30. sotilassairaala sijaitsi Jyväskylässä ja sen lähialueilla: https://www.sotapolku.fi/sotapolut/30.-sotasairaala--jyvskyl/. Numero 8388 on peiteluku: https://arkisto.fi/uploads/Aineistot/kopsa%5B1%5D.pdf.
Valitettavasti en löytänyt tämän enempää tietoa. Kehotan kääntymään Kansallisarkiston puoleen lisätietojen suhteen.
Tällainen tapa todennäköisesti palautuu sukunimikäytänteidemme muotoutumisvaiheeseen ja erityisesti siihen, että ihmisiä on kutsuttu paitsi etu- ja sukunimeltä myös talonnimeltä: "Hannan pirtti oli kauniissa männikössä tiukan metsän reunassa. Siitä pirtti sai nimen Mäntylä ja Hanna nimen Mäntylän Hanna. Nimeä käytettiin niin yleisesti, että kaikki kyläläisetkään eivät tietäneet, että se ei ollut Hannan oikea nimi. Joku saattoi käyttää sitä jopa Hannan kuullen. Silloin Hanna huomautti kipakasti: 'En minä ole mikään Mäntylän Hanna. Minä olen neiti Johanna Sungren."
Läheskään aina varhaiset sukunimet eivät osoittaneet mitään sukua, vaan vaikkapa juuri sitä, missä asianomainen asui. Esimerkiksi torpparia kutsuttiin sen torpan nimellä,...
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin: kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportin mukaan yleisimmät kirjastojen ammattinimikkeet olivat kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, palvelupäällikkö, tietopalvelusihteeri, asiakasneuvoja ja ylikirjastonhoitaja. Vastaajista 22 prosenttia sijoittui kohtaan jokin muu, eli myös monia muita nimikkeitä on. Raportin mukaan nimikkeistä on myös paljon variaatioita. Raportti on luettavissa alla olevasta linkistä:
http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus.pdf
Kirjastot.fi-sivuston tällä hetkellä avoinna olevien työpaikkojen luettelosta löytyy vielä...
Elämänalue on sosiaalinen ilmiö ja teoreettinen termi, jolla pyritään jakamaan elämä eri osa-alueisiin, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa. Yhtä tarkkaa määritelmää ei ole.
Muun muassa tutkija Frank Martelan mukaan kolme tyypillisimmin nimettyä tai tärkeintä elämän osa-aluetta ovat työ, perhe ja vapaa-aika. (Lähde: https://frankmartela.fi/tag/psykologiset-perustarpeet/)
THL ei puhu varsinaisista elämänalueista, mutta tekee vastaavanlaisia ja paljon tarkempia jakoja elämänlaatua ja toimintakykyä mitatessaan: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne
Teoksessa Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea (Salmi & Lammi-Taskula,Gummerus, 2004)...
Suomalaiset hääperinteet ovat olleet hyvin erilaisia eri paikkakunnilla, eri aikoina, kaupungissa ja maaseudulla ja myös sen mukaan, kuinka varakkaista suvuista vihittävät olivat. Mitään yhtä yhtenäistä hääperinnettä ei siis ole ollut.
Monin paikoin maaseudulla ennen hääjuhlaa morsian kylvetettiin morsiussaunassa. Kylvettäjinä olivat joko morsiamen ystävättäret tai tehtävään pyydetty vanhempi nainen.
Vanhimpina aikoina häitä vietettiin usein kaksi kertaa: ensin morsiamen, ja sitten sulhasen kotona. Juhlissa oli eri vieraat. Vihkiä saatettiin joko kotona tai kirkolla. Joskus hääjuhlan päätti seremoniallinen häävuoteelle vienti, jolloin vihitty pari vietiin aittaan tai riiheen.
Vanhakantaisimmissa maalaishäissä hääaterialla...
Saksalaiselta Ulrich Schafferilta on suomennettu 12 runoteosta vuosina 1988 - 1995. Tiedot suomennetuista teoksista löytyvät Kansallisbibliografia Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirjastot myyvät kirjoja kokoelmistaan vain poistomyyntien yhteydessä. Schafferin teoksia on useissa Suomen kirjastoissa, joten voitte tilata niitä kaukolainaan omaan lähikirjastoonne sitten kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
Mikäli haluatte ostaa kirjat omaksi, kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Varsinkin nettiantikvariaateissa asiointi on helppoa.
