Suomi.fi-sivustolla kerrotaan lyhyesti hautauksen kustannuksista. Välttämättömiä hautauskuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Niiden lisäksi kuluja syntyy kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta lehteen ja muistotilaisuuden järjestämisestä tai muista sellaisista, mutta jos hautajaiset järjestetään mahdollisimman edullisesti, ne jäävät pois.
Hautauskulut maksetaan kuolinpesän varoista. Mikäli vainaja on varaton, omaiset voivat hakea hautausavustusta oman kunnan sosiaalitoimistosta, ja mikäli vainajalla ei ole omaisia, kunta hoitaa varattoman vainajan hautauksen.
Kulujen hinta-arvioita löytyy E-hautauksen sivuilta.
Arkkujen hintoja, vainajan arkkuunlaiton sekä kuljetusten kustannuksia voi...
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
Tämän hetken tuoreimpien väestön ennakkotilaston tietojen mukaan marraskuussa 2022 Suomessa oli 93-vuotiaita yhteensä 7 279.
Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilaston tietokantataulukko väestörakenteen ennakkotiedot alueittain.
Pääkallokeli tarkoittaa vaarallisen liukasta keliä (Kielitoimiston sanakirja).
Pääkallokeli on melko nuori sana, joka ilmestyi Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994), mutta puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961). Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
On viitteitä siitä, että sana on syntynyt ikään kuin väärinymmärryksestä. Ensiksikin pää ei ole kuulunut alkuperäiseen ilmaukseen, ja kallokin on tarkoittanut tässä yhteydessä jotain muuta kuin pääkoppaa. Yhteistä sanoille kalla ja kallo on, että ne liittyvät kumpikin jäähän, jäätikköön tai jääkasaumaan. Ne ovat samaa alkuperää kuin ruotsin murteiden kalla, kalle, kall ’rannalle kasautunut lumi ja jää; luoto’.
Etelä-Pohjanmaalla on...
Kielitoimiston sanakirjassa sanasta esiintyy vain monikollinen muoto, joten näyttäisi siltä, että olosuhteet käsitetään edelleen plurale tantum -ilmaukseksi, jota käytetään vain monikollisena. Kannanottoja oikeakielisyyteen kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -sarja
Gravel, Elise: Olga-sarja
Griffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarja
Lee, Bacon: Viimeinen ihminen
Parvela, Timo: Melkein mahdoton tehtävä -sarja
Taylor, Thomas: Aaveranta -sarja
Sekä myyrät että rotat ovat jyrsijöihin kuuluvia nisäkkäitä.
Myyriä on Suomessa useita eri lajeja. Yleisimpiä myyrälajeja ovat metsämyyrä ja peltomyyrä. Ne ovat hyvin pieniä nisäkkäitä, jotka painavat noin 15-80 grammaa. Myyrälajeista suurin on vesimyyrä, joka voi painaa jopa 300 grammaa. Se muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran rottaa. Vesimyyrän häntä on kuitenkin aina selvästi ruumista lyhyempi, sillä on huomaamattomat pienet korvat, hyvin tylppä kuono, pienet silmät ja tummanruskea, lähes musta turkki. Sekä rotta että vesimyyrä pitävät vedestä ja osaavat uida. Myyrät ovat pääasiassa kasvinsyöjiä.
Suomessa elävä rottalaji on isorotta. Se on vesimyyrän kokoinen, mutta sillä on vaaleampi turkki ja pitempi...
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu
Kirjan Hän kirjoittajanimi on Anonyymi ja kirja on suomennettu 2 kertaa. Suomentajat ovat Saara Puranen (1971) ja Pasi Junila (1989). Pseudonyymin takana oli amerikkalainen kirjailija Borden Deal (1922-1985).
