Mainosta ei löytynyt sanahauilla, kuvahaulla, videohaulla hakukoneella. Katselin Youtubesta Mtv:n vuosikymmenten parhaita mainoksia sarja, mutta niihin tämä ei ollut päässyt. Kuitenkin Youtubesta kannattaa yrittää etsiä, sieltä löytyy paljon materiaalia, https://www.youtube.com/results?search_query=mtv+3+mainoksia.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa tämän mainoksen?
Setä tai setäpuoli ovat käyttökelpoisia nimityksiä. Kielikellon artikkeli valaisee sukulaisuussuhteiden nimityksiä https://www.kielikello.fi/-/puoliveli-ja-bonusaiti-uusperheen-nimitysten-kirjoa
Tässä muutamia autoja ja journalismia käsitteleviä kirjoja. Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielisiä.
- Clarkson Jeremy, Clarkson on cars
- Porter Richard, And on that bombshell
- Dunne Jim, Car spy: secret cars exposed by the industry's most notirious photographer
- Hazleton Lesley, Confessions of a fast woman
- Owen Paul, Test pilot: living the petrolhead's dream
- De Forte, Skelton, Entwistle, A life awheel: the 'auto' biography of W De Forte
Kirjojen tiedot ovat peräisin maailmanlaajuisesta WorldCat-tietokannasta:
https://firstsearch.oclc.org/WebZ/FSPrefs?entityjsdetect=:javascript=true:screensize=large:sessionid=fsapp1-42913-jt8p1edy-6pnc8s:entitypagenum=1:0
Tarkkaa tietoa yhteiskunnan ja kirkon välisistä suhteista Suomessa avioliiton ja vihkimiskäytännön näkökulmasta löytyy Jyrki Knuutilan väitöskirjasta Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629, joka lienee seikkaperäisin oikeus- ja kirkkohistoriallinen selvitys aiheesta. Osana tutkimustaan Knuutila erittelee ja esittelee 25 Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla ja reformaatioaikana käytössä ja voimassa ollutta avioestettä. Tärkein este lähisukulaisuus edellytti yhteisiä kantavanhempia, mutta toisaalta kanoninen oikeus omaksui roomalaisesta oikeudesta periaatteen kieltää avioliiton solmiminen adoption (laillisen sukulaisuuden) johdosta. Säännökset olivat kuitenkin roomalaisen oikeuden vastaavia...
Valitettavasti en löytänyt tietoja Arvo Närhestä enkä hänen patenteistaan tai keksinnöistään.
Patentteja ja tavaramerkkejä etsin United States Patent and Trademarks sivustolta. https://www.uspto.gov/ Sieltä löytyvät patentit 1790 alkaen.
Arvoa itseään ja hänen Suomeen tuomia keksintöjään yritin löytää Finna-haulla. Se on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden tietokanta. https://www.finna.fi/
Sieltäkään en löytänyt tietoja hänestä.
Kenties hänestä löytyisi tietoja Suomen arkistoje perukoilta? https://www.arkisto.fi/
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/asiakaspalvelu
Onnea metsästykseen.
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Vuosina 1997-98 tehdyn brittiläisen Enid Blyton's enchanted lands -televisiosarjan kaikki 26 jaksoa esitettiin MTV 3:n ohjelmistossa keväällä 1999. Ohjelmaa esitettiin tiistaisin kello 14.00, kussakin puolen tunnin mittaisessa lähetyksessä nähtiin kaksi jaksoa.
"Pidetyn lastenkirjailijan Enid Blytonin kahteen kirjasarjaan perustuva piirrossarja kertoo sisarusten Joen ja Franin seikkailuista uuden, maaseudulla olevan kotinsa ympäristössä. He löytävät lumotun metsän, jonka keskellä kasvaa mahtava taikapuu. Sen oksilla lapset kohtaavat kummallisia hahmoja ja pääsevät ihmeellisiin paikkoihin. Sarja on puhuttu suomeksi." (Katso 9/1999)
2.3. Leikkikalumaa. Talvimaa.
9.3. Kutiavan tädin maa. Ota mitä vain -maa.
16.3. Ajatusten maa....
Juha Vainio on kyllä tehnyt sanat Glenn Millerin kappaleeseen Moonlight Serenade eli Kuutamoserenadi, mutta Vainion sanoittamasta versiosta ei ole julkaistu nuottia. Muutama äänite kappaleesta on saatavana, mutta niissä ei ole tekstiliitettä.
