Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi.
Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin.
Kommenttien mukaan...
Evästeistä ja muista käyttäjän päätelaitteille tallentuvista tiedoista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 205 §:ssä. Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto antaa ohjeita ja valvoo evästekäytäntöjen noudattamista. Heidän sivuillaan kerrotaan, että verkossa olevien sivustojen ja mobiilisovellusten palveluntarjoajien, jotka haluavat tallentaa evästeitä päätelaitteellesi ja lukea tietoja niistä, tulee kertoa sinulle selkeästi ja ymmärrettävästi käyttämistään evästeistä tai muista vastaavista tekniikoista, niiden tyypeistä, käyttötarkoituksista ja toiminta-ajasta, sekä pyytää suostumustasi tietojen tallentamiseen ja käyttöön.
Palveluntarjoajien on siis lain mukaan kysyttävä evästeistä. Traficomin sivuilla on...
Tiina itte ja Tiina itte yllättää -teoksista ei ole valitettavasti tehty uusia painoksia 1950- ja 60-luvun vaihteen jälkeen. Näin ollen sitä ei ole enää myynnissä tavallisissa kirjakaupoissa. Kannattaa etsiä antikvariaateista, kirpputoreilta ja verkon osto- ja myyntikauppapaikoilta.
Tiina itte on myös lainattavissa Helmet-kirjaston kokoelmissa.
Tiina itte yllättää on puolestaan muutamien muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa ja sen voi halutessaan kaukolainata lähikirjastoon. Lisätietoa Helmet-kirjaston kaukolainapalvelusta löytyy täältä.
Tilastokeskuksen FinStat-tietokannan mukaan Suomen väestöön kuului 31.12.2021 yhteensä 1 107 yli 100-vuotista ihmistä. Näistä miehiä oli 179 ja naisia 928. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023)
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Richard Leijonamielen Ja Nus Hons Pris löytyy artikkeli, jossa on tämän rotrouengen teksti ja englanninnos.
Daufin, je·us voill deresnier on vähemmän tunnettu, sen tekstistä on Charmaine Lee kirjoittanut artikkelin, jonka alussa on tekstipätkä tästä sirventesistä, mutta en osaa sanoa, onko se siinä kokonaisuudessaan. Käännöstä en löytänyt.
Charmaine Lee, Riccardo I d’Inghilterra, "Daufin, je·us voill deresnier, Lecturae Tropatorum 8 (2015) ,1-26.
Mikäli oikein ymmärrän tekstit voisivat löytyä alla mainitusta teoksesta, joka on luettavissa Kaisa-talon kirjastossa.
Bibliographie der Troubadours, Pillet, Alfred.; Carstens, Henry. 1933
BnF Gallicasta löytyi käsikirjoitus, jossa on...
Lähetin kysymyksen eteenpäin HSL:n (Helsingin seudun liikenteen) tiedotusyksikköön ja minulle vastattiin, että "Näytöt saavat tiedot eri tavalla riippuen mallista. Esimerkiksi mainitut pienet näytöt linjalla 550 saavat tiedon radiotaajuuden kautta tai mobiiliyhteydellä 3G/4G kautta. Osa näytöistä on kytketty myös kiinteään tietoliikenneyhteyteen etenkin terminaalialueilla."
HSL : yhteystiedot: Yhteystiedot | HSL organisaationa | HSL | HSL.fi
Marit Bjørgen on norjalainen maastohiihtäjä, joka on ollut varsin menestyksekäs Olympialaisissa. Kaiken kaikkian hän on vuosina 2002 - 2018 voittanut 15 olympiamitallia, joista 8 on kultaista.
Lisää Bjørgenin hiihtourasta Britannican sivuilla: https://www.britannica.com/biography/Marit-Bjorgen
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa...
Voit lukea Helsingin Sanomien ennen vuotta 1997 julkaistuja numeroita digitoituina Aikakone-palvelusta. Voit käyttää palvelus kirjastojen asiakastietokoneilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone…
Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kotiteatterilaitteissa on monenlaisia säätöjä. Yksi asetus sopii sinfoniaokesterin konsertin kuunteluun, mutta esimerkikksi toimintaelokuvaa varten tarvitaan erilaiset säädöt. Kuuntelijan oma maku ja mieltymys ovat toki tärkeimmät mittarit.
Hyviä vinkkejä on laitteiden omissa käyttöoppaissa. Laajimman version saa yleensä ladattua valmistajan kotisivulta.
Oheisella AV-alan yrityksen sivustolla on varsin yksityiskohtaiset yleisohjeet laitteiden sijoitteluun ja säätöön.
Ideaali.fi-ohjeet
Lyhyesti: jos polkupyörän vanteelle ja pyörälle tavoitellaan sekä mahdollisimman suurta lujuutta ja jäykkyyttä että toisaalta tavallisen polkupyöränostajan kukkarolle sopivaa hintaa, alumiinivanne teräspinnoilla on vielä toistaiseksi liki ainoa vaihtoehto. Ainakin tällaisen tulkinnan voi lähteiden perusteella tehdä.
Kilpapyörissä kyllä testataan ja käytetään erilaisia kevyempiä ja aerodynaamisempia materiaaleja ja rakenneratkaisuja vanteisiin ja pyöriin, mutta toistaiseksi niiden hinnat ylittänevät tavallisen kuluttajan kipurajan. Esimerkiksi hiilikuitupuolien ja -levyjen käyttö pinnojen asemasta tekee pyörästä kevyemmän ja vähentää ilmanvastusta, joista molemmista on toki etua kilpapyöräilyssä. Toisaalta etenkin levykiekko, jossa pinnat...
Voit kysyä kauppakirjan kopiota isännöitsijältä, jolle se on pitänyt toimittaa kaupanteon yhteydessä. Katso esimerkiksi https://laki24.fi/asuntokaupan-ilmoittaminen-isannoitsijalle/
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”...
Äänitetietokannasta http://www.fono.fi/ pystyy helposti hakemaan kappaleita esimerkiksi niiden nimen tai esittäjän mukaan:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot,...
Jan Troellin elokuvasta Raivaajat (Nybyggarna, 1971) ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa lainattavissa tallennetta.
Elokuva on esitetty Ylellä viimeksi toukokuussa 2008, joten sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive. Tuolloin on esitetty myös Raivaajat-elokuvaan liittyvä Maastamuuttajat (Utvandrarna, 1970). Elokuvat perustuvat Vilhelm Mobergin romaaneihin.
Raivaajat on ollut katsottavissa joissakin suoratoistopalveluissa ja on ilmeisesti tälläkin hetkellä, joten kannattaa myös tarkistaa niiden tilanne.
https://finna.fi/
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144712
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144699
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
