Kivihiili on syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin. Kovan paineen sekä kuumuuden vaikutuksesta turve on hapettomassa tilassa maan alla miljoonien vuosien kuluessa muodostunut kivihiileksi.
Palamista kivihiilen muodostumisprosessissa ei tapahdu, joten palanutta puuta ei prosessiin sisälly. Lisäksi palamiseen tarvitaan happea, jota ei syvällä maan alla ole.
Lisätietoa aiheesta:
http://www.minersmuseum.com/history-of-mining/coal-formation/
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Kivihiili on yksi kivilajeista. Se koostuu pääasiassa hiilestä, hapesta ja vedystä. Kivihiili on satoja miljoonia vuosia sitten syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin.
Lähteet:
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Hakupalvelu Finnan mukaan laulusta on olemassa yksi levytys, vuonna 1935 julkaistu äänilevy sisältää kyseisen kappaleen. Kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4557734
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
Valitettavasti Judith Kerrin lastenkirjaa The Tiger Who Came to Tea (1968) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.harpercollins.com.au/search-results/?keyword=The+Tiger+Who+Came+to+Tea
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verisukulainen on henkilö, joka polveutuu samasta kantavanhemmasta. Verisukulaisiin ei siis lueta sukulaisia avioliiton tai adoption kautta. Koska serkuksilla on samat isovanhemmat, ovat he myös verisukulaisia keskenään.
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/verisukulainen
Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja tai öljyjä emästen kanssa. Maultaan emäkset ovat karvaita. Hyvä tuoksu johtuu saippuoimisessa käytetyistä estereistä, jotka tuoksuvat useimmiten hyvältä.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/saippuan_valmistus_opettaja.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esterit
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Lauri Viidan runoista en ikävä kyllä merimetsoja onnistunut löytämään - monia muita lintuja kylläkin. Etenkin Kukunorin säkeissä vilahtelee monenlaisia siivekkäitä, mutta yhtään merimetsoa ei senkään sivuille ollut pesiytynyt, ja Betonimyllärin Luominen-runossa lentelee peräti albatrossi.
Kotimaisista lyyrikoistamme merimetsosta on runoillut ainakin Aaro Hellaakoski. Nimettömiä lauluja -kokoelman runossa "Valkeanaan pellot kaikki ovat jo" tavataan lumisella vesikivellään yksinäinen, kookas merimetso.
Sinun kannattaa kysyä asiaa Sanastolta, koska tekijänoikeus koskee myös nimeä jos se ylittää teoskynnyksen. Sanasto valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia ja siten osaa sanoa voitko käyttää haluamaasi nimeä.
Kirjan nimen tekijänoikeuksista on kysytty ennenkin ja voitkin katsoa tästä vastauksesta linkit joista löytyy lisätietoa tekijänoikeuksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjan-nimi-suojattu-eli?from=term/200182&language_content_entity=fi
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
"Tässä on rosmariinia, se on yrtti, joka muistuttaa. Muista siis, rakkaani. Nämä ovat orvokkeja, ne ovat ajatuksia varten."
William Shakespeare, Hamlet (WSOY ja Matti Rossi 2013), s.191
"Miellyttävää, ihanaa, taivaallista / olla oma itsensä, olla ei-rakastunut, / ei-vihastunut, ei-ihastunut" alkaa ensimmäinen runo Arja Tiaisen kokoelmassa Saatanan tytär (WSOY, 1977). Tiaisen valittujen runojen kokoelman Runoja 1971-1982 (WSOY, 1984) sisällysluettelossa se on nimetty alkusäkeensä mukaisesti (Miellyttävää, ihanaa, taivaallista), kun taas suomalais-ruotsalaisessa runoantologiassa Uutta lyriikkaa = Ny lyrik (Kirjailijakeskus, 1984) se on saanut nimekseen Alas rakkaus.
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin.
Kirkkoharjun näkötornin 1930-luvun alussa toteuttaneen Heikki Tiitolan rakennustoimiston työselityksen mukaan siipirakennus on alun perin tehty kahvilatoimintaa varten. Aikanaan harjulla on ollut myös VPK:n rakennuttama ja ylläpitämä tanssipaviljonki ja näkötornin läheisyydessä sijaitsi erillinen ravintolarakennus. Kirkkoharjulla vietetyt lippu- ja palokuntajuhlat olivat vielä 30-40-luvuilla Kangasalan kesien kohokohtia. Vuoden 1961 jälkeen tanssipaviljongilla ei ollut enää mitään toimintaa, ja vuonna 1967 Kirkkoharjun rakennukset purettiin näkötornia lukuun ottamatta.
- Raine Raitio, Oksalla ylimmällä : katsaus Kangasalan näkötornien historiaan
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Voit etsiä urheiluaiheista kaunokirjallisuutta Helmetistä hakusanoilla urheilu kaunokirjallisuus. Rajaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla aikuisten kokoelmaan ja esimerkiksi suomenkieliseen kirjallisuuteen.
Uudempaa suomalaista urheiluaiheista kaunokirjallisuutta ovat esimerkiksi Juhani Peltosen Elmo (1978), Veijo Meren Jääkiekkoilijan kesä (1980) ja Jarkko Laineen Futari (1977) ja Karo Hämäläisen Yksin (2015).
Kirjasammon genrelistoista löydät runsaasti vinkkejä sekä suomalaisesta että käännetystä kaunokirjallisuudesta, jossa aiheena on urheilu jossain muodossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/urheilukirjallisuus
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre
Kysymys on askarruttanut ennenkin, ja siihen on vastattu seuraavasti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-serkkuja-olemme-ensimmaisen-serkkuni?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
