kehotan hyödyntämään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelua. Kaikki kolme mainitsemaanne kirjaa ovat tilattavissa neljän euron hintaan per kappale. 'Making sense of cultural revolution culture' on tilattavissa Ruotsista Tukholman yliopiston 'Frescati'- kirjastosta ( https://libris.kb.se/bib/13888783 ) ja kaksi muuta taas Kuopion varastokirjastosta. ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1293475 ) ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1808688 ) HelMet:in aloitussivulta löytyy vasemmasta yläkulmasta 'kirjastot ja palvelut' ja sieltä 'kaukopalvelu', josta löytyy täytettävä ja sähköisesti...
Kirjastojen tavallisilla asiakaskoneilla tämä ei onnistu, mutta Myllypuron mediakirjastosta ja Oodista löytyvät tarvittavat laitteet.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto/Palvelut/AVstudio(545)
https://www.oodihelsinki.fi/palvelut-ja-tilat/palvelut/
https://varaamo.hel.fi/search?date=2020-07-15&purpose=photo-and-audio&unit=tprek%3A51342
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Suomen Sukututkimusseura voisi auttaa tässä asiassa. Seura on julkaissut mm. teoksen Kuka tutkii mitä?: sukututkijaluettelo 1996. Seuran verkkosivut: https://www.genealogia.fi/etusivu
Syitä on monia. Iän myötä elimistön vesipitoisuus vähenee, jolloin krapulaa lupailevan humalatilan saavuttamiseen vaaditaan vähemmän alkoholia kuin nuorena. Eräs syy saattaa myös olla se, että keski-ikäiset juovat yleensä vähemmän kuin nuoremmat. Tällöin alkoholitoleranssi ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmilla.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/miksi-krapulat-muuttuvat-ian-myota-pahemmiksi-asiantuntija-vastaa
Stenbäckinkatu Helsingin Töölössä on nimetty Lars Stenbäckin (1811-70) mukaan. Lars Stenbäck oli herännäispappi ja ruotsinkielinen virsirunoilija.
Lähteet:
Manninen, Antti: Kenen kadulla asut? (HS kirjat, 2009)
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2849
https://kartta.hel.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Stenb%C3%A4ck
Kuvio on luultavimmin tyylitelty muuriankkuri. (vrt. Akaa)
Muuriankkuri symboloi yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Paasikivi yrittikin uransa aikana aina neuvotella, sovitella ja toimia diplomaattisesti. Kansallisbibliografia
Heraldisia värejä ovat kulta, hopea, punainen, sininen, vihreä, purppura ja musta. Paasikiven vaakunaan valikoitunut sininen varmaan yhdistyy Suomen lippuun, vesistöihin ja Suomalaisen puolueen väri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen
J.K. Paasikiven vaakuna
Vaakunasta voisi varmaan tiedustella myös Suomen heraldisesta seurasta.
Vuoden 2019 alusta tullut lainmuutos aiheutti sen, että ajokorttia ei tosiaan ole enää voinut käyttää samalla tavalla henkilöllisyystodistusena kuin aikaisemmin. Esimerkiksi pankkitunnuksia, passia tai henkilökorttia haettaessa ajokortti ei enää kelpaa henkilöllisyystodistukseksi, vaan siihen tarvitaan vahva ja luotettava ensitunnistautuminen.
Ajokortin ensisijainen tarkoitus on osoittaa, että kortin haltijalla on ajo-oikeus. Sitä ei ole suoranaisesti tarkoitettu alunperinkään henkilöllisyyden todistamiseen. Ajokortti ei myöskään kerro esimerkiksi henkilön kansalaisuutta, joka on oleellinen tieto esimerkiksi matkustettaessa. Lisäksi ajokortin voimassaoloaika on usein hyvin pitkä, jolloin kuvasta voi olla hyvin vaikea varmentaa...
Toinen teoksista kuuluu varmaankin Camilla Mickwitzin Mimosa-trilogiaan, jossa päähenkilönä on noitatyttö Mimosa. Mämmi-kissa esiintyy ainakin kirjassa Mimosa ja täysikuufestivaali:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407980__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C1__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Trilogian muut teokset ovat:
Mimosa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407978__Scamilla%20mickwitz%20mimosa__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Mimosan syntymäyö: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408006__Smimosan%20syntym%C3%A4y%C3%B6__Orightresult__U__X7?lang=fin...
Kyllä.
Nimien järjestystä voi muuttaa virallisesti tekemällä ilmoituksen.
"Jos haluat muuttaa etunimeäsi, täytä nimenmuutoshakemus. Hakemuksen avulla voit myös muuttaa etunimien järjestystä ja poistaa tai lisätä etunimiä."
Sivustolla on myös linkki nimenmuutos lomakkeeseen ja ohjeet sen täyttämisestä.
Digi- ja väestötietovirasto
Ilmeisesti hänelle tarjottiin osaa, mutta hän kieltäytyi siitä.
"Today, though, older and humbled, he turns out to be a joy to talk to. He's extremely grateful to Sylvester Stallone, his boyhood hero, for casting him – despite having turned down a role in the first Expendables in 2010. "When he called me, I was editing my movie, The Eagle Path," Van Damme explains. "I said, 'I cannot do it!' And he said, 'Excuse me!?' But I had that fever. If the King of Thailand is calling me, no, I stay in my room – cutting, cutting, cutting …" Stallone reportedly said that Van Damme refused the role because he didn't want to lose a fight to Jet Li, although this suggestion is vigorously denied ("Bullshit!"). He admits, however, that if he's playing a...
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Kirja voisi olla J.K. Kulomaan Nuori heimopäällikkö: seikkailukertomus heimosotien ajoilta. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1935.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubf857bd2-5f67-4c4c-81cc-5ec44b7f0f08
Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kun kyseessä on keskiaikainen ritarilinna, sen nimi selittynee yksinkertaisesti sillä, että Norjan kuningasta Olavia pidettiin läntisen kirkon piirissä kaikkien ritarien suojelupyhimyksenä. Sen laajempaa tai syvällisempää selvitystä linnan nimestä en onnistunut löytämään sen enempää kirjoista kuin verkkolähteistäkään. Tässä otteita:
"Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475. Tällöin linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin.--- Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan. Norjan kuningas Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys." ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna )
"Kaupungin perusta alkoi kehittyä, kun Eerik Akselinpoika Tott...
