Laulun nimi on "Tuuti äidin lasta" tai "Tuuti, tuuti äidin lasta". Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies ja sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Tuuti, tuuti äidin lasta, alkutie on sulla vasta." Säkeistöjä on neljä.
Laulu sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi nuotteihin "Aa tuuti lasta : unilauluja lapsille" (Tammi, 2009, mukana myös cd-levy, jolla laulut laulaa Niina Bell) ja Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945). Ainakin näissä nuoteissa ovat myös laulun sanat, kaikki neljä säkeistöä. Esimerkiksi nuotissa "Vauvakulta : laulukirja vauvaperheille" on vain ensimmäinen säkeistö. Mainittakoon vielä, että joissakin nuoteissa laulun sanoittajaksi on merkitty virheellisesti Juhani Pohjanmies tai että laulun...
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa. Ilmeisesti kyseessä voisi olla lasten tai nuorten kirja, koska äiti on lukenut sitä ääneen. Ottolapsia on usein Anni Swanin kirjoissa, mutta tällaista juonta ei niistä löyty. Tutkiskelin tyttökirjoja Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi) ja kirjaston hyllyistä, mutta en löytänyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa?
Kokeile hakea sanoilla todellisuuspohjaiset teokset, elämäkertaromaanit tai autofiktio. Rajaa sen jälkeen kohdasta genre nuortenkirjallisuus.
Voit tehdä muita rajauksia mielesi mukaan, esim. aineisto, kieli jne. Huomaa kuitenkin, että mitä enemmän teet rajauksia, sitä pienemmäksi hakutulos muodostuu.
Laulu löytyy cd-levyltä Stenhammar, Wilhelm: Sånger (Musica Sveciae MSCD623, 1989). Sen esittävät Håkan Hagegård (baritoni) ja Thomas Schuback (piano). Tämä cd-levy on lainattavissa Tikkurilan musiikkivarastosta.
WSOY on julkaissut Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa suomeksi. Tämän syksyn kirjakatalogissa Christmas Shopaholic-kirjaa ei vielä ole, joten täksi jouluksi ei näyttäisi olevan tulossa.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Kyllä voi. Vanamo-kirjastoista, eli Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan alueen kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin alueen kirjastoihin.
Tarkoitatko Pyhäjokiseutu-nimistä lehteä? Tämä lehti on luettavissa verkkolehtenä Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa ePress-palvelussa. Palvelun lehdet ovat luettavissa kahden vuoden ajalta. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Mekään emme onnistuneet selvittämään mistä sarjasta voisi olla kyse. Selasimme lehdistä vanhoja tv-tietoja vuosilta 1998 ja 1999, jolloin Karvista esitettiin TV2:ssa. Lähimmäksi kuvaustasi osui yhdysvaltalainen Ipanat (Rugrats), mutta siinä ei puhuta ranskaa eikä se sijoitu koulumaailmaan.
Yksi mahdollinen sarja voisi olla huippusuosittuun sarjakuvaan perustuva Titeuf, josta tehtiin tv-sarja aivan 2000-luvun alussa. Sarja on sveitsiläinen ja sen tapahtumissa liikutaan myös koulumaailmassa.
http://sarjakuvat.eurocomics.info/titeuf.html
Kyllä, myöhästymismaksut alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeisenä päivänä. Ja lainat rekisteröityvät palautuneiksi saman tien, kun ne on palauttanut. Lisää tietoa maksuista Keravan kirjaston sivuilta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/maksut
Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t-ja-tuottajat/kirjasto
Undecylenoyl Phenylalanine on suomeksi undekylenoyylifenyylialaniini. Se on eräänlainen rasvaliukoinen ihonvähentäjä, joka on tehty luonnollisista aminohapoista. Estää ihosoluja tuottamasta melaniinipigmenttejä.
http://fi.hzlzchem.com/cosmetic-ingredients/skin-whitening-and-lightening/undecylenoyl-phenylalanine.html
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tässä linkkejä hakutuloksiin Finna-hakupalvelusta. Luetteloissa on kirjoja ja muuta aineistoa kysymistäsi aiheista. Aiheista on varmasti myös muuta aineistoa: eri hakusanojen avulla löytyisi muita kirjoja. Kannattaa jatkaa etsimistä miettien sopivia hakusanoja.
Teatterialan kirjoista löytyy varmasti myös lisää materiaalia. Kirjojen asiasanoitus ei kata kirjan kaikkea sisältö vaan voi olla hyvinkin yleinen. Luetteloissa on varmasti myös kirjoja, jotka eivät aihetta varsinaisesti käsittele, vaikka asiasanat kirjan kuvailusta löytyvätkin.
Taideyliopiston kirjaston Teatterikorkeakoulun kirjastosta voisi kannattaa kysellä lisää:
https://lib.uniarts.fi/yleistieto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/#teatterikorkeakoulun-toimipiste...
Kyllä voi. GDPR-asetus vaatii, että henkilötietoja säilytetään vain niin kauan, kun se on käyttöä varten tarpeen.
Helmet-kirjastossa asiakkaiden tiedot poistetaan, jollei korttia ole käytetty kolmeen vuoteen.
Satu on nimeltään Koiran kakku. Kirjailija on Terry Berger, ja satu on hänen kirjassaan Kilpikonnien huviretki ja muita hassuja tarinoita (s. 19–32). Kirjaa ei ole Kokkolassa tai muissa Anders-kirjastossa, mutta joissakin kirjastoissa tämä vuonna 1980 ilmestynyt kirja vielä on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=berger+terry&type0%5B%5D=Author
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä...
Tämä lehti on vain Kansalliskirjastossa ja muutamissa yliopistokirjastoissa. Tiedot löytyvät hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=Psykoanalyyttinen+Psykoterapia&type0%5B0%5D=Title
Kansalliskirjaston lehden voi pyytää lukusalikäyttöön:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Verkosta lehden kansi ja sisällysluettelo löytyvät, mutta itse artikkelia ei:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedostot/Psykoanalyyttinen_psykoterapia_nro_11_2015.pdf
Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.
esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."
Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/...
Mikäli tarkoitat Arjen digitietoiskuja, nämä alkavat 25.9. klo 10.00. Tietoiskuja järjestetään perjantaisin pääkirjaston tieto-osastolla uudisosan toisessa kerroksessa. Tarkan ohjelmat löydät tältä sivustolta: https://www.turunkesayliopisto.fi/kurssit/arjen-digitietoiskut-ikaihmisille-0.
