Naruskan koulun opetussuunnitelman vuositarkastuksen mukaan vuosina 1955–56 aapinen on ollut Aukusti Salon Uusi aapinen ja 1956–57 aapinen on ollut Kultainen aapinen.
Ulkopoliittisen instituutin henkilökuntasivulta on nähtävissä, että tutkijoina instituutissa työskentelee vuoden 2023 lokakuussa kaikkiaan 56 henkilöä, mukaan lukien vierailevat tutkijat, virkavapaalla oleva johtaja Mika Aaltola sekä vt. johtaja Samu Paukkunen. Näiden lisäksi henkilökuntaa on hallinnossa ja Ulkopolitiikka-lehden toimituksessa.
Henkilöt | FIIA – Finnish Institute of International Affairs
En suoralta kädeltä löytänyt vastausta kysymykseesi, joten otin yhteyttä Kotimaisten kielten keskukseen Kotukseen. Sieltä sain asiantuntijalta seuraavanlaisen vastauksen:
Runo lienee tullut vastaan juhlapyhat.com -sivustolta, jolla on otsikon Aleksis Kiven runot alla seuraavat runot:
Suomen salossa:
Onnen maa on Suomenmaa, sen salot, saaret siimeksessä, mi rauhan, riemun armahin, suo kaikelle, mi liikkuu, piileksii. Nyt, veljet, nouskaamme, mi hiljaa vartoo mennyttä aikaa, mi poissa ompi pimeyden maassa, nyt nouskaamme ja katsoen kanssamme kulkekaamme.
2. Tuhannen tuoksun maa:
Minä laulan kuin kaski, tuhat tuoksua maan, minä kuiskuttelen kuin saski, tuhat sulosanaa, vaan.
Laula, sano, mitä huvittaa, liitto...
Onkohan kirja mahdollisesti Taimi Vanaseljan "Kun sydän pelkää, syöpälääkärin ajatuksia kärsimyksestä ja toivosta"?
Kirja on inkeriläisen kristityn lääkärin muistelmateos vuodelta 2000. Kustantaja: Päivä. Toimittanut Johanna Kulmala.
Teos Helmet-verkkokirjastossa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1565532?lang=fin
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Mikkonen Pirjo - Paikkala Sirkka, Sukunimikirja kertoo, että nimi on eteläkarjalainen, Suur-Jääsken alueelta. Sitä esiintyy nykyään eniten Imatran alueella. Mälkiä-alkuisia paikannimiä on Etelä-Hämeestä Etelä-Karjalaan. Kirjassa kerrotaan, että nimi on liitetty germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello.
Kotimaisten kielten keskuksessa on nimineuvonta, jos lisätietoa tarvitaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Kyse saattaa olla Hanna-Riikka Kuisman kirjasta Kerrostalo (Like, 2019).
Kirjan näkökulma on yhteisöllinen. Se kertoo kuvitteellisestä lähiöstä, joka Kekkosen aikana rakennettiin mallilähiöksi. 2000-luvun alkuun mennessä alue oli rapistunut slummimaiseksi alueeksi, jonka asukkaat ovat pääosin työttömiä tai eri-ikäisiä eläkeläisiä ja joiden elämän täyttävät alkoholi, huumeet ja erilainen rikollissävyinen toiminta sekä seksi. Kirja muodostuu lyhyistä kohtauksista, joiden tapahtumapaikkoina ovat lähiön ison kerrostalon asunnot ja rappukäytävät sekä lähiön kapakat, pihat ja pelottava parakkikylä.
Yksi talon alkuperäisistä asukkaista oli nainen, joka oli häädetty talosta ja joutunut asunnottomaksi. Hän liikuskeli...
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Kaasunjakelusta Helsingissä vastaa Auris Kaasunjakelu. Kaasu tuodaan ja siirretään maanlaajuisesti siirtoputkistoja pitkin jakeluverkoille.
https://kuntatekniikka.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/09/10.-Kaasup…
Yrityksen tiedotteen mukaan kaasu tulee tällä hetkellä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. https://aurisenergia.fi/kaasunjakelu/kaasunjakeluverkko-ja-siihen-liitt…
Putken vaurioitumisesta huolimatta Suomen kaasujärjestelmän tila on yhä vakaa, ja kaasun saanti turvattu LNG-terminaalien kautta. https://aurisenergia.fi/suomen-ja-viron-valinen-kaasuputki-on-poissa-ka…
Useinhan lasten kuvakirjojen tai piirrettyjen hahmot ovat eläinhahmoisia, kuten Pipsa Possu, Kissalan Hessu, Maisa-hiiri, Taavi-tiikeri ja niin edelleen. Mutta aika harvoin näillä eläimillä lopulta on mitään tekemistä esikuvaeläintensä kanssa, vaan nämä hahmot elelevät selkeästi ihmiselämää, käyvät koulua, laittavat ruokaa, harjoittelevat sosiaalisia taitoja, vanhemmat käyvät töissä ja niin edelleen.Näin pienten lasten vanhemman kokemuksella on oikeastaan hämmästyttävää miten vähän lapsille suunnatuissa animaatioissa ja kuvakirjoissa käytetään ihmishahmoja, sillä suurin osa hahmoista on ihmisenkaltaisia eläimiä, ihan pottailua ja sosiaalisia taitoja pienille lapsille opettavista kuvakirjoista suosittuihin ja tuotteistettuihin...
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna...
Sukututkimusseuran neuvonta voisi olla hyvä paikka tarkistaa asia. Seuralla on Hiski-tietokanta, jossa voi tutkia kirkonkirjoja, sitä kannattaa tutkia. Siellä pystyy esimerkiksi hakemaan kastettuja, jolloin saa tietoonsa kastetun vanhemmatkin.
Hei,
Tätä on aiemminkin kysytty. Kyseessä on Lauri Hannikaisen runo joka sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset. Laulu on säveltänyt kirjailijan veli Väinö Hannikainen. Tarkemmat tiedot tusota sävellyksestä löytyy alla olevasta linkistä.
Linkki aiempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/isani-kertoi-meille-lapsena-runoa?languag…
Helmet-kokoelmasta löytyy vain vuodelta 1985 vain ylioppilasaineita ja reaalikoetehtävät. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa on kuuntelukokeita, mutta luettelosta en löytänyt vuoden 1985 tehtäviä. Niitä kannattaa kuitenkin kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta. Ylioppilaslautakunta säilyttää vanhat kokeet, lautakunta@ylioppilastutkinto.fi.
Hei,
Ainakin silloisen senaattorin Kyösti Kallion sovintopuhe Nivalassa keväällä 1918 voisi olla tämän lähde.
“Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.
Aale Tynnin Kootuista runoista tätä ei näyttäisi löytyvän.Eikä hän ikänsä puolesta olisi voinut sitä ainakaan tuoreeltaan sodan päätyttyä kirjoittaa - toisin kuin Kyösti Kallio. Tietysti ajatus oli ajankohtainen talvisodankin alla, jolloin oli yhdistettävä kansan rivit yhteistä vihollista vastaan.
Saija Tuupasen tällä hetkellä uusimman albumin Kuurasydän kappaleista Esa Niemisen sävellys "Ruusuja ja shampanjaa" löytyy kahdelta kokoelmalta. Timo Forsströmin "Kotikallioilla" löytyy kokoelmasta Lauluja (M&T, 1981). Verkosta löytyy soinnutus ainakin "Kuurasydämeen" ja "Haaveiden yöhön".
