Eräs paljon käytetty blogialusta on Squarespace. Esimerkiksi tämä Techradarin artikkeli arvostelee kyseisen alustan toiseksi parhaaksi kategoriassaan. Squarespace on koonnut tälle sivulle esimerkkejä kyseisellä alustalla tehdyille blogeille, joten voit tarkastella sieltä, saako Squarespacella aikaan haluamasi kaltaista tulosta – vähintäänkin tuon ilmaisuuden pitäisi toteutua, kuten myös sen, että blogien lukeminen ei vaadi kirjautumista.
Yritin etsiä kyseisestä naisesta tietoja muun muassa Google- sekä Finna-hakuja käyttäen, mutta ei lykästänyt. Yksi lupaava väylä etsiä tietoa tällaisesta nimenomaan paikallisesti kuohuttaneesta ilmiöstä on tutustua Jyväskylän kaupunginkirjaston Jyväskylä-kokoelmaan; kyseinen kokoelma pitää sisällän sekä Jyväskylän paikallishistoriaa koskevia kirjoja että laajan valikoiman Jyväskylän paikallislehtiä. Monet vanhat lehdet ovat saatavilla mikrofilmattuina, ja niitä voi lukea mikrofilmilukulaitteella, jonka voi varata joko kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse, mutta monet lehdet ovat saatavilla myös fyysisesti Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Myös Jyväskylän ylipiston kirjaston kautta voi etsiä tietoa vanhoista lehdistä - erityisen...
Scovillen asteikko perustuu testimaistajien arvioihin. Yleensä käytetään viiden koemaistajan paneelia. Tarkkaan mitatusta määrästä chiliä uutetaan alkoholilla tulisuuttaa aiheuttava kapaisiini. Seosta laimennetaan sokerivedellä, kunnes ainakin kolme viidestä koemaistajasta ei enää tunne siinä tulisuutta. Asteikko kertoo, kuinka monta saman tilavuuden laimennusannosta tarvitaan tulisuuden hävittämiseen. Asteikon yksikön nimi on Scoville Heat Unit eli SHU. Jos chilin SHU on esimerkiksi 1000, lasillista sen kapaisiiniseosta täytyisi laimentaa 1000 lasillisella sokerivettä.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikkohttps://fivethirtyeight.com/features/rating-chili-peppers-on-a-scale-of…https://www.smithsonianmag.com/arts-culture/...
Kyse saattaa olla Eira Stenbergin kirjasta Oven takana (Tammi, 2005). Kirjassa suomalainen toimittaja Ilse matkustaa Afrikkaan kirjoittaakseen Afrikan naisten asemasta. Hänen on tarkoitus tehdä yhteistyötä tuntemansa suomalaisen valokuvaajan Synnoven kanssa. Ilse raportoi matkastaan kirjeitse entiselle miesystävälleen, joka on kulttuuri- ja uskontotutkija. Hän tutkii uskonnon ja seksuaalisuuden välistä suhdetta ja vaikuttuu lähellä asuvista afrikkalaistaustaisista naisista niin että tutkijan rooli unohtuu. Ilsen matka ei onnistu ihan odotetulla tavalla, koska Synnove kokee matkalla rakkauden, joka suistaa hänet kriisiin ja vaikutta myös Ilsen mahdollisuuksiin toteuttaa suunnitelmaansa.
Voitte tuoda kirjat Pasilan kirjaston kierrätyshyllyyn. Hylly löytyy heti ovesta tultua oikealta.Sieltä Akut ja luontokirjat katoavat kuin varpusparvi.
Iltalehti paljasti artikkelissaan kapellimestarin nimen "Huima yllätys: Käärijän mystinen kaksoisolento Häärijä on nyt Ylen suositun ohjelman vetäjä!" 8.5.24 Linkki artikkeliin.Kapellimestarina toimi Tomi Häppölä.
Voisiko kyseessä olla Mika Aaltosen ja Titi Heikkilän Tarinoiden voima : miten yritykset hyödyntävät tarinoita? Kirja tosin on julkaistu vuonna 2003 ja liittyy lähinnä kerronnan menetelmiin erilaisissa organisaatioissa, mutta käsittelee tarinoita, nimessä on sana voima ja kannessa on kuvattuna nuotio.Vaara-kirjastot: Tarinoiden voima
Hallin Jannen laulusta on kaksikin melko pitkää versiota. Tässä niistä pidempi Aulis Ojan artikkelista 1974. Pidempi versio eli tämä 1870 julkaistu uusi laitos lienee "PilliHermannin” käsialaa. Linkki artikkeliin."1. Woi kuin minä olen joutunut tänne ruunun linnaan maata, Sydäntäni surettaa etten ajatella 2. Tätä pitäs nuorten poikain kokonansa muistaa, Etteiwät he sillälailla ruunun linnaan luista. 3. Täss’ on laulu kirjotettu sanoi Hallin Janne, Kaulas on rauta, jalois on puntti, suolilla suuri wanne. 4. Woi jos Jannen waiwat pantais kaikki ruunun waakaan Ja ne raudat on niin raskahat kuin Jannen päällä makaa. 5. Posti se ajoi Hallin pihaan, kello on lyönyt kuusi, Silloinpa toi Janne poika Santeria huusi. 6...
