Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
EInari Vuorelan runo Vävy kokoelmasta Kaukainen tuuli (1932) on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta (1979) ja runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, 1987, useita lisäpainoksia).
Mummin veli on isosetä ja mummin sisko on isotäti. Toisin sanoen isosetä on isän tai äidin setä. Isotäti on isän tai äidin täti.Kielitoimiston sanakirja:https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoset%C3%A4?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isot%C3%A4ti?searchMode=all
Valitettavasti ensimmäiseen kysymykseesi eniten kävelyaskelia ottaneesta ihmisestä en löytänyt mitään tilastoja. Ehkä jotain vinkkiä voisi kuitenkin saada ultrajuoksijoiden ennätystilastosta: Vuonna 2022 Aleksandr Sorokin juoksi 24 tunnin aikana 319,614 km. Jos kuvitellaan, että matka olisi tehty tasaisella alustalla ja juoksuaskeleen pituus olisi ollut tasaisesti 1 metri, niin askeleiden lukumääräksi tulisi 319 614. Nopeimman uimarin titteli voisi mennä 50 metrin vapaauinnin maailmanennätyksen haltijalle, brasilialaiselle César Cielolle. Vuonna 2009 hän ui 50 metriä 20,91:ssä sekunnissa, joten hänen keskinopeutensa oli noin 2,4 m/s.Lähteet:Uinnin maailmanennätykset. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uinnin_maailmanenn%C3%...
Voisikohan tämä olla Anneli Toijalan romaani Kaikki elämäni päivät (Tammi, 1985). Siinä Aaten (August?) ja Annan kodissa asuvat myös tyttäret, yhden tyttären mies ja lapsi. Tapahtumat on sijoitettu 1930-luvun pula-ajan Tampereelle ja se kuvaa työläisväestöä. Taisi siinä lapuanliikekin esiintyä. Jossain vaiheessa Anna (tai joku muu) sanoo, että työtön vävy voisi ryhtyä tekemään nahkapalakasseja, koska koko perhe on nahkatehtaassa töissä ja voisi sieltä salakuljettaa turhia palasia kotiin, ja kasseista olisi jotain tuloa perheelle. Vaikka eivät ne muistaakseni juurikaan kaupaksi käyneet. Hansikkaita varastavaa tytärtä en muista, mutta lukukokemukseni tästä on hyvin liki julkaisuvuotta, joten paljon on unohtunut. Muistan kuitenkin pitäneeni...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Suoraa tilastollista vertailua mahdollisista palkkaeroista en paikantanut, mutta Puolustusvoimien Edut ja palkkaus -sivulla avataan puolustusvoimien palkkausjärjestelmää yleisellä tasolla. Puolustusvoimien verkkosivujen kirjoituksessa Huomio! Seuraa palkkasulkeiset vuodelta 2021 kenttäsairaanhoitajan tehtävän on kerrottu olevan vaativuusluokaltaan SIV 8, jolloin palkan lähtötasoksi muodostui kyseisenä vuonna voimassa olleilla palkkataulukoilla 2614,00 e/kk. Kriisinhallintatehtävissä toimivien lääkärien 1.3.2024 voimaan astuneita palkkoja ja vaativuusluokkia on avattu puolustusvoimien verkkosivuilla seuraavasti: Päällikkölääkäri: 9 562,18 euroa/kkSotilaslääkäri: 8 605,86 euroa/kkHammaslääkäri: 7 886,44 euroa/kkEläinlääkäri: 6 647,...
