Kysyjän kohdalle on todennäköisesti sattunut naapuri (ainakin lähikerroksissa), joka vastoin kaikkia ohjeita ei ole nimennyt verkkoaan (siksi tuo "default" eli oletusarvo) eikä myöskään suojannut sitä, minkä takia kysyjä on päässyt verkkoa käyttämään.
On hankala juridisesti todeta, että kysyjä olisi syyllistynyt toisen verkkoon tunkeutumiseen, koska mitään aktiivisia toimenpiteitä ei ole ollut vaan "tunkeutuminen" johtuu verkon omistajan huolimattomuudesta ja kysyjä voisi vedota siihen, että oletti talossa olevan kaikille vapaa yhteinen verkko. Teoriassa voisi jopa olla, että tämä huoleton henkilö haluaa jakaa oman yhteytensä satunnaisten muitten käyttäjien kanssa. Jos liittymäsopimuksessa ei ole datansiirtorajoituksia, kukaan ei...
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Näissä Siuntion kirjaston kirjoissa kerrotaan marsusta ja sen hoidosta:
- Nuorten marsu- ja hamsterikirja / Ingrid Andersson
- Marsu lemmikkinä: marsutietoa kaikille / Arja Linnavuori
- Marsu / Yvonne Lantermann
- Marsu voi hyvin / Arja Linnavuori
- Marsu / toimittaja Perhemediat
- Marsu: lajinomainen hoito, terveellinen ruokinta, käyttäytyminen / Katrin Behrend
Taidemaalari Juho Rissasella (1873 - 1950) oli avioton poika, Mauri Julin, joka syntyi joulukuussa 1908 Nilsiässä. Rissanen oli vuosina 1908 - 1915 naimisissa kuvanveistäjä, taidegraafikko Hilda Maria Flodinin kanssa, mutta avioliitto oli lapseton.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3603
Juho Rissanen ja suomalainen kansa (Marjo-Riitta Simpanen et al., Kuopion taidemuseo, 1997)
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista...
Useimpien nisäkkäiden ruumiinlämpö on noin 37°C, eikä yksikään tutkimistani eläinkirjoista maininnut päästäistä poikkeukseksi tästä säännöstä muuten kuin siinä suhteessa, että monet Crocidurinae-alaheimon päästäiset - esimerkiksi aavikkopäästäiset - pystyvät alentamaan ruumiinlämpöään silloin kun ruokaa on vähän. Päästäisten kyky ruumiinlämmön alentamiseen on ilmeisesti seurausta pääasiassa niiden pienestä koosta.
Lähteet:
Kodin uusi eläinkirja. Eläinten biologia
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Satu on nimeltään "Viikko jossa oli pelkkiä sunnuntaipäiviä". Se sisältyy pohjoismaisena yhteistyönä vuosina 1963-1965 ilmestyneen Satumaailma-antologian 8. osaan "Sateenkaaren portti" (Otava, 1965, s. 98-101, sivulla 201 ovat sadun taustatiedot). Tämän irlantilaisen sadun alkuperäinen nimi on "A week of Sundays" ja se on ilmestynyt kirjassa "Favorite stories" vuonna 1942. Sen on suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Kuvittaja on Staffan Torell.
Sama satu löytyy myös kirjasta "Lapsuuden satuaarre" (Otava, 1987, s. 134-139), joka on valikoima tästä 8-osaisesta Satumaailma-antologiasta. Suomennos on sama, mutta kuvittaja on Anna Bengtsson (tekijätiedot löytyvät kirjan lopusta numeroimattomilta sivuilta Sisällys-otsikon alta).
Erittäin hyvä...
Ohjaaja Ere Kokkosen muistelmateoksen Muisti palaa pätkittäin mukaan ensimmäinen Uuno-elokuva tehtiin "mustavalkoisena videotekniikalla ja valmis tarina siirrettiin Lontoossa 35 millimetrin filmille". Kansallisfilmografia puhuu "tv-tekniikasta" ja lisää, että elokuvan "ulkokuvat otettiin 16 mm:n filmimateriaalille". Uuno Turhapuro (1973) ei ollut ainoa Spede Pasasen tuottama elokuva, joka kuvattiin filmin asemesta videolle - esimerkiksi Hei kliffaa hei (1985) "toteutettiin jälleen videotekniikalla, mutta nyt väreissä ja siirrettiin filmille peräti Yhdysvalloissa saakka" - mutta se on kuitenkin ainoa Turhapuro-elokuva, josta tutkimieni lähteiden perusteella voi varmasti sanoa, että sitä ei kuvattu 35 mm...
