Mäntymetsille ominaisen tuoksun aiheuttaa männyn pihka. Mänty erittää runsaasti pihkaa, ja havupuilla pihkan juokseminen lisääntyy sitä mukaa kuin puun runko lämpenee, mikä selittää sen, että tuoksu on voimakkaimmillaan lämpiminä kesäkuukausina.Kirjallisuutta: Elämän puu Harri Metsälä, PihkaHarri Metsälä, Puukansa Puut puhuvat Vuosilusto 12 : suomalainen metsäsuhde
Kirjaimen c äännearvo ei ole sama eri kielissä ja kieliryhmissä.Itä-Euroopan länsislaavilaisissa kielissä ja esimerkiksi unkarissa c ääntyy ts:nä riippumatta siitä, mikä vokaali sitä seuraa. Näin siis esimerkiksi Slovakian pääministerin nimi ääntyy [fitso]. https://slovake.eu/learning/grammar/pronunciation/abchttps://fi.wikipedia.org/wiki/C
Kyseessä voisi olla Taru Väyrysen teos Kissan kuolema. Kyseinen teos sijoittuu koulukotiin ja yksi päähenkilöistä on nimeltään Nitta. Eräs koulukodin työntekijöistä ihastuu Nittaan ja lopussa he lähtevät koulukodista yhdessä, mutta suoranaisesta karkaamisesta ei ole kyse.
E-kirjastoon rekisteröidytään vahvan tunnistautumisen kautta, eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla. Pääset E-kirjastoon lataamalla sovelluksen mobiililaitteesi sovelluskaupasta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen, kuntasi tai kaupunkisi kirjaston henkilökunta voi rekisteröidä sinulle mahdollisuuden palvelun käyttöön. Lisää tietoa ja tarkemmat ohjeet: E-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeet
Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan.
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kannattaa kokeilla esim. Kansalliskirjaston Finna-hakua. Sieltä löytyy kaikki Suomessa julkaistavat teokset.Linkki: Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)Sinne voit määrittää hakuparametreiksi kielen lisäksi esim. ilmestymisvuoden (2024-2025), päägenren (tietokirjallisuus), julkaisumuodon (kirja, e-kirja).Netistä löytyy myös Kulttuuritoimitus-niminen verkkosivusto, jonka ylläpitävät keräävät listoja ilmestyvistä teoksista:Linkki: Kevät 2024, kotimainen tietokirjallisuus – ainakin nämä 275 teosta julkaistaan - Kulttuuritoimitus (julkaistu 10.1.2024)Heiltä löytyy myös käännetty tietokirjallisuus-listaus, samoin kaunosta kotimainen että käännetty tuotanto unohtamatta runoutta ja sarjakuvia.
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Molemmat tavat ovat mahdollisia. Kielitoimiston ohjepankki kertoo, että kun ilmauksessa on lukusana (kaksi päivää ennen), se on tavallisimmin perusmuodossa, mutta myös partitiivia käytetään (kahta päivää ennen).Kielitoimiston ohjepankki: Ajan ja määrän ilmauksia: toisen kerran vai toista kertaa, viikko vai viikon kerrallaan?
Kirjasammosta löytyy maininta, että Kariston näytelmäsarjassa seuranäytelmiä on ilmestynyt n. 600 näytelmää. Myös Finna.fi tukee tätä tietoa, koska näyttäisi, että näytelmiä löytyy ainakin numeroon 595 saakka.LähteetKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Asarja_12317589990683Finna.fi / Seuranäytelmiä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kariston+seuran%C3%A4ytelmi%C3%…
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen - käsittelee merkkipäiviä, kansanperinteitä, ja niihin sekä vuodenaikoihin liittyviä eri uskomuksia, juhlia ja sananparsiaJouko Hautala: Vanhat merkkipäivät - sisältää tarinoita ja sananparsia vanhoista ajankiertoon liittyvistä uskomuksista ja tavoistaAntto Laiho: Vanhan kansan merkkipäivät - sisältää myös ajankuluun ja vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia, ennustuksia ja sanontojaArto Manninen: Rakasta : aforismeja, runoja ja pohdintoja vuoden jokaiselle kuukaudelle
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
Kääntämiseen liittyvästä "tarkistamisessa" on tyypillisesti kyse tosista silmistä, jotka varmistavat, että varsinainen kääntäjä ei ole tehnyt yksittäisiä huolimattomuusvirheitä tai vaikkapa käsittänyt jotain asiaa järjestelmällisesti väärin läpi suomennoksen. Tarkistajat ovat hyvin yleisiä, kun tekstejä suomennetaan, mutta aina heitä ei erikseen mainita; tarkistajan mainitseminen voi kertoa esimerkiksi tarkistajan tekemän työn laajuudesta tai julkaisijan asiaa koskevista käytänteistä.Lähteet:Turun Täyskäännös (21.3.2023): Käännöksen tarkistus varmistaa laadun. https://www.turuntayskaannos.fi/blogi/kaannoksen-tarkistus-kaantajan-ja-tarkistajan-yhteistyo
Hei,Kansalliskirjaston digitoiduita sanomalehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy tieto, että Kalle Havas kuoli "lyhyen ankaran taudin murtamana" (Tyrvään sanomat 6.1.1937). Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti tähän hätään onnistunut löytämään.