Lähteet ja lisätietoja:
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8416
Wikipedia: Borden Deal: https://en.wikipedia.org/wiki/Borden_Deal#cite_note-5
Missisippi Writers & Musicians: Borden Deal: https://www.mswritersandmusicians.com/mississippi-writers/borden-deal
Kysymäsi elokuva on Paratiisin lapset (1994), joka perustuu Jouni Lompolon samannimiseen novelliin. Elokuvan on ohjannut Rauni Mollberg ja se on toteutettu suomalais-venäläisenä yhteistuotantona. Elonetissa olevassa sisältöselosteessa mainitaan kysymyksessäsi mainituista asioista https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_159410
Alle 15-vuotiaan lapsen kirjastokortilla olevat lainat voi uusia puhelimitse, sähköpostitse tai asioimalla missä tahansa Vaski-kirjastossa. Uusimista varten tarvitaan lapsen kirjastokortin numero. Vaski-kirjastojen toimipisteiden aukioloajat ja yhteystiedot ovat Vaski-verkkokirjaston etusivulla: https://vaski.finna.fi
Lapsen kortille voi lisätä PIN-koodin helpoiten niin, että kirjaston järjestelmään lapsen huoltajaksi merkitty henkilö tulee kirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Lapsen KELA-kortti nopeuttaa asiointia. Kirjastokortilla ja PIN-koodilla lapsi pääsee muun muassa lainaamaan automaateilla, kirjautumaan verkkokirjastoon ja käyttämään omatoimikirjastoja palveluaikojen ulkopuolella. Lisätietoa PIN-koodista...
Hei!
Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut-satukirjan näytelmäsovitus löytyy kirjasta Mahtisana ja muita näytelmiä. Kirja sisältää 15 näytelmää ja yksi niistä on Mestaritontun seikkailut. En tosin tiedä, onko tämä hakemasi versio näytelmästä, sillä kirja on julkaistu vuonna 2006. Kirjaa löytyy Pirkanmaan kirjastoista heikonlaisesti: Tampereen kirjaston kokoelmissa on yksi kappale ja sekin on tällä hetkellä lainassa. Näytelmä löytyy lisäksi Tampereen kirjastosta Pirkanmaa-kokoelmasta monisteena, mutta sitä ei voi lainata. Tämä on vuodelta 1986 ja saattaa siis olla lähempänä sitä versiota, joka sinulla on hakusessa.
Mila Teräksen Yökirjeitä ja Riikka Smolander-Slotten Armoton unelma ovat molemmat nuortenkirjallisuutta. Adlibriksen verkkosivuilla kummankin teoksen ikäsuositus on 12-15; Suomalaisen kirjakaupan ikäsuositus Teräksen kirjalle on 14+ ja Smolander-Slotten kirjalle 12+. Helmet-kirjastoissa molemmat teokset on sijoitettu nuorten osastolle. On kuitenkin hyvä muistaa, että ikäsuositukset ovat vain suuntaa-antavia ja todellisuudessa kyse on hyvin yksilöllisestä asiasta.
Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”...
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Ainakin seuraavat romaanit voisivat sopia. Kirjasampo-palvelusta voi etsiä lisää kirjoja aiheesta hauilla piano ja pianisti.
Barlier, Etienne. Kiinalainen piano.
Campion, Jane & Pullinger, Kate. Piano.
Echenoz, Jean. Pianossa.
Hämeen-Anttila, Virpi. Kolmastoista lapsi.
Issakainen, Sakari. Giovannin poika.
Jelinek, Elfriede. Pianonsoittaja.
Liehu, Rakel. Valaanluiset koskettimet.
Makine, Andreï. Elämän musiikki.
Mikkola, Marja-Leena. Tyttö kuin kitara.
Palviainen, Jukka-Pekka. John Lennonin valkoinen flyygeli.
Olet ilmeisesti kirjautumassa Helmet.fi-sivulle. Viikolla Helmetiin tehtiin päivitys, joka valitettavasti hankaloittanut asiakkaiden omiin tietoihin kirjautumista. Kannattaa tyhjentää välimuisti, sulkea selain ja avata se uudelleen. Tämän jälkeen kirjautumisen pitäisi taas onnistua.