Suomenkieliset sanat Moonlight Serenadeen on tehnyt myös V. Arti (nimimerkin taakse kätkeytyy Kaarlo Valve). Sanat ja nuotti sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Suuri toivelaulukirja 1 (useita painoksia), Pieni toivelaulukirja 3 (F-Kustannus, 2017) ja Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 1 (Fazer, 1981)
Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-...
On mahdotonta saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella ihmisellä maailmassa on pesukone tai jääkaappi. Sekä pesukoneita että jääkaappeja on valmistettu suunnattomia määriä ympäri maailmaa 1940-luvulta alkaen. Kodinkoneiden valmistuksen tilastointi on kuitenkin vaihdellut hyvin paljon ajasta, valtiosta ja valmistajasta riippuen. Ei ole olemassa tahoa, joka pitäisi lukua koko maailmassa käytössä olevista jääkaapeista tai pesukoneista.
Saksalainen tilasto- ja markkinatutkimuspalvelu Statista tarjoaa jonkin verran tilastoja erilaisten kodinkoneiden tuotannosta. Statistan tilastoista löytyy esimerkiksi tietoa siitä, montako pesukonetta maailmassa on myyty vuosina 2013 ja 2014. Statistan pesukone-aiheiset tilastot löytyvät täältä: https://www...
Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä.
Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Kiitokset kirjoista tai äänikirjoista voi lähettää helposti suoraan kustantajalle. Aku Laitisen lukemat kirjat on pääosin kustantanut Karisto.
https://www.karisto.fi/
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Kyseessä on varmaankin Shaun Bythellin teos Elämäni kirjakauppiaana (The Diary of a Bookseller, suom. Jaana Kapari-Jatta, Kirjapaja, 2019). Teoksen pitäisi ilmestyä toukokuussa 2019.
Elämäni kirjakauppiaana Vaskissa https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3840702
Elämäni kirjakauppiaana kustantajan sivuilla https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/elamani-kirjakauppiaana/2437396
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523540347&q…
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Minna Canth suomensi Arne Garborgin Kyläkertomuksia (norjasta, 1886) ja yhdessä Hilda Aspin kanssa Georg Brandesin Päävirtauksia 19:nen vuosisadan kirjallisuudessa (tanskan kielestä, 1887)
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi
Finna.fi https://finna.fi
Suomalaisten miehittämälle alueelle on arvioitu jääneen runsaat 86 000 neuvostokansalaista, joista noin 36 000 (42%) oli suomensukuisia ja loput venäläisiä tai muiden kansallisuuksien edustajia. Ylipäällikön 8.7.1941 antaman päiväkäskyn mukaan ns. ei-kansallinen väestö oli vangittava. Tämän perusteella suljettiin enimmillään 27% alueen asukkaista keskitysleireille. Suurimmillaan internoitujen määrä oli maaliskuussa 1942, kun 23 984 henkilöä oli leireillä. Kaiken kaikkiaan lienee noin 25 000 saanut leiriläisen väestökortin. Kuolleita Itä-Karjalan siviilileireillä vuosina 1941-44 oli kaikkiaan 4 279.
Ensimmäiset internoitujen vapauttamiset tapahtuivat jo kesällä 1942. Vuoden 1944 alkuun meennessä leiriläisten määrä oli vähentynyt...
Opetushallituksen sivuilta löytyvät rehtorin kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat
• ylempi korkeakoulututkinto
• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
• riittävä työkokemus opettajana
• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito
• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto...
Jusa on alun perin Johanneksen kutsumamuoto, joka nykyisin tunnettaneen parhaiten Johanneksen muunnelmien kuten Juhan, Juhanin ja Jussin lempinimenä.
Viralliseksi etunimeksi Jusa annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tummansinisen värin tyynnyttävällä ja luottamusta herättävällä vaikutuksella on varmasti ollut osansa poliisin virkapuvun värin valinnassa. Virkapuvun sävyyn ja malliin ovat kuitenkin vaikuttaneet aikojen saatossa monet muutkin tekijät, kuten työn käytännön vaatimukset ja perinteet. Suomessa on eri aikoina ollut käytössä virka-asuja eri väreissä. Poliisimuseon verkkonäyttely "Pussihousuista haalareihin - Poliisin virkapuku Suomessa" tarjoaa kattavasti tietoa suomalaisen poliisiunivormun vaiheista:
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/#virkapukuasetukset
Suomalaisten sinivuokkojen ulkomaiset kollegat pukeutuvat toisinaan muihinkin väreihin kuin siniseen, vaikka tummasininen tuntuu olevan hyvin suosittu...
