Jean-Paul Sartren L' être et le néant löytyy myös englanniksi Being and nothingness. Löysin pro gradu -tutkielman häpeästä ilmiönä, sitä kannattaa tutkiskella sekä sinänsä että myös siksi, että siinä analysoidaan häpeä-tutkimusta. Myös sen lähdeluetteloa kannattaa tutkia, siihen on koottu teoreettista tutkimusta aiheesta. Samuel Salovuori, Häpeän fenomenologiaa – Itseyden rakenteen ja ja sosiaalisen ulottuvuuden analyysi. Pro-gradu tutkielma 2015, Helsingin yliopisto.
Tarkkaa ikää emme saaneet selville, mutta vuoden 2016 Ylen uutisten mukaan vanhimmat Helsingin kantakaupungin käytössä olevat putket ovat yli sata vuotta vanhoja. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8731424
Hankintaehdotuksen pystyy Vaski-kirjastoissa tekemään Vaski-verkkokirjaston kautta. Mene osoitteeseen https://vaski.finna.fi ja valitse sivun yläreunasta, "Asiakkaalle"-valikosta kohta "Asiakkaana kirjastossa". Avautuvan sivun vasemmassa laidassa on valikko, josta valitse "Hankintaehdotus".
Kysyjä tarkoittanee Juri Bessonovin vuonna 1929 Lontoossa julkaistua teosta My 26 prisons and my escape from Solovetsky (Kustantaja Jonathan Cape). Kirjaa ei ole suomennettu eikä tuota englanninkielistä julkaisua näytä löytyvän mistään suomalaisesta kirjastosta.
Heikki Poroila
Viola-tietokannan mukaan vuoden 1964 levytyksen esittäjinä olivat Danny & The Islanders ja itse laulun alkuperäksi on ilmoitettu "kansanlaulu, Pohjois-Amerikka". Levytetyn version sovittajiksi on merkitty Esko Linnavalli ja Ilkka Lipsanen. Mitään viitettä siitä, että tässä versiossa olisi muokattu sanoja, ei tietokannassa ole. Todennäköisesti laulu on poimittu Joan Baezin vuonna 1960 levytetyltä ja julkaistulta albumilta "Joan Baez". Siinä perinnelaulun sovittajaksi on merkitty Joan Baez. Mahdollisesti varhaisin laulun levytys on vuodelta 1927 (Buell Kazee). Tässä versiossa ollaan jo aika kaukana Dannyn tulkinnasta.
Heikki Poroila
Minullakaan ei ole Helsingin isojen kirjastojen tarkkoja kokoelmamääriä (ehkä joku ne pystyy kaivamaan esiin ja lisäämään tähän vastaukseen), mutta kyllä Oodi kuuluu isojen ryhmään kuin Pasila, Töölö, Itäkeskus, Kallio ja Malmi. Ehkä kokoelman suuruutta hahmottaa silti paremmin vertailu itsenäisiin naapurikuntiin, joista saa tarkkoja tilastotietoja osoitteesta tilastot.kirjastot.fi.
Radanvarsikunnista Järvenpäällä ja Keravalla on noin 150 000 kirjan kokoelmat, Riihimäellä melkein 200 000. Kirkkonummi on edellisiä hieman pienempi, noin 140 000 kirjaa, Lohja taas huomattavasti suurempi 290 000. Oodia hitusen isompi on Sipoon kokoelma, sitä pienempiä ovat mm. Kauniainen, Askola, Mäntsälä ja Myrskylä. Oodi on siis Helsingin sisällä "suuri",...
Kannattaa kääntyä helsinkiläisen Digelius-levykaupan puoleen. Heidän verkkokaupastaan löytyy esimerkiksi hakusanalla pelimanni tai Kaustinen useita pelimannimusiikkilevyjä, vastaushetkellä muun muassa kaksi Pirttipelimannien albumia. Myös haku esittäjän nimellä on mahdollista.
https://www.digelius.com/
Digelius Musicin yhteystiedot:
Laivurinrinne 2
00120 Helsinki
09 666 375
info@digelius.com
Levyjä voi mahdollisesti tiedustella myös suoraan muusikoilta konserttien yhteydessä.
1) Ensimmäinen kirja voisi olla Elina Karjalaisen Uppo-Nalle. Tarina alkaa siitä, kun vihainen lapsi heittää lelunallensa laivalta mereen. Nalle ui vuoden päivät maailman merillä, kunnes ajautuu rantaan, josta Reeta-niminen tyttö löytää hänet.
Kirjan kansikuvia voi katsella esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93136d74-d86b-4cbd-b21e-d…
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2013876
2) Luumuista keitellään hilloa ainakin Margaret Mahyn kirjassa Hilloa! Makea tarina luumuista. Kirjan kannen näet muun muassa täältä:
https://www.bookcrossing.com/journal/13842428?
Kirja on varattavissa Helmet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ei löydy Pessin ja Illusian käännöstä englanniksi. Ei myöskään Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Englanniksi on käännetty Neljän tuulen tie (The way of the four winds).
Fennica https://finna.fi
Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php
Kyseessä on saksalaisen Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita (Kindergeschichten, suom. Markku Mannila, Otava, 1982). Kokoelmaan sisältyy novelli Terveisiä Joodokilta, jossa on mainitsemasi Joodok-eno. Lastentarinoita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832https://vaski.finna.fi/
Ainoa tarjolla oleva DVD-versio on venäläinen, vuonna 2006 valmistunut 30 minuutin pitunen animaatioelokuva. Suomenkielisellä tarinalla on vain äänitteitä.
