Vaalilain (714/1998) mukaan, jos äänimäärät tai vertausluvut ovat täsmälleen suuret, keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Arvonnan suorittaa vaalilautakunta.Vaalilaki, § 90: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/714
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun...
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Kyseessä voisi olla Hans-Eric Hellbergin sarja Dunder & Brak, joita käännettiin suomeksi 70-luvun lopulla kuuden kirjan verran. Suomennettujen kirjojen nimet olivat Yksisilmärosvot, Ilmaryöstö, Vaeltava varjo, Pelastakaa Paratiisi!, Seikkailu maan alla ja Takapakkia. Ruotsinkielisen Wikipedian kirjasarjaa käsittelevän sivun kuvaus päähenkilöistä täsmää. Kirjoja ei valitettavasti enää löydy Lastu-kirjastojen kokoelmista, mutta niitä on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Ihan suoraan tuollaisia päiväkohtaisia listoja tuskin on, mutta näistä teoksista voisi olla apua:Sinun vuotesi -sarja, vuodet 1946 - 1983 (tekijöinä Kiti Friman tai Juhani Töytäri)- uutistapahtumat kuukausittain ja päivän mukaan, syntymäpäiviä, iilmiöitä50 vuotta sitten -sarja, vuodet 1957 - 1963 (Pekka Tuomikoski)- mitä tapahtui ja milloin, keskeiset uutistapahtumat Suomessa ja maailmallaMitä - missä -milloin -vuosikirjat 1950-luvun alusta lähtien- trendejä, ilmiöitä, uutiskatsaus kuukausittainMitä - missä - milloin, Sankarin vuosi, 1957 - 1970- mitä tapahtui missäkin kuussa ja minä päivänäJos on yhdestä tietystä päivästä kysymys, ko. päivän sanomalehti on myös hyvä tietolähde.
Lovi on sitä varten että saat puristettua pussista vielä ne mehukkaimmat tipat ennen kuin otat pussin pois kupista. Toimi näin:Ota teepussi pois mukista ja laita se teelusikan päälle.Kiedo naru lusikan ja pussin ympäri.Naru menee mukavasti lapun loveen.Purista pussista viimeiset tipat polttamatta sormiasiOnnistuisi tuo operaatio ilmankin sitä lovea siinä lapussa, mutta kyllä se vähän helpottaa!
Suomen Änkytysyhdistyksen mukaan noin 1% Suomen väestöstä änkyttää. Änkytystä hoidetaan esimerkiksi puheterapian avulla. Tarkempaa tietoa änkytyksen kuntoutuksesta löytyy esimerkiksi Suomen änkytysyhdistyksen sivuilta: Änkytyksen kuntoutus | Suomen änkytysyhdistys ryMyös Suomen puheterapialiitolta löytyy kattavasti tietoa änkytyksen kuntoutuksesta ja sen suosituksista. Hyvät puheterapiakäytännöt - Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Satu on todennäköisesti Iit-Mari Ropposen Timanttisydän (1979). LinkitLastenkirjainstituutti (sadun juonikuvaus): https://urly.fi/3PDlFinna.fi: Timanttisydän https://finna.fi/Record/eepos.2218506?sid=5009819552
Tässä listattuna kirjallisuutta, josta voisi löytyä vastaus kysymyksiisi. Nämä kirjat löytyvät myös OUTI-kirjastojen kokoelmista (linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon): George Orwell: Sinä ja atomipommi : kirjoituksia 1940-luvulta https://outi.finna.fi/Record/outi.2219485?sid=5009593799Tarmo Kunnas: Fasismin lumous : eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana https://outi.finna.fi/Record/outi.1350582?sid=5009593799Jason Stanley: Näin toimii fasismi : vastakkainasettelun politiikka https://outi.finna.fi/Record/outi.2256233?sid=5009593523Veikka Lahtinen: Mikä libεralismia vaivaa? (enemmän ehkä kapitalismista liberalismista) https://outi.finna.fi/Record/outi.2168418?sid...
