Yksi mahdollisuus voisi olla Metropolian konservointilinjan opiskelijat. Metropoliassa opetellaan monenlaisten materiaalien, mm. paperin konservointia. Yhteystiedot löytyvät oppilaitoksen verkkosivuilta.
https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/amk-tutkinnot/konse…
Maksullisia konservointipalveluja löytyy googlailemalla esim. hakusanalla "paperikonservointi"
Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa.
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
Varhaisin löytämäni käännös sisältyy nuottiin "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K.G. Fazer). Nuotti on julkaistu todennäköisesti vuonna 1910. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Tässä nuotissa laulun nimi on "Olli metsässä". Se alkaa: "Metsään pien' Olli on kulkenut". Nämä tiedot löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön.
Samalla nimellä ja samoilla alkusanoilla laulu löytyy myös lehdistä "Koitto" (01.01.1916, nro 4) ja "Kisäkenttä" (15.07.1916, nro 7-8). Lehdissä suomenkielisen sanoittajan nimeä ei mainita. Säkeistöjä on neljä kuten alkuperäisessäkin laulussa...
Nikotiinipurukumille saati tavalliselle purukumille ei näyttäisi löytyvän verkkohauilla valmista ympäristö- tai hiilijalanjälkilaskelmaa.
Ympäristölle ikävää jätettä siitä kuitenkin syntyy. Purukumin perusmassa koostuu mm. luonnon- ja synteettisistä kumeista, pehmittimistä ja hartseista. Maatuminen on hidasta. Käytetyn purukumin voi laittaa sekajätteeseen. Purukumin voi hävittää myös polttamalla, joten sen voi lajitella myös polttokelpoiseen jätteeseen.
https://get-green-now.com/environmental-impact-chewing-gum-infographic/
https://ecofreek.com/biodegradable/is-gum-biodegradable/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/purukumi/
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Halosen ensimmäisen kauden ulkopoliittisista kannanotoista voisi varteenotettavana ehdokkaana tarjota vuonna 2002 kärjistynyttä Irakin tilannetta.
Irakia vaadittiin päästämään maahan YK:n asetarkkailijoita aiemmin asetetun asevientikiellon valvomiseksi. Ranskan, Saksan ja Venäjän johtama ryhmä oli valmis antamaan asetarkkailijoille lisäaikaa. EU:n sisällä näkemykset kuitenkin jakautuivat niin, ettei yhteistä kantaa saatu muodostetuksi. Yhdysvallat sen sijaan vaati YK:n turvallisuusneuvostolta voimankäytön oikeuttavaa päätöslauselmaa. Kun se ei sitä saanut, presidentti Bush esitti maailmanjärjestön yleiskokouksessa selkeän uhkavaatimuksen: joko Irakia vastaan ryhdytään toimiin tai Yhdysvallat toimii tarpeen vaatiessa yksin....
Mobiilikirjastokortti löytyy OUTI-verkkokirjastosta. Sitä ei tarvitse erikseen tehdä. Kirjaudu sisään verkkokirjastoon kirjastokorttisi numerolla ja salasanalla. Löydät mobiilikortin valikosta kohdasta "Kirjastokortit". Saat näkyville kirjastokorttisi viivakoodin eli mobiilikortin.
Verkkokirjaston osoite: https://outi.finna.fi/
Ohjeita verkkokirjaston käyttöön: https://outi.finna.fi/Content/verkkokirjasto#login
Kirja löytyy mm. Oulun kaupunginkirjastosta. Tiedot OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1864152
Sitä on saatavilla myös monessa muussa kirjastossa. Näet kaikkien kirjastojen niteet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.9930529713506253
Suomeksi Kaspar Hauserista on kirjassa Arvoitukselliset tapahtumat, joka löytyy Pasilan varastosta.
Eeva-Liisa Manner teki aiheesta kuunnelman Yön Kaspar eli Kaspar Hauserin tarina, mutta sitä ei ole tällä hetkellä (18.1.2022) kuunneltavissa Ylen Areenassa. Näytelmissä Kasparin elämä on inspiroinut myös Q-teatteria ja Kaspar Hauser -näytelmä nähtiin myös Kansallisteatterissa.
Herzogin elokuvan Jeder für sich und Gott gegen alle (Kaspar Hauserin tapaus) voi varata Helmet-kirjastosta.
PDF on tiedostoformaatti. E-kirjamme tulevat Ellibsin palveluista eikä heiltä näytä löytyvän tällä isbn-numerolla mitään.
Mikäli kirjaa on saatavana myös fyysisenä, otamme lahjoituksen mielellämme vastaan. Hankimme muuten kirjat sopimustoimittajiemme kautta, eli kirjan pitäisi olla hankittavissa Kirjavälityksen tai Kirjastopalveluiden kautta.
Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Hei!
Sorjonen (engl. Bordertown) -sarjan tunnusmusiikin esittäjää on kysytty ennenkin:
Laulun esittävät Kaae & Batz ja laulun nimi on "Closer". Laulu löytyy esim. Spotifysta ja Youtubesta.
Esittäjät (Kaspar Kaae ja Brian Batz) ovat myös sarjan kaikkien originaalisävellysten säveltäjiä, kuten käy ilmi esimerkiksi täältä: https://www.silverdrum.com/kaae-batz
“Bordertown”
━
Season 1
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
“Bordertown”
━
Season 3
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Tämä on Britta-Lisa Joutsenen kirja Taivas, mikä sisar (WSOY, 1969). Siinä suomalainen Anja saa Jyväskylään "sisarekseen" amerikkalaisen Cathyn (Katin) tämän arkeologi-vanhempien lähtiessä pitkälle työmatkalle. Kati on reipas amerikkalainen, jota hiljainen Anja ensin vierastaa, mutta myöhemmin tytöt ystävystyvät parhaiksi ystäviksi. Katin avulla Anjakin saa rohkeutta ja itsevarmuutta.
Kati on kiinnostunut suomalaisista ruoista ja perinteistä. Hän saa joululahjaksi himoitsemansa pieksut ja menee ne jalassa kouluun. Opettaja suuttuu, sillä hän epäilee Katin tekevän hänestä pilaa, perinteitä rakastava opettaja kun on aikoinaan tullut kouluun virsut jalassa ja saanut tästä ikuisen lempinimen Virsu.
Pentti Saaritsan runo Aamu on hänen runokokoelmastaan Yhdeksäs aalto (1977).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Saaritsan runojen kokoelmasta Runoja 1965-1982 (1983).
Molemmat teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