Kyseinen kohta Roald Dahlin Matildan suomennoksesta (WSOY, 1990, useita lisäpainoksia) löytyy sivulta 195. Suomentaja on Eeva Heikkinen.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Näistä Wikipedia-artikkeleissa löydät tietoa aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_in_the_Eurovision_Song_Contest#Winners_by_language
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielet_Eurovision_laulukilpailussa#Luettelo_Eurovision_laulukilpailussa_k%C3%A4ytettyjen_kielten_parhaista_sijoituksista
Sulkuaikana lainoja kannattaa nyt uusia verkkokirjastossa tai puhelimitse, koska niille tulee tavallista pidempi laina-aika poikkeustilan takia.
Kysymyksesi koskee Kuopion kaupunginkirjastoa. Siellä palautuksia voi kuitenkin halutessaan jättää kirjastojen palautusluukkuihin, mikäli sellainen on.
Palautusluukut ovat seuraavissa kirjastoissa:
-Pääkirjasto (Museokadun puolella)
-Juankosken lähikirjasto
-Kaavin lähikirjasto
-Nilsiän lähikirjasto
-Puijonlaakson lähikirjasto
-Tuusniemen lähikirjasto
Lisätietoa mm. lainojen uusimisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D47970
Varsinaisia kielen opiskeluun liittyviä tilastoja ei löytynyt, tai ainakaan vastaaja ei osannut niitä lukea, sillä ei osaa japania. Jonkin verran tietoa japanilaisten kielten opiskelusta ja kielitaidosta löytyi englanniksi.
Noin 98% Japanissa asuvista on japanilaisia (Tukahara 2002), joten japanin kieli on ehdottomasti opiskelluin. Vieraista kielistä eniten opiskellaan englantia, joka on pakollinen aine koulussa (ns. yläkoulusta lähtien). Modernin kieltenopetuksen katsotaan alkaneen Japanissa 1868, ja varsinainen englantibuumi alkoi toisen maailmansodan jäleen (Butler 2007). Vuonna 2016 englantia opiskeli 11,6 prosenttia japanilaisista (Statista).
Englannin lisäksi japanilaisissa peruskouluissa opiskellaan paljon mm....
Tässä muutama klassikkoteos eri aikakausilta:
Richard Adams: Ruohometsän kansa
Elsa Beskowin kuvakirjat
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Roald Dahl, Matilda
Grimmin sadut
Hanhiemon satuaarre
Heinrich Hoffmann: Jörö-Jukka
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
L.M. Montgomeryn Anna- ja Runotyttö-sarjat
Odysseia lapsille (Arto Kivimäki)
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Tuhannen ja yhden yön tarinat
Jules Verne: Matka maan keskipisteeseen / Sukelluslaivalla maailman ympäri
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Kotikirjaston kokoa ei ole määritelty missään. Kirjastoja voi olla hyvin monen kokoisia ja kotikirjastoista puhuttaessa omistajansa näköisiä. Laajana kotikirjastona voitaneen pitää tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia iteitä käsittäviä kirjakokoelmia, jollaisista silloin tällöin lukee tiedotusvälineissä.
Aiheesta on kysytty myös Kysy.fi-palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/kotikirjasto
Oxford English Dictionary sanoo seuraavaa (s.v. Stonehenge):
The name is a compound of stone and an element of uncertain origin, probably related to hang. It is often taken to be a reflex of Old English hengen (a derivative of the base of hang, probably pronounced with affricate /dʒ/), which denotes various instruments of torture (to which the sufferer is attached); in the context of Stonehenge, this may have referred to a gallows, since some of the stone settings resemble an early medieval gallows (there is also some evidence that Stonehenge may have been used as a place of execution at that period). Alternatively, it has been suggested that the second element reflects a (related) unattested Old English form...
Rob Kiddin kirjoittamaa Jack Sparrow -kirjasarjaa on suomennettu vain nuo tuntemasi seitsemän osaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22jack%20sparrow%22%20kidd
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