Heikki Poroila
Näin vanhoja Valittuja Paloja ei löydy Vaski-kirjastoista. Sen sijaa Turun yliopiston pääkirjastosta (Feeniks) löytyy vanhoja lehtiä https://utu.finna.fi/Record/volter.294518
Lehtiä voi tutkia vain kirjaston tiloissa ja lehdet tilataan varastosta etukäteen.
Kirjaston yhteystiedot https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast…
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Hei,
voisikohan kyseessä olla 8-osainen Intiaanikansat –sarja (alkuperäiseltä nimeltään 500 Nations)?
Sarjan ensiesitys oli Ylellä TV2:lla vuonna 1996 (tämän jälkeen sarja on lähetetty uusintana neljä kertaa).
Tässä Kevin Costnerin juontamassa dokumenttisarjassa intiaanit kertovat omaa historiaansa. Sarjaa varten haastateltiin lukuisia intiaaneja, ja tehtiin laajaa taustoitustyötä, jota johti alkuperäiskansaan kuuluva Lee Miller.
Alla linkki Kanadassa ilmestyvään alkuperäiskansan omaan julkaisuun Windspeaker, jossa vuonna 1995 julkaistu artikkeli koskien 500 Nations -sarjaa
http://ammsa.com/publications/windspeaker/500-nations-aims-accuracy
Jos tämä on kysymäsi sarja, ja toivoisit uusintaa, niin voit esittää...
Lohikäärmeaiheisia satu- ja kuvakirjoja on monia, mutta vain yhdestä onnistuin löytämään helmet: Lea Himbergin Elpita ja muut lohikäärmeet. Se sisältää kolme erillistä lohikäärmetarinaa, Elpita etsii ystävää, Drago tapaa Marin ja Lohikäärme ja ritari. Helmet esiintyvät Elpitasta kertovassa tarinassa. Niillä ei tosin siinä suurta osuutta ole; tarinan alkupuolella vain mainitaan, kuinka Uuteen-Seelantiin lähdössä oleva Elpita sujauttaa kaulaansa vaaleanpunaisen helminauhan siltä varalta että joutuisi matkallaan juhliin. Kaikissa tarinaan sisältyvissä kuvissa Elpitan helminauha on kyllä hyvin esillä, samoin kansikuvassa, jossa näkyy lohikäärmeen selässä ratsastava lapsi.
Muistelemasi pienempi lohikäärme saattaisi olla tarinan Drago tapaa...
En pysty vastaamaan varsinaiseen kysymykseen, koska en osaa arvioda, mikä olisi "samaa tyylilajia" tai "vastaavia kipaleita". Sen sijaan muistuttaisiin siitä, että tekijänoikeudellisesti ratkaisevaa on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisullaan "oli tarkoitus käyttää". Suomen tekijänoikeuslain mukaan on sallittua sitaattioikeuden puitteissa lainata myös suojattua musiikkiteosta, kun tarkoitus on sillä tavalla havainnollistaa jotain tekstissä käsiteltyä asiaa. Eli jos "käyttäminen" liittyy lopputyön sisältöön olennaisella tavalla, voi yksittäisiä äänitteitä soittaa sitaattipykälän nojalla. En itse tiedä, mihin niitä pitäisi lopputyössä päästä käyttämään "vapaasti". Jos kysyjä ottaa minuun suoraan yhteyttä ja kuvailee aikomaan käyttötapaa, voin...
Kysymykseen on todella vaikea vastata näillä lähtötiedoilla. Fennica-tietokantaa voi selata omien tietojen osalta ja toivoa, että etsitty osuisi kohdalle ja sen tunnistaisi. Mutta miten tunnistaa kirja, jonka nimeä ei itsekään muista? Kysyjän sähköpostista päättelemälläni nimellä löytyy yli 300 viitettä, mutta vanhimmatkin niistä ovat vuodelta 1990 eli ainakaan Fennicassa ei ole kysyjän nimellä mitään julkaisua.
Heikki Poroila
Ymmärsinkö oikein, että etsit 200-luvulla eläneen Diogenes Laertios -nimisen kreikkalaisen filosofin Etsin ihmistä -nimisen runon suomennosta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Laertios
Diogeneen runoista on suomennettu vain muutamia. Pentti Saarikoski on suomentanut muutaman runon kokoelmaansa Jalkapolku: runoja kreikkalaisesta antologiasta. Osa runoista on julkaista myös Parnasso-lehdessä (1977, numeroissa 1 ja 4). Etsin ihmistä -nimistä runoa näissä ei ole. Tiedot löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=diogenes&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Vai etsitkö suomalaista Diogenes-nimistä runoa? Tämänniminen runo on Otto...
Voit hakea salmiakki-aiheisia teoksia Vaski-kirjastojen verkkopalvelussa:
https://vaski.finna.fi/
Valitse etusivulta tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään aiheeksi salmiakki ja valitse viereisestä alasvetovalikosta "Aihe". Voit rajata hakutuloksia oikealla puolella olevista valikoista. Asiasanalla makeiset saat tietoa makeisista laajemminkin.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on ainakin nämä salmiakkiin liittyvät teokset, joista pääset tiedon lähteille:
- Annala, Jukka (2001). Salmiakki
- Jaatinen, Satu (2005). Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään
- Sainio, Ari (2004). Suomalaisia ilmiöitä.
