Onkohan kyse tästä mainoksesta?
Siinä tapauksessa sana ei ole horse vaan house. Alkuperäinen kappale on Madness-yhtyeen kasarihitti Our House (in the Middle of our Street). Siitä on otettu pätkä kertsiä (alkaa n. kohdasta 1'13). Mainoksessa laulavan coverin esittäjää en tiedä, mutta se voisi löytyä oheisesta listasta tai voit kysyä asiaa suoraan Prismasta.
Hei,
intuitiosi on oikeassa. Suomeksi kirjoitettaessa pilkun jälkeen käytetään pientä alkukirjainta myös uudella rivillä. Lisätietoja aiheesta löytyy Kielitoimiston sivuilta.
Englanniksi kirjoitettaessa tilanne on toinen. Tervehdystä ja pilkkua seuraava virke aloitetaan isolla alkukirjaimella.
Lisätietoa esimerkiksi: https://intrepidenglish.co.uk/capitalisation/ ja https://www.indeed.com/career-advice/career-development/how-to-write-professional-email-with-templates
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
Tässä muutamia suosituksia:
Kirsi Pehkosen Aloituskiekko aloittaa urheilevista tytöistä kertovan viisiosaisen sarjan.
Kissoista tykkäävälle löytyy useita sarjoja (esim. Erin Hunterin Soturikissat ja Paula Harrisonin Kisu-sarja) mutta myös yksittäisiä teoksia, kuten vaikkapa Jari Peltolan Anton ja kadonneet koirat, jossa päähenkilönä on Anton-niminen kissa.
Anu Ojalan Ryhmä Error -sarjassa ratkotaan nettirikoksia, ja someasioita pohditaan erityisesti sarjan uusimmassa osassa Valehtelija.
Kaupallinen ala on näistä kiinnostuksen kohteista haasteellisin aihe nuortenkirjallisuudessa, mutta sitä sivutaan esim. Tittamari Marttisen kirjassa Viivi Pusu ja omenankukkien yö, jossa Viivi on päässyt...
Kyseessä on Kaisa Ikolan nuortenkirja Hullu luokka eetterissä (1995, uusi painos 2022).
Voit tiedustella kirjaa omasta lähikirjastostasi tai varata sen verkkokirjastosta.
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www....
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyi 7.5.1989 lehdestä työpaikkailmoitus, jossa haettiin kokkeja ja tarjoilijoita kesäkuussa avautuvaan Brasserie Coq au Vin -ravintolaan. Ilmoituksen mukaan samaan ravintolakokonaisuuteen tuli kuulumaan 70-paikkainen Cafe de Cog. Avajaiset pidettiin siis kesällä 1989.
17.6.1999 Hesari kertoi uusista ravintoloista, joita jutun mukaan syntyi tuolloin Helsinkiin jatkuvasti. Coq au Vinin tilalle Hotelli Helka perusti silloin Ravintola Auringon. "Ravintola Auringossa on myös baari drinkkiasiakkaille. Runeberginkadun puolella on valoisa katukahvila Café Daily, jonne on helppo piipahtaa."
Voisiko kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Lintu sininen, josta on tehty useita näytelmäsovituksia? Esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun teiniteatteri on esittänyt näytelmää 1970-luvulla, ja siitä on olemassa WSOY:n 1976 julkaisema kasettiäänikirja. Esityksen on ohjannut Maisa Majapuro-Joutsamo ja musiikin on säveltänyt Timo Veijola.
https://finna.fi/Record/kainet.731690?sid=3127047366
Sadusta on olemassa myös näytelmämoniste, käännös ja sovitus Maijaliisa Kauhanen, 1971.
https://finna.fi/Record/uniarts_print.99653924206249?sid=3127047366
Vastauksen tähän saa vain kirjan lukemalla. Kirjaudu oman lähikirjastosi verkkokirjastoon ja jätä varaus.
