lähtökohtaisesti luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Suomessa on tällainen laki:https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/luonnonvaraisia-elaimia-koskeva-lainsaadanto/Samanlainen laki lienee voimassa Ruotsissakin, yleensä EU-alueella on yhtenevät lait.Tämän artikkelin perusteella villieläimet pitäisi vapautta 48 tunnin jälkeen tai toimittaa ammattilaisten hoitoon.https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/fa-viltrehabiliterare-i-ostergotl…
Runo löytyy kahdesta eri lehdestä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut: nimellä "Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon" lehdestä "Joulukukka : lasten joululehti" (1924, s. 1) ja nimellä "Mummun matka joulukirkkoon" lehdestä "Walistuksen lasten lehti" (1930, nro 8, s. 57). Kummassakin lehdessä tekijäksi on merkitty "I. H." Tekijä voisi olla Immi Hellén, joka on ollut "Walistuksen lasten lehden" (tai "Valistuksen lastenlehden") toimittajana. Suurin osa hänen runoistaan julkaistiin lehdissä. Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon:Digi.kansalliskirjasto.fi, Joulukukka, 01.12.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354292?page=3 Mummun matka joulukirkkoon:Digi....
tämä tilasto voi vaihdella vuosittain, mutta vuoden 2023 kesältä on tällainen tieto:Vuosittain perusopetuksen päättäneitä, joilla on velvollisuus hakeutua koulutukseen, on hieman alle 60 000. Heistä yli puolet jatkaa välittömästi lukioon ja yli 40 % ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.Tässä koko artikkeli:https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/lahes-jokaisella-peruskoulun-kevaalla-paattaneella-opiskelupaikka-vuoden-loppuun
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei tunnistettu elokuvaa tämän kuvauksen perusteella. Lähimmäksi tulee kuvio Aki Kaurismäen Calamari Unionissa. Siinä kaksi Frankia ottavat taksin, päätyvät kuskin (Hannu ”Tuomari” Nurmio) kanssa nuotiolle yöksi ja häipyvät aamulla taksilla. Muita tunnettuja suomalaisia taksielokuvia ovat esimerkiksi Veikko Kerttulan Taksikuski (1969) ja Mika Kaurismäen Helsinki Napoli All Night Long (1987). Näistä mikään ei kuitenkaan sovi kuvaukseen. Kyseessä voi tosiaankin olla lyhytelokuva - tai voisikohan tämä olla jonkin kotimaisen tv-sarjan jakso?
Luettelo kielistä ja tervehdykset englanniksi käännettyinä löytyvät NASA:n Voyager-sivustolta: https://science.nasa.gov/mission/voyager/golden-record-contents/greetings/. Suomen kieli ei ole mukana.
Sotavuosina käytössä olleet vuosien 1935 ja 1943 eivät tunnista palveluskelpoisuusluokkaa R. Olisiko kyseessä jokin seuraavista LTO 1943:n luokista epäselvästi merkittynä?A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet, B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrätyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan...
Tarkoitat varmaankin laulua "Haaveiden maa", jonka on levyttänyt Helena Salo. Laulu alkaa: "Kun sua liikaa arki painaa". Toinen säkeistö alkaa: "Tunnet kastanjoiden tuoksun". Laulun alkuperäinen nimi on "Lights in the Volga river". Sen on säveltänyt Mac Gillar (eli Virgilio Panzuti) ja suomeksi sanoittanut Aappo I. Piippo, joka on sanoittanut muitakin samannimisiä kappaleita. Tämä "Haaveiden maa" sisältyy nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987).Helena Salo: Haaveiden maa YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Gw-5UIoH1HU
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682
Sekä Kirjasammosta että Vaski-verkkokirjastosta löytää suurten nälkävuosien aikaa kuvaavaa kaunokirjallisuutta parhaiten sanalla katovuodet, joskin myös hakusana nälkävuodet voi tuottaa joitakin tuloksia. Usein teosten kuvailutiedoista löytyy lisäksi asiasanana esimerkiksi 1800-luku, 1860-luku tai jokin muu vastaava maininta, jolla voi varmistua teoksen oikeasta ajankohdasta. Suurten nälkävuosien aikaan sijoittuvat esimerkiksi seuraavat teokset:Aki Ollikainen: NälkävuosiMesterton ym.: Hovimäki 4. Oolannin sodasta sortovuosiinMikaela Nykvist: Tuhkaa ja jäätäVirpi Hämeen-Anttila: Myöhäinen kevätKaiho Nieminen: Pakolaisten kuski Vesa Haapala: AlexisAnni Blomqvist: Anna Beata saa oman kodinTapani Bagge: Maantien kutsuMai Tolonen: Meiltä...
Kappale nimeltä Sormet pois löytyy nuottijulkaisuista:Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua, Warner/Chappell Music Finland 1998.Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat, F-kustannus, 2005Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastosta.
Etsin Finna.fi haulla Siikonen K. nimistä kirjailijaa, mutten löytänyt. Siikosia on kyllä ruunsaasti tekijöinä. Hakuun tarttui Siikonen Lauri Kustaa, mutta hänen alansa näyttäisi olevan sähkötekniikka.Yritin myös Fonectan haulla, muttei sekään tunnistanut Siikosella etunimeä K.Toivotaan joku kommentoija tietää kestä on kyse.
Esimerkiksi näissä kirjoissa on ainakin jollain tapaa mukana kateus:Maisku Myllymäki: Holly https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Nina Wähä: Babetta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Tuure Vierros: Julmat jumalat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17302Antti Halme: Rokkikukkopilli https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Aihe on varsin haastava äkkiseltään hahmottaa. Hyvältä väylältä perehtyä oppisopimukseen ylipäätään vaikuttaisi oppisopimus.fi-sivusto, jonka ylläpitäjä on ilmeisesti Suomen Oppisopimusosaajat ry. Sivuilla todetaan seuraavasti:"Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin ammattiopisto tai lukio sekä saman pätevyyden kuin ammattiopisto." Kuulostaa siis vahvasti siltä, että oppisopimuksella ei voi opiskella kirjastonhoitajaksi, johon edellytetään korkeakoulututkinto. Kirjastovirkailijaksi pätevöityy sitten toisen asteen tutkinnolla. Helsingin kaupunginkirjaston osalta löytyy seuraava tieto keskustakirjasto Oodin sivuilta...
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
