Bensiinin keskimääräisessä hinnassa on suuria eroja eri maiden välillä. Hinnat ovat korkeammat taloudellisesti kehittyneissä maissa ja alhaisemmat köyhemmissä. Alhaisten hintojen maita ovat myös ne, joissa tuotetaan ja joista viedään öljyä. Yhdysvallat on öljyntuottajamaa, jonka oma tuotantokapasiteetti mahdollistaa muita länsimaita alhaisemman hintatason.
Bensiinin hintojen eroihin eri maissa vaikuttavat myös vero- ja tukipolitiikka. Kansainvälisillä markkinoilla kaikki maat ostavat öljyä samoilla hinnoilla, mutta asettavat erilaisia veroja – siksi bensiinin vähittäismyyntihinta on erilainen eri maissa. Valtaosa polttoaineen kuluttajahintojen eroista Euroopan unionin alueella johtuu veroista ja erilaisista...
Hän lähti on Hilja Aaltosen runo kirjasta Sydämeni virsi : runoja ja omaelämäkerta. Se oli yksi kirjan vuonna 1974 ilmestyneeseen laajennettuun painokseen lisätyistä runoista. Sydämeni virsi sisältyy Aaltosen Koottuihin teoksiin laajennetusta 2. painoksesta alkaen (1994).
Kappale on Funkykarkurit-yhtyeen esittämä "Minä lupaan" vuodelta 1997. Yleisradion Fono-tietokannassa yhtye on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi. Kappale alkaa: "Meidän elämä se tulee muuttumaan mä lupaan sulle huomenna".
Funkykarkurit: Minä lupaan:
https://www.facebook.com/Funkykarkurit/videos/niin-min%C3%A4-lupaan/101…
Arabien esi-islamilainen uskonto oli sekoitus polyteismiä, muinaisia seemiläisiä uskontoja, kristinuskoa, juutalaisuutta ja iranilaisia uskontoja.
Lisätietoa:
Culture and Religion in Pre-Islamic Arabia | World Civilization (lumenlearning.com)
Kyseessä on Lauri Viljasen runo Evoe! kokoelmasta Tähtikeinu (1926).
Voitte lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Uusi Suomi -lehden numerosta 18, joka ilmestyi 1.5.1926. Lehden sivu aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705213?term=KEV%…
Adverbiä osapuilleen ei löydy sellaisenaan Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Suomen sanojen alkuperä -kirjasarjasta. Lauri Hakulinen kuitenkin käsittelee sitä lyhyesti teoksensa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979, 4. korjattu ja lisätty painos) sivulla 391. Hakulinen esittää Paavo Pulkkisen tutkimukseen pohjaten, että osapuilleen on kehittynyt sanasta osapuolilleen. Pulkkisen tutkimukseen viittaa myös Pekka Lehtimäki Virittäjä-lehden numerossa 3/1965. Lehtimäen mukaan kahden äkkiseltään erilaiselta vaikuttavan sanan yhteys on helppo ymmärtää itämurteiden ja karjalan kautta, joissa osa-sana on onni-sanan synonyymi. Esimerkiksi sanonta "työ on osapuolille tehty" voi siis tarkoittaa, että työ on jo voiton puolella.
Lähteet...
Kenties voisit saada uutta oppia Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun uudistetusta kirjasta Sijoita kuin guru. Kirjan takakansi kertoo:"Sijoita kuin guru esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen. Mihin Helsingin pörssin yhtiöön kannattaisi sijoittaa, jos uskoo tiettyyn sijoitusfilosofiaan? Mitä kukin sijoitusguru ostaisi salkkuunsa tänään? Uudistetussa Sijoita kuin gurussa luodaan korona-ajan osakesalkut siten kuin gurut olisivat ne suunnitelleet. Historia kohtaa nykypäivän - Benjamin Grahamista Warren Buffettiin." Helmet
Myös Mathew Partridgen teos Investing explained : the accessible guide to building an investment portfolio voisi olla tutustumisen arvoinen kirja. "Maximize...
Geiger on tukholmalaisen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Gustaf Skördemanin vuonna 2020 alunperin ilmestynyt esikoisteos. Katrina Luoman suomentamana Geiger ilmestyi vuonna 2021.
Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa siitä, että kyseinen teos olisi saanut jonkun palkinnon. Suosittu teos kyllä on, sillä sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Lisäksi kirjan pohjalta on tekeillä kansainvälinen tv-sarja.
Käytetyt tietolähteet:
Teoksen esittely ja Gustaf Skördemanin teoksista kertova artikkeli Minerva-kustannuksen sivuilta, viitattu 10.5.2022
Kirjasampo.fi -kirjallisuuspalvelun sivu Gustaf Skördemanista ja teoksesta Geiger, viitattu 10.5.2022...
Boomer-sana on peräisin englannin kielestä, ja sillä viitataan Yhdysvalloissa baby boomer -sukupolveen eli 1946–1964-syntyneisiin. Suomessa baby boomereiden vastine on suuret ikäluokat eli noin vuosina 1945–1950-syntyneet.
Boomer-termi on levinnyt Suomessakin yleiseen käyttöön. Nykyään termiä käytetään ikäluokkaan kuulumisen sijaan aiempaa laveammin kuvaamaan ihmisiä, joita termin käyttäjä pitää esimerkiksi aatteiltaan tai mielipiteiltään ajastaan jääneinä.
Kuukauden sana lokakuussa 2021 on boomer - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Vuosia 1890–1918 koskevat matrikkelitiedot Viipurin suomalaisen tyttökoulun oppilaista sisältyvät vuonna 1931 julkaistuun kirjaan Viipurin suomalainen tyttökoulu 1881-1925 : Viipurin tyttölyseo 1925-1931.
Nimiluettelo koulua vuosina 1931-40 käyneistä oppilaista löytyy kirjasta Viipurin suomalainen tyttökoulu ja sen perinnekoulut : 1881-2006.
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Toki miestenkin kirjoittamia rakkausromaaneja löytyy. Yksi tuotteliaimmista rakkausromaanien kirjoittajista meillä oli Jorma Kurvinen. Hänen rakkausromaaninsa on julkaistu salanimellä Elsa Anttila. Kotimaisista klassikoista voisi mainita esimerkiksi Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta. Myös runoilijana paremmin tunnettu Tommy Tabermann on kirjoittanut rakkausaiheisia romaaneja.
Karvat liitetään nisäkkäisiin.
Voit lukea asiasta tarkemmin palvelun aiemmasta vastauksesta tähän samaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-joillakin-muilla-elaimilla-kuin?from=best&language_content_entity=fi.
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään...
Kyseessä on useisiin kieliin ja kulttuureihin lainautunut kulkusana, jonka alkuperä on kiistanalainen. Vaikka se nykyisin tunnetaan erityisesti ilonilmauksena, on mahdollista, että sen alkuperä on vanhassa sota- tai kehotushuudossa (unkarin huj-reá, turkin ura 'iske', persian kehotushuuto hyökkäykseen hurrā). Alkulähteeksi on esitetty myös muinaisyläsaksan verbiä hurren, 'liikkua nopeasti'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64)