Kirja on todennäköisesti Andri Snær Magnasonin Aika-arkku (2017). Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4410206
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925)
Kävin läpi useita suomalaista lasia käsitteleviä kirjoja ja selasin nettiä, mutta harmillisesti nyt ei ollut onnea. Tämän tyylisiä maljakoita on paljonkin. Isompi maljakko on tarran perusteella varmuudella kotimaista tuotantoa ja saattaa olla Riihimäen lasin valmistama maljakko. Tietoa valmistajasta ei kuitenkaan löytynyt, mutta maljakko saattaisi olla tämä Laatutavaran sivuilla oleva maljakko: https://laatutavara.com/tuote/28014/ Ainakin tämä voisi viitata Riihimäen lasiin, joten sitä voisi alkaa tutkia. Riihimäen lasilla on myös ollut tämän näköinen Tamara Aladinin vuonna 1963 suunnittelema 28 cm korkea maljakko (malli 1378), mutta kuvasta ei hahmota jalan mallia kunnolla. Kyseisen maljakon mustavalkoinen ja pieni kuva löytyy kirjasta...
Kotuksen Kielikellon artikkelissa käytetään muotoa hinta-laatusuhde, kysyntä-tarjontasuhde, Yhdyssanat - Kielikello. Toisaalta tuossa artikkelissa todetaan myös, että monijäseniset yhdyssanat, joissa rinnasteisten osien välissä tarvitaan yhdysmerkki, kannattaa selvyyden vuoksi purkaa sanaliitoiksi. Vaihtoehdoksi suositellaan kysynnän ja tarjonnan suhde sekä kysynnän ja tarjonnan suhde.
Valitettavasti meillä ei yleisessä kirjastossa ole heprean kielen tuntemusta niin, että osasisimme tässä asiassa auttaa. Translitteraatio sanalle nainen verkon mukaan näyttäisi olevan mm. ʼyşh tai isháh tai isha. Heprean kielen asiantuntemusta löytyy esimerkiksi yliopistoista tai myös seurakunnissa, Nykyheprean kesäkurssit - Helsingin Raamattukoulu tai juutalainen seurakunta, Helsingin juutalainen seurakunta.Digi- ja väestötietoviraston nimihausta haulla Issa löytyy osumia, Issa | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto.Etunimilain harkinnanvaraisten edellytysten mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä;2) on vakiintunut...
Tässä muutamia kollegoiden vinkkaamia romaaneja, joissa jollakin tavalla käsitellään lapsuutta 1980- tai 1990-luvuilla: Suvi Vaarla: WestendTommi Liimatta: JeppisTiina Piilola: AlkuvedetJoonatan Tola: Punainen planeettaMikko Malila: KastanjasotaPhilip Teir: Elokuun varjotJenni Pääskysaari: Mielen maantiedeSuvi Ratinen: MatkaystäväNoora Vallinkoski: Perno Mega CitySusanna Hast: Ruumis/HuoneetRiina Katajavuori: Hevikimmat (ehkä enemmän nuoruutta 1980-luvulla)Riikka Latvala: Tytöt (lapsuus ja nuoruus, lapsuus enemmän 70-luvun puolella)
Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja on kirjoitettu hevosen näkökulmasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisiko-tata-kautta-vinkkia-kirjastaPetra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittamassa Petran paras ystävä -teoksessa Petra käy krjeenvaihtoa hevosen kanssa, tosin mummo kirjoittaa hevosen kirjeet, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-lapsuuteni-lasten-nuortenkirjaa-jossaKollegat vinkkasivat pari kirjaa, joissa heidän muistaakseen on myös hevonen kertojien joukossa: Angela Dorseyn Hevosenkeli-sarja, Mary Elwyn Patchettin Villiori-sarja, Jukka Parkkisen Aavehevoset ja .Michael Morpurgon Sotahevonen.Vanhaan vastauksemme on koottu kivoja hevoskirjoja, vaikkakaan niissä hevonen ei ole kertojana, https://www.kirjastot.fi/kysy/nuorena...
Siteerata saa ilman tekijän lupaa tietyin ehdoin: julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Lähteitä:Tekijänoikeus:https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeusTekijänoikeudellisia näkökulmia musiikin käyttöön kirjoissa:https://kustantajat.fi/hyvat-kaytannot/digitaaliset-formaatit/musiikin-kaytto-kirjoissaSitaattioikeus eli miten siteerata tekstiä:https://www.sanasto.fi/sitaatti
Agatha Christie Wiki -sivuston mukaan kreivitär Rossakoff esiintyy romaanissa The Big Four (Neljä suurta) sekä novelleissa The Double Clue ja The Capture of Cerberus (Kerberoksen kiinniotto, julkaistu kokoelmassa Herkuleen urotyöt). Lisäksi hahmo mainitaan romaaneissa One, Two, Buckle my Shoe (Mabellen kahdet kasvot) ja Hickory Dickory Dock (Neiti Lemon erehtyy).Lähde: https://agathachristie.fandom.com/wiki/Vera_Rossakoff