Ellibsin äänikirjoja pääsee takaisin kuuntelemaan menemällä ensin oman kirjaston e-kirjapalveluun eli sinun tapauksessasi osoitteeseen https://www.ellibslibrary.com/helmet Palveluun kirjaudutaan oman kirjaston tunnuksilla yläreunan kirjaudu sisään -linkistä. Sitten klikataan oma kirjahylly -linkkiä yläreunasta. Nykyisten lainojen kohdalta pääsee nuolilla liikkumaan oikean lainan kohdalle ja sitten voi klikata jatka kuuntelua.
Väinö Tuomalaan arkisto ja Reino Ala-Kuljun kokoelmat on siirretty Seinäjoen kirjastolta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen, Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoon.
Laulu on varmaankin Baby-twist, jonka on suomeksi laulanut Erkki Pohjanheimo. Tytärtä kappaleella esitti Ragni Malmsten. Kappale oli hänen vuonna 1963 ilmestyneellä levyllään Limbo rock, Baby-twist. Kappale on Werner Twardyn säveltämä ja alunperin salanimi Lilibertin sanoittama. Suomalaiset sanat on tehnyt Orvokki Itä.
Kappaleen voi kuunnella myös YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=KILOZO_JjWE
Kyseisistä sukunimistä ei löydy mainintoja teoksista:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Uusi suomalainen nimikirja
Sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta löytyy tietoa Tillaeus –nimestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tillaeus.html
Sukunimi Gynther esiintyy myös Sukunimi-info -sivustolla http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/gynther.html
Äänitettä ei näytä olevan myynnissä levykaupoissa (on ilmestynyt vinyylinä v. 1990). Sitä ei myöskään löydy kirjastojen kokoelmista eikä Spotifysta. Kannattaa kokeilla onneaan ja kysellä levydivareista tai nettikirppiksistä (esim. Huuto.net tai tori.fi).
PIN-koodia ei voida antaa sähköpostitse eikä puhelimitse tietoturvasyistä. Saat PIN-koodin henkilökohtaisesti kirjastosta. Lainat voi uusia myös soittamalla kirjastoon (p. 06 416 2326 tai 06 416 2318) tai laittamalla sähköpostia kirjasto(at)seinajoki.fi. Jos lähetät uusintapyynnön sähköpostitse, mainitse mielellään kirjastokortin numero tai ainakin asiakkaan koko nimi ja osoite, jotta löydämme oikean asiakkaan.
Christofer Columbus gjorde fyra upptäcktsresor till exempel till Bahamas, Haiti, Venezuela, Panama och Honduras. Han grundades inte städer utan kolonier. Han grundade en koloni på Hispaniola (Isabella) Hispaniola är en ö på Karibiska havet:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Hispaniola
Hispaniola slutade i kaos, och senare grundades en ny koloni: Santo Domingo. Santo Domingo är ny huvudstad av Dominikanska republiken:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Santo_Domingo
Mer information om hans resor från till exempel världenshistoria.se-websidor:
http://varldenshistoria.se/utforskning/upptacktsresor/christofer-columbus-den-gatfulle-upptackaren
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
Vanamo-kirjastojen kokoelmista näyttäisi löytyvän 16 vuosien 2000-2018 välillä julkaistua aiheeseen liittyvää teosta. Laskin mukaan myös Kalle Lähteen kaksi teosta, jotka on luokiteltu kaunokirjallisuudeksi sekä Maritta Itäpuiston ja Ani Kellomäen teokset, jotka käsittelevät vanhempien alkoholismia lapsen näkökulmasta.
Osa lehtiaineistoista ei täytä itsenäisen teoksen kriteereitä, mutta erilliset artikkelit nauttivat lähes poikkeuksetta tekijänoikeuden suojaa. Sanomalehtiartikkelin teksti on tekijänoikeuden suojaama, vaikka se olisi mikrofilmillä. Joissakin tapauksissa lehdet ovat sopineet toimittajiensa kanssa, että kaikkien artikkeleiden oikeudet siirtyvät lehdelle. Käyttäjän kannalta olennaista on, että suoja on voimassa alkuperäisen kirjoittajan kuolemasta 70 vuotta eteenpäin. Tässä tapauksessa on selvää, että teksti on edelleen suojattua joten sen käyttämiseen FB-sivuilla täytyy pyytää lupa Kuusankosken Sanomilta tai kirjoittajalta, jos nimi on mainittu.
Vuonna 1980 julkaistussa lehtijutussa olevan vanhan valokuvan käyttöoikeus on monimutkainen...