Kysyin asiaa Espoon kaupunginarkistosta ja he vastasivat näin: "Kaupunginarkistossa säilytettävien kouluaineistojen mukaan lukuvuosi 1984-1985 alkoi 16.8.1984."Kalenteri.org kertoo, että päivä oli torstai. Linkki sivustolle.
Merriam-Webster -sanakirja kertoo, että sana "kennel" tulee keskienglannin sanasta "kenel", joka tulee anglo-ranskan sanasta "kenil", joka puolestaan tulee vulgaarilatinan sanasta "canis", joka tarkoittaa koiraa. "Kennel" ei siis näytä perustuvan kenenkään henkilön nimeen, vaan koiraan viitanneisiin sanoihin englantiin vaikuttaneissa kielissä.Sukunimellä "Kennel" näyttää olevan erilainen historia: Ancestry.com -verkkosivu kertoo, että kyseisen sukunimen tausta on vesikanaviin viittaavissa sanoissa kuten "chännel" ja "känel". Lähteet:https://www.merriam-webster.com/dictionary/kennelhttps://www.ancestry.com/name-origin?surname=kennel
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (...
Anneli Heliö on suomentanut tämän Anna Ahmatovan runon vuodelta 1921. Runo on nimeämätön ja etsimäsi kohdat ovat runon viimeinen säkeistö.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne : Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s.204).Marja-Leena Mikkola on suomentanut lukuisia Ahmatovan runoja, mutta valitettavasti ei tätä.
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
Hakukone Finna kokoaa yhteen paikkaan satojen kotimaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot, minkä vuoksi se on hyvä paikka tarkistaa teoksen saatavuus Suomen kirjastoista. Tämän linkin kautta pääset teoksen "Johan myrkyn lykkäs!" -teoksen tietoihin Finnassa. Linkin takaa selviää, että teosta löytyy yli kymmenestä kirjastosta, kuten Pasilan kirjastosta, Työväenliikkeen kirjastosta, Kotkan pääkirjastosta sekä Juvan kirjastosta. On syytä huomata, että joissain kirjastoissa teoksen käyttö on rajoitettu kirjaston omiin tiloihin, joten kaikista kirjastoista sitä ei voi lainata. Mikäli sinun on vaikeaa päästä itse käymään missään kirjastossa, josta teos löytyisi, voit olla yhteydessä myös paikalliseen kirjastoosi, joka voi...
Kahdesta alimmaisesta linkistä näet Wartburgin värikarttoja useilta eri vuosilta. Niissä on värivaihtoehtona mm. Zitrusgelb ja Caprigrün. En löytänyt kuitenkaan tilastoa, jossa kerrottaisiin Wartburgien myyntimääriä värien mukaan. Voit koittaa tiedustella asiaa osoitteista: https://warreteam.com/, https://wp.ifaclub.co.uk/ tai https://www.facebook.com/wartburgclubnederland/https://www.uniquecarsandparts.com.au/paint_color_reference_wartburghttps://hdpaintcode.com/wartburrg/
"Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina
Tyypillisten hääetikettiä koskevien näkemysten mukaan juhlavieraat pukeutuvat häihin tummaan pukuun valkoisella paidalla. Juhlavieraiden pukeutumisesta sekä muista heihin liittyvistä asioista voi lukea muun muassa asiaa käsittelevästä "Häät" -lehden artikkelista "Häävieras, muista nämä säännöt" heidän nettisivuillaan. Jos hääetikettiin ja siihen liittyviin käsityksiin haluaa tutustua syvemmin, löytyy muun muassa kirjastoista runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, kuten käy ilmi tästä hakukone Finnassa tehdystä hausta, joka on rajattu koskemaan häitä käsittelevää tietokirjallisuutta.
Loru näyttää olevan Anonyymin kommentoijan lisäämä. En löytänyt tarkempaa lähdettä tai jatkoa lorulle. Ehkä suullista perinnettä?Toivottavasti nimetön kommentoija lisää tähän vastaukseen lähteensä.
Etsin tietoa tällaisesta runosta erinäisistä runotietokannoista, yksinkertaisilla hauilla internetistä, sekä kirjastojen Finna hakukoneella. Tällaisesta runosta löytyi mainintoja vain yksittäisiltä foorumeilta, joissa muisteltiin sitä lausutun joskus nuoruudessa. Arvelin, että kyseessä voisi olla humoristinen versio jostain toisesta runosta, mutta tämä teoria ei saanut erityistä tukea tekemieni hakujen perusteella, sillä esimerkiksi "pienistä perhosista" tai "puuroon lentämisestä" ei löytynyt runoja, jotka olisivat lähellä runoa, joka sinulla on mielessä. Jos haluat, voit koettaa etsiä runoa esimerkiksi monista kirjastojen suomalaisia humoristisia ja/tai perinteisiä runoja ja loruja koonneista kirjoista; esimerkiksi tässä...
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
