Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/...
Kirja on nimeltään "Tulevaisuuden maa" (Lasten Keskus, 1999). Se sisältää eri tekijöiden kirjoittamia tarinoita ja toimii kuin joulukalenteri siten, että jokaiselle päivälle 1.12.-6.1. on oma tarinansa. Lisäksi kirjan alussa on johdantotarina ja lopussa päätöskertomus. Kirja on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Tarinoiden kirjoittajat ja kuvittajat ovat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.
Joulukuun 1. päivän tarina on nimeltään "Kilimandjaro". Siinä termiitit lähtevät vaellukselle. Joulukuun 17. päivän tarina on nimeltään "Vanha mukava kuu". Johdantotarinassa "Tarinoita Jubarille" tähtilapsi Jubar sairastuu ja tarvitsee lääkkeeksi tarinoita, jotka tuovat iloa, uskoa, toivoa ja rakkautta. Näitä ja Kertomusten...
Hei ja kiitos viestistä!
Sinun kannattaa olla yhteydessä Joutsan pääkirjastoon: https://www.joutsa.fi/vapaa-aika/kirjasto/#Yhteystiedot
Laita viestiin kirjastokorttisi numero, niin nähdään heti mistä kyse.
Korkeimman oikeuden toimintaa säätelee laki korkeimmasta oikeudesta. Sen mukaan: "Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa."
Korkeimman oikeuden virassa toimivat jäsenet ovat oikeusneuvoksia. He ovat ennen nimitystään työskennelleet erilaisissa lakimiestehtävissä kuten tuomareina, asianajajina, syyttäjinä, lainvalmistelijoina tai oikeustieteen tutkijoina. Korkeimmassa oikeudessa he osallistuvat jaostoissa kaikenlaisten asioiden käsittelyyn. https://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto…...
Kirjasi eräpäivä on kuitenkin siirretty tammikuulle, koska asiakkaiden ei haluta tulevan kirjastoihin turhaan näin koronarajoitusten aikana. Voit tarkistaa eräpäivän Helmet.fi -osoitteessa "omissa tiedoissa"
Viipurissa ilmestyneessä Karjala-lehdessä on ollut 16.-17.1.1928 maininnat Viipurin Kulmahallissa esitettävistä koululaisnäytöksistä elokuvista "Chang" sekä "Kasimir ja Kleopatra". Kyseessä on ollut siis kaksi eri elokuvaa.
Changista kirjoitetaan 16.1.1928:
"Filmissä kuvataan Pohjois-Siamin asukkaiden vaikeata elämää sikäläisissä aarniometsissä. Viidakon villit pedot ja suuret norsulaumat aiheuttavat siamilaisille kamppailuja elämismahdollisuuksiensa puolesta --".
Lopuksi mainitaan myös:
"-- Jatkonumerona on hauska 2-osainen rakkaustarina kissamaailmasta Kasimir ja Kleopatra".
Kyseiset lehdet ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
Karjala 16.1.1928, sivu 2
Karjala 17.1.1928, sivu 4
...
Lyhenne arr. musiikkikappaleiden yhteydessä esimerkiksi nuotissa tai teostiedoissa tarkoittaa, että kyse on sovituksesta. Arr. tulee engalnnin kielen sanoista arrenged by (jonkun sovittama) tai ranskan arrengement ja vastaa siis suomalaista merkintää sov. (sovitus).
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/sovittaminen/
https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/sanasto/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sovitus_(musiikki)
https://en.wikipedia.org/wiki/Arrangement
Annukka Aikio: Uusi sivistyssanakirja (1990)
Helsingin kaupunginkirjastolla oli aikanaan Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelu, jossa karttapohjaan oli mahdollista liittää kulttuurisisältöjä mm. kaunokirjallisuutta. Valitettavasti Tarinoiden Helsingin ylläpitäminen lopetettiin muutama vuosi sitten. Palvelun rippeet löytyvät Wayback Machinella:
https://web.archive.org/web/20130613215111/http://www.tarinoidenhelsink…
Kallion kirjastossa on ylläpidetty Kallio-kokoelmaa, joka sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta. Kokoelman sisältöjä voi selata Helmetin kautta käyttämällä hakusanaa 'kallio-kokoelma':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallio-kokoelma__Orightres…
Musiikkinäytelmää Sininen hetki esitettiin Rovaniemen kaupunginteatterissa joulukausina vuosina 1997 – 1998. Musiikkinäytelmän ensi-ilta oli 5.12.1997.
