Netistä löytyy useitakin lähteitä, joissa kyseisen hyödykkeen historiaa kerrataan. Muun muassa AntroBlogi julkaisussa, joka on antropologien ylläpitämä blogi, Emmi Huhtaniemi kokoaa vessapaperin historiaa näin: ”Pyyhkimiskäytäntöjen historiassa ihmiset ovat käyttäneet kaikkea käsillä olevaa lehdistä ja tikuista kiviin, ruukunpalasiin ja maissintähkiin. Mainintoja paperista vessakäynnin yhteydessä löytyy Kiinasta jo 500-luvulta, mutta ensimmäinen kaupallinen, nimenomaan takapuolen pyyhkimiseen valmistettu paperi syntyi USA:ssa 1857.”Lähde:Huhtaniemi E. 22.3.2020. Vessapaperin kulttuurihistoriaa. Antroblogi. https://antroblogi.fi/2020/03/vessapaperin-kulttuurihistoriaa/. (Luettu 2.8.2024)
Tarkistin arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta (https://finna.fi/) näiden kirjojen kirjastosaatavuuden. Kumpaakin löytyy lukusalikappaleina korkeakoulukirjastojen/oppilaitoskirjastojen kokoelmista, mutta lainattavia kappaleita ei ole. Aku Ankan seikkailun uudemmasta painoksesta löytyi muutamasta paikkaa lainattavakin kappale. Mikäli haluat kirjoihin tutustua, niin voit pyytää omaa kirjastoasi tiedustelemaan olisiko kirjoja mahdollisuus saada kaukolainaksi siten, että voisit tutkia kirjoja paikan päällä omassa kirjastossasi. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan suostu kaukolainaamaan lukusalikappaleita.Ostoaikeissa kannattaa tutkia antikvariaattien valikoimia. Verkkokauppaa pyörittävät antikvariaatit lienevät helpoin...
Kyseessä on Sesse ja Ilkka Koiviston teos Tarinoita eläinten saarelta (1977). Teoksessa on luku Onko Korkeasaaresta karannut vaarallisia eläimiä?, jossa kerrotaan merimetson karkumatkoista.Teos ilmestyi e-kirjana vuonna 2022.Tarinoita eläinten saarelta KirjasammossaTarinoita eläinten saarelta Helmetissä
Arkistojen Portti verkkopalvelusta selviää miten kannattaa etsiä tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista. Helsingin raastuvanoikeuden arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja muiden raastuvanoikeuksien arkistoja Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Raastuvanoikeuksien käsittelemien juttujen etsintä aloitetaan diaareista. Diaareihin on merkitty tiedot siitä, milloin juttua on käsitelty ja mahdollisesti, mikä osasto sen käsitteli. Diaareista saatujen tietojen avulla etsitään oikea pöytäkirja, josta tutkijaa kiinnostavat asiat selviävät. Raastuvanoikeuksien arkistojen sarjojen järjestyksissä on jonkin verran eroja. Arkistoon tutustumiseen saa apua henkilökunnalta, joka opastaa paikallisten hakuapuvälineiden käytössä...
Sellon kirjastossa tai muissakaan Espoon kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole valitettavasti mahdollisuutta tulostaa A3-kokoa isompia papereita. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoalueella suukuvatulostin on nykyään Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa sekä Kontulan kirjastossa.
Esimerkiksi seuraavat 1800-1900-luvuille sijoittuvat romanttiset historialliset sarjat voisivat kiinnostaa sinua:Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas -sarja, ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa, 2021Harriet Hegstad: Emma ja Johannes -sarja, ensimmäinen osa Haaveita, suom. 2023 (sijoittuu Norjaan)Virpi Hämeen-Anttila: Synnyinmaa-sarja, ensimmäinen osa Sarastus, 2023Kaisa Ikola: Betty-sarja, ensimmäinen osa Betty 2020 (sijoittuu Skotlantiin)Sara Medberg: Silkkisisaret -sarja, ensimmäinen osa Kamarineitsyt, 2020, uudemman painoksen nimeke CharlottaHelena Steen: Parempaa väkeä -sarja, ensimmäinen osa Paikka hyvässä perheessä, 2021(suomalaistyttö lähtee piiaksi Englantiin)Karen Swan: Kesytön saari -sarja, ensimmäinen osa Kesytön saari, suom...
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan...