Mobiilidatan käytön kytkeminen pois päältä maksupäätteen käytön aikana voi olla tarpeen maksuliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi, erityisesti jos maksupäätteet käyttävät samaa mobiiliverkkoa kuin läsnäolijat. Tämä johtuu siitä, että mobiilidatan käyttö muiden laitteiden kautta voi kuormittaa verkkoa, mikä voi hidastaa maksupäätteiden yhteyksiä tai aiheuttaa häiriöitä. Lisätietoja mobiiliverkkojen toiminnasta ja tiedonsiirron vaikutuksista löytyy Traficomin verkkosivuilta sekä heidän ylläpitämästään "Bittimittari" -palvelusta, joissa käsitellään muun muassa mobiiliverkkojen kattavuutta ja niiden kuormittumista. Lähteet:Coverage of mobile broadband services | Tieto TraficomYleistä nettiyhteyksistä | Bittimittari.fi
Lotta Svärd -järjestö sai nimensä J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Yhdessä runossa kerrotaan miestään sotatantereelle seuranneesta naisesta, jonka nimi oli Lotta Svärd. Lisää tietoa mm. nimen käyttöönotosta järjestön nimeksi löytyy esimerkiksi perinne.fi -sivustolta. Suora linkki nimeä käsittelevään osioon on https://perinne.fi/lotta-svard-jarjesto/lisatietoa/lotta-svard-nimi/.
Kysytty kirja lienee Tuulikki Otsolan kirjoittama ”Haltiattaren kumminlahja”. Sadun nimi on ”Satu enkelilapsesta””. Kirjan kustantaja on Karisto ja vuosi 1957. Kirjan on kuvittanut Anna-Stina Ketonen.Kirja on varattavissa Helmet-verkkokirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1441492?sid=4768760576
Vastaus kysymykseesi vaatii vastausta ainakin muutamaan rajatumpaan kysymykseen: Kuinka suuret ovat patruunan tuotannossa ja kuljetuksessa syntyvät päästöt? Kuinka suuret ovat patruunan varsinaisen ampumisen päästöt? Ja kuinka suuret ovat ammutun patruunan kierrätyksen/luontoon jättämisen päästöt? Ja tarkan vastauksen määrittäminen jokaiseen näistä kysymyksistä riippuu puolestaan sekin monesta tekijästä: Millaista patruunaa käytettiin? Mitä ammutulle patruunalle tehdään? Millaisella aseella patruuna ammuttiin? Esimerkiksi Wingfors et. al. (2014): Emission factors for gases and particle-bound substances produced by firing lead-free small-caliber ammunition. J Occup Environ Hyg,11(5). käsittelee erityisesti erilaisten ammustyyppien...
En löytänyt kysymykseesi vastausta internetistä, enkä myöskään omaa matemaattisia taitoja, jotka riittäisivät asian todistamiseen suuntaan taikka toiseen. Internetissä on kuitenkin monia sivustoja, joilla tällaisia kysymyksiä voi kysyä ja pohtia yhdessä matemaattisesti lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ehkä suosituin tällainen sivusto on https://math.stackexchange.com/. Uskon, että voit saada kyseiseltä sivustolta varsin nopean ja perusteellisen vastauksen kysymykseesi.
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut...
Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten...
Jos jätetään paikoilleen,niin silloin on syytä olla kyse jostain konkreettisesta, kuten pöydästä, aidasta tai puusta. Jos kyse jostain muusta,voi miettiä, sopisiko esim. Olla muuttamatta jotain tai säilyttää.
Tästä sävellyksestä en löytänyt levytystä.Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten...
Suomeksi käytetään suoraa käännöstä voimaballadi.Sosiomusikologi Simon Frith on määritellyt voimaballadin seuraavasti: soulmusiikin tunneilmaisusta inspiroitunut hidastempoinen kappale, jossa on voimakas ja tunteikas kertosäe ja jota säestää esim. rummut, sähkökitara, joskus myös kuoro. Musiikkitoimittaja Charles Aaronin mukaan voimaballadin synty on 1970-luvun hard rock -bändeissä, jotka halusivat esittää tunteikkaita kappaleita, mutta silti pitää yllä rokkikukkoimagoaan. Niinpä hitaampien ja sentimentaalisten kappaleiden taustalle laitettiin sähkökitaraa ja "voimasointuja". Joskus näitä kutsutaan myös rockballadeiksi. Esimerkkejä löytyy paljon 70-, 80- ja 90-luvuilta bändeiltä kuten Guns 'n Roses, Judas Priest ja Aerosmith.Usein sana...