Musiikkinäytelmän on kirjoittanut Asko Martinheimo, säveltänyt Jukka Siikavire ja sanoitukset on tehnyt Pauli Hanhiniemi. Ohjauksesta vastasi Ilkka Laasonen ja koreografian teki Ari Numminen.
Rovaniemen pääkirjaston Lappi-osastolta löytyy musiikkinäytelmän käsikirjoitus (52 lehteä) ja se on lainattavissa. Lappi-osaston leikekokoelmasta löytyy myös useampia artikkeleita , joissa kerrotaan musiikkinäytelmän valmistelusta. Paljon on kirjoitettu myös esityksen koreografiasta. Kaiken kaikkiaan esitys oli hyvin suosittu, ja sen tähden tekstiselosteet oli tehty useilla eri kielillä. ...
Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa jättämään välin:
"Rajakohtailmauksessa voidaan esittää paitsi päivämäärät myös viikonpäivät. Koska ilmaus koostuu tällöin useammasta kuin yhdestä sanasta, ajatusviivan molemmin puolin jätetään selvyyden vuoksi väli. Samoin menetellään muissa vastaavissa tapauksissa:
ma 10.4. – pe 21.4.
100 eaa. – 50 eaa"
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin...
Näistä tarinoista voisi olla hyötyä:
Paasto, Kaisa: Anni kaverinkesyttäjä
Allert, Judith: Kimi etsii ystävää
Nyman, Maija-Liisa: Vilma ja supersiskot
Ja tämä tietokirja voisi myös olla avuksi:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea
Kaikkia näitä löytyy Vaski-kirjastoista.
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Suomen Rautatiemuseolta kerrotaan, että 187 kilometrin matka II luokassa on vuonna 1910 maksanut 9 mk 30 penniä. Matka on kestänyt kesän 1910 virka-aikataulun mukaan postijunassa tai matkustajajunassa 5h 1min - 5h 35min junasta riippuen. Kuitenkin niin, että Helsingistä Tampereelle yleensä kauemmin kuin Tampereelta Helsinkiin vastaavalla junaparilla.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on 0,30€/päivä/laina.
Tässä vielä linkki maksuihin: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/maksut
En oikein ole varma, mitä tarkoitatte kieliopilliselle, mutta tuo aika 22.12.2020-4.1.2021 tarkoittaisi yleisen käytännön mukaan sitä, että palvelu on suljettu jo 22.12. ja kiinni vielä 4.1. Merkinnässä näkyvät päivämäärät kuuluvat mukaan ajanjaksoon, Kielitoimiston ohjepankki, ajanilmaukset http://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu syntyi 1940-luvun alussa, kun Astrid Lindgren kertoi tarinoita sairaana olevalle tyttärelleen. Nimeltä hänet mainitaan vuonna 1944 Lindgrenin päiväkirjassa (Lähde: Jens Andersen, Astrid Lindgren: tämä päivä, yksi elämä, 2016). Monet tarinan paikat sijoittuvat, kuten monissa muissakin hänen saduissaan, Lindgrenin lapsuuden ajan smoolantilaiseen Vimmerbyn kaupunkiin 1900-luvun alkuun.
Lassi Nummen nimeämätön runo, joka alkaa rivillä Joulu on joskus helmikuussa sisältyy teoksiin Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, 1997) ja Kirja jouluiloksi (toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, 1997).
Saat runon sähköpostiisi.
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus...
