Eliotin Silas Marnerista löytyy kaksikin suomennosta: 1869 ilmestyneen Ferdinand Ahlmanin käännöksen lisäksi saatavilla on Väinö Siikaniemen vuonna 1925 julkaistu tulkinta.Ferdinand Ahlman:"Jokaisen ihmisen työnteko pyrkii, uutteruudella pitkitettäessä, sillä tavoin pääsemään omaksi tarkoituksekseen ja siten tekemään siltoja hänen elämänsä lemmettömäin syvyys-juopain ylitse." (Silas Marner, Raveloen kankuri, 1869)Väinö Siikaniemi:"Kaikki ahkeruudella suoritettu ihmistyö on, tällä tavoin valmistumista silmällä pitäen, olevinaan tarkoituksenmukaista ja auttaa sillan tavoin eteenpäin, yli elämän ilottomien rotkojen." (Kankuri ja hänen aarteensa, 1925)
Laulu on Juhani Pohjanmiehen vuonna 1934 säveltämä ja sanoittama ketjulaulu "Valamon kellot". Se sisältyy esimerkiki nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945).Lähde:Pohjanmies, Hannele: Kuutamoprinssi : Juhani Pohjanmiehen elämä (Basam Books, [2024])
Tutkimani idiomeihin ja fraaseihin paneutuneet lähteet eivät valitettavasti "Näin on näreet" -sanontaa taustoittaneet. Outi Lauhakangas (Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset) näkee suomalaisen korvaa miellyttävän alkusointuisten sanojen rytmin olennaisena tekijänä tokaisussa. Fraasisanakirjoistamme löytyy myös vastaava sanonta "Näin on marjat", ja voisikin ehkä ajatella, että "Näin on näreet" on yksinkertaisesti sen alkusoinnutettu variantti. Näreet sinänsä eivät siinä ole tärkeitä, merkitsevintä on alkusointu. Vaihtoehtoisen version marjojen perusteella voisi kaiketi kuitenkin otaksua, että niin ikään kasvimaailmasta peräisin oleva "nuori t. pienikasvuinen havupuu, vars. kuusi" (Kielitoimiston sanakirja) on todennäköisempi...
Kyseessä on varmaankin norjalaisen Klaus Hagerupin Mari ja rajattoman rakkauden kesä (Höyere enn himmelen, suom. Katriina Savolainen, 1997). Kirjasammossa on teoksen ruotsinkielisen laitoksen kansikuva. Suomenkielisen laitoksen kansikuvan löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.Mari ja rajattoman rakkauden kesä Kirjasammossa
Laulu "Keltainen lintu" alkaa: "Lintu pien, kai odotat ystävää". Sen englanninkielinen nimi on "Yellow bird". Sen säveltäjäksi on merkitty Norman Luboff. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Reino Helismaa. Sen ovat levyttäneet vuonna 1961 Matti Heinivaho ja lauluyhtye Tuula ja Paula ja vuonna 1979 Aikamiehet. Myös Matti Lampi on levyttänyt tämän laulun vuonna 1995 Reino Helismaan sanoilla, vaikka laulun nimenä on "Lintu pien"."Lintu pien" -nimellä ja Teuvo Kivelän sanoilla laulun on levyttänyt Pellokvartetti. Äänite on julkaistu vuonna 2007.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Voit varata kirjan uudestaan heti kun olet palauttanut toiselle varaajalle lähtevän niteen. Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelun kautta ei voi tehdä varauksia, mutta voit varata kirjan Keski-Finna-verkkokirjastossa tai kirjastosi asiakaspalvelussa uudelleen saman tien kun palautat edellisen lainasi.Tarkistin, että kirjaa näkyy olevan runsaasti paikalla Jyväskylän yliopiston kirjaston kurssikirjakokoelmassa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirja on saatavilla myös e-kirjana.
Asiaa voisi selvitellä Spes patriae teoksesta 1978. Linkki finna hakuun. Siitä löytyvät kaikki suomen ylioppilaskuvat vuodelta 1978.Padasjoen lukion ylioppilaat voisivat löytyä myös Etelä-Suomen sanomien arkistosta. Linkki finna hakuun.Valitettavasti ei ole mitään yhteistä hakuteosta tai arkistoa kaikista Suomessa valmistuneista ylioppilaista, vaan heitä pitää etsiä koulujen ja paikallislehtien arkistojen avulla.
"Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa" -runo esiintyy ensimmäisen kerran Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjassa vuodelta 1947. Lauluna se on tullut tunnetuksi vuonna 1980 julkaistun Marjatta Meritähden sävellyksen myötä. Laulu on sen verran suosittu ja tunnettu, että ihmettelen, jos vanhemmat ikäluokat ovat voineet välttyä siltä. Päiväkodissa oleminen ei sinänsä mielestäni liity asiaan, koska laulua on laulettu myös esimerkiksi kotona, koulussa ja kerhoissa.
