Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Helsingin Energian sivuilta ei vielä löytynyt tietoa vuoden 2008 eri energian lähteiden osuuksista, mutta vuonna 2007 eri energian lähteiden osuus jakautui Helsingin Energialla seuraavasti: maakaasu 48 %, kivihiili 27 %, ydinvoima 18 %, uusiutuvat 7 %.
Lähde: http://www.helen.fi/energia/alkupera_s.html
Stieg Larssonin kolmiosaista dekkarisarjaa ei ole tehty suomenkielisiksi äänikirjoiksi ainakaan vielä. Yhtenä ongelmana varmaan on niiden pituus - suunnilleen samanmittainen Da Vinci -koodi on 17 levyä. Asiasta kannattaa lähettää palautetta kirjojen kustantajalle WSOY:lle, jotta he ottaisivat asian harkintaan.
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Hei
Se on mahdollista, jos kyseisenä ajankohtana Pasilassa ei ole muita Tet-harjoittelijoita.
Parhaiten asia selviää kun soitat Pasilan kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtajalle Tytti Tuunaselle.
Tytin puhelinnumero on 09-31085801
Tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen tytti.tuunanen@hel.fi
Tarkoitatko drive in -kirjastolla automaatin tai kylmäaseman tyyppistä lainaus- ja palautuspistettä? Helsingin kaupunginkirjasto on asiasta kiinnostunut ja erilaisia toteuttamismahdollisuuksia selvitellään, mutta ainakaan lähivuosina tällainen ei ole toteutumassa.
Suomessa jonkinlainen drive in -kirjasto, Kirjamaatiksi nimetty, on toiminut Lempäälän Ideaparkissa vuodesta 2007. Tietoa Kirjamaatista täältä:
http://www.kirjamaatti.fi/suomeen.php
Nimi Alvin saa nimipäivän ruotsinkieliseen kalenteriin vuonna 2010. Alvin on vanha ruotsalainen nimi, jota on käytetty Ruotsissa jo 1500-luvulla. Erään teorian mukaan Alvin olisi peräisin muinaissaksalaisesta nimestä Albion, josta olisi lähtöisin myös nimi Albin. Albion on merkinnyt sekä valkoista että vuorta, latinassa sana albus merkitsee valkoista.
Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Alvin
Koska kysymyksestäsi ei käy ilmi, tahdotko onnitella tyttöä vai poikaa
niin seuraava vaihtoehto voisi olla käyttökelpoisin: "Till den nya studenten" tai "Till den nybakade studenten", "uudelle yloppilaalle". "Parhaimmat onnittelut" voi puolestaan luontevimmin ilmaista seuraavasti:"Hjärtliga gratulationer".
Teoksen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" alkuteokset ovat The adventures of Sherlock Holmes, The memoirs of Sherlock Holmes ja The return of Sherlock Holmes.
"Sherlock Holmesin seikkailut 1-2" -teoksen sisällysluettelossa ei kuitenkaan ollut teosta nimeltä Hopeatähti - kenties kyseinen kertomus on suomennettu jollain toisella nimellä?
Totte-animaatiosarja perustuu kanadalaisten Doris Brassetin ja Fabienne Michot'n neljään lastenkirjaan, mutta ainakaan toistaiseksi kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Kirjat ovat ilmestyneet alkujaan ranskaksi, ja Totten alkukielinen nimi on Gofrette.
Putsi tarkoittaa joissakin suomen murteissa ja muutamissa suomen kielen sukukielissä tynnyriä, puista (taikina-)astiaa ja saavia (Lähde: Suomen sanojen alkuperä 2, L-P, 1995). Tervaputsi-termiä ei löytynyt. Mutta tervatynnyriin joutuminen olisi varmasti aika pelättävä tilanne.
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Kirjastojen määräykset myöhästymismaksuista löytyvät kirjastojen käyttösäännöistä ja maksuista.
Kirjastoaineiston lainaus on maksutonta, mutta aineistosta jota ei eräpäivään mennessä ole palautettu on kuitenkin mahdollista periä myöhästymismaksuja, joiden suuruus vaihtelee eri kirjastoissa. Eri kirjastojen maksuja löydät kirjastojen kotisivuilta, joita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/
Ensimmäinen TES-TV:n kokoillan elokuva oli Hannu Lemisen ohjaama Rosvo-Roope (1949) 25. maaliskuuta 1956.
Vastaanottimia oli tuolloin käytössä ehkä 350 kappaletta.
Lähde: Television viisi vuosikymmentä : suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan / toim. Juhani Wiio
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. - 675 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-939-5
s. 582
Säilyneistä kotimaisista pitkistä elokuvista, eritoten Suomi-Filmin, Fennada-filmi ja Suomen Filmiteollisuuden tuotannosta on televisiossa esitetty valtaosa. Tuoreempaa tuotantoa on esittämättä samoin pienten yhtiöiden tuotantoa. Keskustelussa heitettiin esiin 7 %.
Lähde: keskustelu Suomen kansallisfilmografian työryhmän jäsenten kanssa KAVA 5.3.09.
Yksittäisten...
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Kyse voisi olla Henk van Kerkwijkin teoksesta Pakkolasku avaruudesta. Kirja on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1971 ja kuuluu Tam Tam -kirjasarjaan. ISBN 951-30-0954-8. Kirjaa ei ole enää Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa juonen kulkua. Kirjaa voi tilata kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut.
Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Toinen paljon käytetty...
Olet löytänyt aiheestasi hyviä lähteitä internetistä. Myös Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) sivuilla on linkkejä aiheeseen Tieteenalojen Lääketiede ja sairaudet-kohdassa.
Yleiskatsauksia aiheesen löytyy esim. teoksista Kinnula, Brander, Tukiainen (toim.): Keuhkosairaudet, Duodecim 2005, Haahtela: Allergian ABC: kodin allergiaopas, Tammi 2003, Haahtela, Hannuksela, Terho (toim.): Allergologia, Duodecim 1999. Lisäksi aiheesta löytyy lehti Hyvä hengitys, joka tulee mm. Jyväskylän kaupungikirjastoon.
Yleisissä kirjastoissa hengitykseen ja hengityselinsairauksiin liittyvä hyllyluokka on 59.532, allergiat ovat luokassa 59.58 ja kurkku-korva-ja nenätaudit löytyvät luokasta 59.59.