Kaikki kirsikkalajikkeet eivät ole syötäväksi kelpaavia. Eri kirsikkalajikkeista on tietoa esimerkiksi näillä sivuilla:Kirsikka - HMLryKirsikkalajikkeet (roihuvuori.fi)Kirsikkapuu – tutustu lajikkeisiin | Meillä kotona (meillakotona.fi)Kirsikkapuu omalla pihalla? Näin saat sen kukoistamaan - Kotiliesi.fi
Finn Crisps on Lantmännenin mukaan ollut valmistuksessa vuodesta 1952, Oululaisen hapankorput vuodesta 1955. Ne ovat hyvin samantapaisia tuotteita, mutta eivät kuitenkaan täsmälleen samoja: niiden ainesosat ja ravintoarvo poikkeavat sen verran toisistaan, ettei niitä täysin samoina tuotteina voi pitää. Vaasan hapankorput sen sijaan eivät juurikaan näytä eroavan Lantmännenin vastaavista – valmistuksen aloitusvuosikin (1952) täsmää. Oululainen Hapankorppu 740 g - Oululainen.fi Original 200 g | FINN CRISP Vaasan Hapankorppu 400 g – Vaasan
Minne tai minnelaulu oli saksalaista lyyristä ritari- eli hovirunoutta. Se oli laulettavaksi tai lausuttavaksi tarkoitettua 1100-1300-1uvun rakkauslyriikkaa, jonka kukoistusaikaa olivat vuodet 1190-1220.Sana Minne tulee keskiyläsaksan (vv. 1100 - 1500) sanasta, joka tarkoittaa rakkautta.Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä:https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:minnelaulu
Helsingin yleisissä kirjastoissa yhden tulosteen hinta on 0,40 €, riippumatta paperin koosta tai siitä, onko tuloste värillinen vai mustavalkoinen. Jos kukin kuva on eri paperilla, tulosteidesi hinnaksi tulisi yhteensä siis 7,20 €.https://helmet.finna.fi/Content/tulostaminen-ja-asiakastietokoneet
Muistamasi rivi on Johann Wolfgang von Goethen pikkurunosta:Tuli suuresta seurasta parhaillaanmies, hiljainen oppinut, kotiaan.Joku kysäsi: »Miten miellytti teitä?»»Jos kirjoja ois he, en lukisi heitä.» Runon on suomentanut V. A. Koskenniemi 1922.https://www.gutenberg.org/cache/epub/20114/pg20114-images.html
1950-luvulla kerättiin jo singlemyyntilistoja, mutta niiden tiedot olivat joskus vajavaisia, eikä tarkkoja myyntilukuja kerrottu. Listat perustuivat aluksi kymmenen musiikkikaupan ilmoittamiin tietoihin. Esittäjiä ei myöskään alkuvuosina ilmoitettu, vaan kappale saattoi päästä suosioon useiden esittäjien versioina. 1953 listoilla on ykkösinä kolme kappaletta, joista mikään ei ole suomalainen iskelmä. Ensimmäisenä on Louis Armstrongin / Georgia Gibbsin Kiss of Fire, joka piti ykkössijaa yli puoli vuotta. 1.8.-1.10. ykkösenä on ollut Evelyn Künneken Egon ja loppuvuonna Percy Faithin / Mantovarin The Song from Moulin Rouge.Suomalaisia iskelmiä löytyy sen sijaan seuraavilta sijoilta pitkin vuotta. Muun muassa seuraavat kappaleet löytyvät...
Sekä pihlaja että orapihlajat kuuluvat samaan ruusukasvien (Rosaceae) heimon Amydaloideae-alaheimon tribukseen (Maleae), mutta eri sukuihin. Orapihlajan lähimpiä sukulaisia ovat mispelit ja tuhkapensaat.https://luontoportti.com/t/959/pihlajahttps://luontoportti.com/t/1453/aitaorapihlajahttps://luontoportti.com/t/1312/tylppoorapihlaja Lähteet: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja. 4, Munuaisjäkälä - siemenvalkuainen Kasvit. [1], Sanikkisia, havupuita, kukkakasveja Suuri kasvikirja. 2
Etäkäyttöinen ePress-aikakauslehtipalvelu poistui käytöstä 1.7.2024. Voit lukea e-lehtiä ja -kirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamasta E-kirjastosta.E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Lisätietoa käytöstä ja esimerkiksi sovelluksen lataamisesta voit lukea täältä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
