hieman on niukasti löytynyt tietoa tähän. Yksi mahdollinen teos voisi olla Ritva Toivolan: Vampyyrimuoti vuodelta 1996. Kannessa on punaista ja mustaa. Kirjassa on erillisiä tarinoita ja yhdessä ainakin epäillään vampyyrilahkon kokoontuvan suuressa huvilassa Helsingin lähellä.
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Kivineitojen "likka" on englanninkielisessä alkutekstissä "lass", etenkin Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa nuoresta (naimattomasta) tytöstä käytetty vanhahtava puhekielinen ilmaus.
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet kirjaa, mutta Kirjasammossa voi selata kirjoja, joissa esiintyy nunna. Ehkä löydät etsimäsi niiden joukosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/nunnat
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Netistä löytyy esimerkiksi Laivaliput.fi-sivusto, joka toimii matkapalvelun välittäjänä suurimmille Itämerellä toimiville laivayhtiöille. Sivustolta voi hakea yhdellä haulla kaikkien näiden laivayhtiöiden lähdöt tiettynä ajankohtana, sekä niiden hinnat.Sivustoa ylläpitää Viron suurin matkatoimisto Estravel.https://laivaliput.fi/https://laevapiletid.ee/https://www.estravel.ee/en/about-us/
Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Suomen lasten aapinen (1951); Rajamaa, Matti: Aapinen (1954); Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956) tai Kilpi, Rauha: Aapinen (1948).Mäntsälän kunnan arkistossa saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: https://www.mantsala.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/asioi-ja-osallistu/arkisto/
Lievestuoreen historiaa käsittelee teos Valoja Lievestuoreen rannoilla (Veikko Kaalikoski 1996). Finna.fi-palvelussa on joitain kuvia sellutehtaasta, ks. linkki. Kirjastossa voi ottaa kopioita, tarkempia ohjeita ja hinnat löydät kirjaston verkkosivuilta.
Hei!Olisiko kyseessä mahdollisesti dokumentti nimeltä The Secret Life of Plants (Walon Green, 1979)? Ei vastaa aivan kaikkia kriteereitä, mutta elokuva kertoo botanistista, joka uskoo kasvien pystyvän keskustelemaan ihmisten ja eläinten kanssa. Se tosin on englanninkielinen ja nopean selailun perusteella en nähnyt kohtausta, jossa kasvit puhuisivat/niitä äänitettäisiin. Elokuvassa tosin mitataan kasvien sähköimpulsseja, jotka voidaan myöhemmin tulkita ääneksi. En tosin tunnistanut tätä kohtausta, jos sellainen elokuvassa on.
Hei!Valitettavasti emme löytäneet tähän vastausta. Tuntuu, että Varusmies-niminen radio-ohjelma on kadonnut täysin historian hämärään. Ylen Arkisto tai Ritva-tietokanta eivät kumpikaan ole arkistoineet siitä yhtikäs mitään eikä muukaan laaja haku tuottanut mitään todisteita ohjelman olemassaolosta. Jopa yritykset etsiä vastaavan nimisiä ohjelmia ei tuottanut mitään tuloksia. Asiaa voisi mahdollisesti vielä tiedustella Yleltä.Pahoittelemme suuresti!
Hei!Emme valitettavasti saaneet nimen alkuperää selvitettyä. Alueen historiasta kertovia kirjoja luettaessa ei löytynyt mainintaa asiasta. Lennätys on annettu nimeksi virtaveden osalle. Virtavesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.Perinnäiset paikannimet ovat syntyneet sanoista, joita on käytetty silloin, kun alue on nimetty. Ehkäpä joku kysy kirjastonhoitajalta -lukija saattaisi tietää nimen alkuperän?
Hei!Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei löydy Vaasan kaupunginkirjaston tai tiedekirjasto Tritonian kokoelmista.Kaukolainen tilaus maksu on 5 euroa. Lähettävä kirjasto voi myös periä oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella. Tilaaminen tapahtuu tällä lomakkeella: https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukolainan-ja-seutulainan-tilauslomake/Tilauksen voi tehdä myös kirjaston kaikissa toimipisteissä.Lisää tietoa asiasta löydät Vaasan kirjaston sivulta: https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Meren aalloilla on kansalliskirjaston tietojen mukaan Martti Turusen sävellys, sanoitukset ovat merkitty nimimerkin ''Valtasaari'' tekemiksi. Finnan mukaan Valtasaaren todellinen henkilöllisyys on Martti Turunen (1902-1979).Lähteet:Meren aalloilla | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluValtasaari | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Hei!Voit uusia lainojasi kirjautumalla verkkokirjastoon https://vaski.finna.fi/fi. Lainoja ei voi uusia, jos lainaamaasi aineistoon on tehty varaus. Jos lainoja ei uusi, tulee siitä myöhästymismaksu 30 senttiä/laina/päivä.Vaski-kirjastoista lainattua aineistoa ei voi palauttaa Helmet-kirjastoihin.
Olisikohan kyse ollut vuoden 2006-painoksesta? Luettelointitietojen mukaan kirja on kuvitettu. Suomennoksen tekijä on Eila Pennanen. Kirjassa on vähemmän sivuja kuin monessa muussa laitoksessa, mutta ilmeisesti kirjan fontti on pientä. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta.Helmet : Humiseva harju
tähän tarvittaisiin karjalan kielen-taitoa. Kirjasta tarkistin, että samaa ilimannäpistelijä pätkää ei siinä ole ainakaan lopussa. Elokuvan lopun katsoin myös ja tuo kieli tai murre on kyllä hieman hankalasti aukeava. Viimeinen lause "ka mie musikka lähe lietsuu", tuntuu selkeimmältä. Musikka ainakin on karjalan-kielellä mies ja mie on minä ja käsittääkseni lietsuun on suomenkielessäkin käytetty pois tai jonnekin lähtemistä ilmaisevana sanana. Kertojan ääni jatkaa myös suomeksi, että ennen suurhyökkäystä ilimannäpistäjä häviää jonnekin.Laitan tähän linkin karjalankielen sanakirjaan, jos haluatte vaikka itse kokeilla, että aukeaisiko teksti sitä kautta.https://kaino.kotus.fi/kks/?p=qs-article&kks_id=KKS_76f40a4416f24ba45d6…
Hei,Näillä tiedoilla kyseessä voisi olla Elizabeth Enrightin Uponnut järvi (Tam tam -kirjat; Tammi, 1964). Kirjalle on myös jatko Vanha talo herää (suom 1972).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tarkastella Suomen väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien määriä. Sami-nimisten määrät syntymävuosikymmenen mukaan näkee täältä: https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Sami. Tulokset eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni Sami-nimen saaneista on edelleen elossa. Yksityiskohtaisempien tietojen saatavuutta voi kysyä Digi- ja väestötietovirastolta.
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjaston toimipisteeseen. Helsingissä lainattavia soittimia löytyy mm. Itäkeskuksen, Oulunkylän, Kallion, Oodin, Arabianrannan, Maunulan ja Töölön kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot näkyvät Helmet.Fi:ssä.