Karpio, Sulo: Masto-Jaakon suurpaukku Finna.fissä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=masto-jaakon+suurpaukku&type=AllFields
Makupalat.fi -sivustolta löytyy linkkejä kirjallisuusarvostelusivustoille: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720…
Satakunnan Kansa ja Satakunnan Viikko julkaisevat myös kirjallisuusarvosteluja. Mahtaisiko heillä olla kiinnostusta uusille arvostelijoille?
Ilona Kemppainen kertoo väitöskirjassaan Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana toisen maailmansodan aikana (SKS 2006), että kaatunut lähetettiin kotipaikkakuntansa tai sen paikkakunnan suojeluskunnalle, jonne omaiset toivoivat vainajan tulevan haudatuksi. Yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa, mutta ei liene mahdotonta etteikö vainajaa olisi omaisen toiveesta siirretty Reisjärveltä Soanlahdelle.
Kielen opiskelun tueksi on tehty helppolukuisia versioita klassikkokirjoista ja myös uusia kirjoitettu. Oheiseen listaukseen Outi-kirjastoista on otettu helppolukuisiksi luokitellut englanninkieliset aikuisten kirjat, joihin sisältyy äänikirja cd-levyllä.
Linkki Finna-hakuun: helppolukuiset kirjat - englannin kieli, Outi-kirjastot.
Vuotuinen kalenteri -internetsivusto (Jahreskalender; https://calendar-yearly.com/fi/1946) kertoo, että syyskuun 3. vuonna 1946 oli tiistai.
Tämä kalenteriohjelma on alunperin Marcel Steingerin kehittämä vuonna 2004 julkaistu sovellus, jonka avulla voi luoda oman vuosikalenterin. Sivustolta voi tarkistaa myös viikonpäivät haluamanaan vuonna.
Hei,
kiitos kysymyksestäsi! Kirkes-kirjastoissa valittiin vuoden 2020 vaiheilla palveluksi Viddla, joka siis on tällä hetkellä ainut kirjastokortilla toimiva elokuvapalvelumme. Kahta päällekkäistä palvelua kirjastokimpan ei kustannussyistä ole järkevää hankkia, mutta sopimuskauden vaihtuessa vaihtoehtoja toki puntaroidaan mm. palautteiden perusteella uudelleen. Toivottavasti https://viddla.fi tarjoaa kiinnostavia elokuvaelämyksiä!
Avio-oikeus riippuu toisen aviopuolison sopimuksen sisällöstä. Avioehto ei ole automaattisesti molemminpuolinen vaan avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Sopimuksessa on myös määritetty, onko kummallakaan tai toisella teistä avio-oikeutta toisen omaisuuteen tai sen osaan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Emme ole alan asiantuntijoita, joten suosittelemme kääntymään avioehtosopimuksen tulkitsemisessa asianajajan, valtion oikeusaputoimiston tai muun asiantuntevan juristin puoleen.
Lähteet:
DVV: Avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset
Anitasta on tehty kappaleita, Violan lista tässä, kuuntelin näitä, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Renatta-niminen biisi? Sen esitti suomeksi Four cats, levytys jostain 60-luvun alkupuolelta. Sanoissa olisi ainakin samankaltaisuuksia kuin kysyjän aloituksessa.
NYT-liikuntakortin laina-aika on kaksi viikkoa kerralla, jotta mahdollisimman moni halukas saisi mahdollisuuden käyttää korttia. Voit tarkistaa korttien saatavuuden kirjaston aineistohausta: helmet.fi. Kortin lainaaminen Helmet-kirjastokortilla on ilmaista.
NYT-liikuntatunnit on tarkoitettu kaikille 18-29 -vuotiaille, ensikertalaisista harrastajiin. Maksullisia kortteja myydään liikunnan toimipisteissä (30 € / kausi + 4 € ladattava älykortti).
Lisätietoa: Nyt-liikunta.fi
Emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja...