Etsimäsi kirja on tanskalaisen Peter Høegin Hiljainen tyttö (Den stille pige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2007).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.482117?sid=5239002997
Finna-hausta löytyy hakusanalla Raasakka oy ja rajauksella aiheeseen pari tulosta. Linkki hakutulokseen.Molemmat aineistot löytyvät Helsingin työväenarkistosta, jossa niitä voi käydä lukemassa. Linkki Työväenarkistoon.Toivottavasti aineistosta löytyy vastauksia. Kenties myös joku tämän palvelun lukijoista voi auttaa?
Voisiko kyseessä olla Yoko Ogawan Professori ja taloudenhoitaja (Tammi 2016)? Romaani kertoo entisestä matematiikan professorista, jonka muisti ulottuu vain 80 minuutin päähän, hänen talouttaan hoitavasta nuoresta naisesta ja naisen 10-vuotiaasta pojasta. Linkki Vaski-verkkokirjastoon: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3472561?sid=5238963985 Seuraavaan muistikuvaan en löytäyt aivan täsmäävää vastinetta, mutta ehkä joku lukijoistamme tietää vastauksen?
Hyvä kysymys. Jos kirjaston työntekijät etsivät kirjaa, jonka pitäisi olla hyllyssä eikä se ole, kirja merkitään kadonneeksi. Näin tehdään siksi, että seuraava asiakas tai työntekijä ei turhaan etsisi kirjaa. Jos asiakas on kadottanut kirjan ja korvaa sen, kirja ei ole kadonnut vaan korvattu. Tällainen kirja ei näy asiakkaille Helmet-tietokannassa lainkaan.Kirja voi olla kadonnut monesta syystä. Tavallisinta on se, että kirja on syystä tai toisesta hyllytetty väärään paikkaan eikä se siksi löydy. Kirjassa voi olla esimerkiksi väärä selkämerkintä, jota kirjan hyllyttäjä on noudattanut. Joskus voi olla niin, että asiakas on lukenut kirjaa kirjastossa ja jättänyt se paikkaan, josta henkilökunta ei ole sitä löytänyt. On käynyt myös niin, että...
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy vapaasti luettavia sanomalehtiä toistaiseksi vain vuoteen 1939 asti tekijänoikeusrajoitusten vuoksi. Vuoden 1956 Kaleva löytyy kuitenkin Oulun keskustakirjasto Saaresta sekä fyysisenä kappaleena että mikrofilmimuodossa. Mikrofilmirullat saa käyttöönsä varaamalla ne OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Voit odottaa mikrofilmin saapumisesta tulevaa ilmoitusta, ja varata ajan kirjaston digiverstaalla sijaitsevalle (3. krs.) mikrofilmiskannerille sen jälkeen.
Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Juha Ruusalolta tai Ruutsalosta ei ole elämäkertaa tai muutakaan kirjaa.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei, en ota kantaa siihen, kumpi merkeistä on parempi, mutta kerron vähän merkkien tarkoituksista ja eroavaisuuksista. Hyvää Suomesta on tiukempi alkuperämerkki elintarvikkeille, kuin Avainlippu, mutta Avainlippu kattaa laajemmin myös palveluita ja muita tuotteita. Kumpikin merkki on tarkoitettu siihen, että asiakas tunnistaa mahdollisimman nopeasti suomalaisen tuotteen tai elintarvikkeen.Avainlippu:kertoo siitä, että tuote on valmistettu Suomessa tai palvelu tuotetaan suomalaisomisteisen yrityksen toimestaverkkokaupan yhteydessä se kertoo siitä, että varasto sijaitsee Suomessa ja sen ylläpitäjä on suomalainen yhtiöavainlippumerkin voin siis nähdä joko tuotteissa, palveluissa tai verkkokaupassavaatii vähintään 50% suomalaisomistuksenHyvää...
Hei,Maarit-nimen alkuperä tulee nimestä Margareta, joka on kansainvälinen nimi. Margareta taas on alun perin tullut kreikan kielen helmeä tarkoittavasta sanasta. Margareeta Antiokialainen oli marttyyri, joka kärsi marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen aikana. Magareeta Antiokialaisen muistopäivä on 20.7., jolloin on myös Maaritin nimipäivä.Lähteet: Maarit nimipäivä - Maarit-nimi ja nimen merkitys
Hei,kunnilla on Teoston kanssa sopimuksia. Teoston sivuilta on luettavissa otsikon "Musiikki kunnan toiminnassa" alta sopimuksen ehdoista ja mitä niiden puitteissa saa tehdä. Päiväkodeista siellä mainitaan näin:Musiikki kunnan toiminnassa -lupa kattaa laajasti musiikin käytön kuntien ja kaupunkien toiminnoissa ja palveluissa. Lupa sisältää taustamusiikin esittämisen, sekä pääsymaksuttomien, vastikeettomien tapahtumien järjestämisen kuntalain mukaisissa, kunnan itse ylläpitämissä julkisissa palveluissa (koulut, päiväkodit, muut palvelut) kunnan yksin järjestämässä toiminnassa sekä pienimuotoisen katusoiton.Lähteet: Musiikki kunnan toiminnassa - Teosto
