Lähetin kysymyksesi kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tietäisikö joku palstan lukijoista, kenen runosta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Oikein mistään tietokannoista ei löydy kirjaa nimeltä Matkalaukkuhevonen.Voisikohan kyseessä olla Gunnel Linden 60-luvulla ilmestynyt Pikku-Niilo matkalaukussa?Kirjassa kaksi sisarusta, tyttö ja poika, matkustavat Kööpenhaminaan tivoliin tätinsä kanssa, ja voittavat siellä arpajaisissa pienen ponin. He salakuljettavat ponin kotiin tätinsä jättiläismäisessä matkalaukussa.
Tarkoitatko ehkä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisua "Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista" (2. jakso, nro 12, 1878)? Se sisältää Ossian Grotenfeltin artikkelin "Pohjois-Hämeen kielimurteista" (s. 305 alkaen). Julkaisu on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomi, 01.01.1878. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498502?page=305
Suomen kirjastoista löytyy lisää suomenkielisiä teoksia, jotka käsittelevät fasismia. Esimerkiksi Leif Sundströmiltä on julkaistu teos nimeltä "Fasismi", joka tarkastelee aatesuuntauksen ilmenemismuotoja sekä olosuhteita, jotka synnyttivät ideologian. Teosta pääsee tarkastelemaan tästä linkistä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1810866?sid=5520287860 Wilhelm Reich on puolestaan kirjoittanut "Fasismin Massapyskologia" nimisen teoksen, joka käsittelee fasismia psykologian näkökulmasta. Reichin teos löytyy tästä linkistä: https://www.finna.fi/Record/piki.711521?sid=5520253603Jason Stanleyn teos "Näin toimii fasismi: vastakkainasettelun politiikka" keskittyy fasimsin erillaisiin toimintatapoihin. Stanleyn mukaan näitä...
Kyseessä voisi olla Timo Rautiaisen ja Trio Niskalaukauksen kappale Kova maa.Lyriikat löytyvät oheisesta linkistä:https://lyricsondemand.com/timo_rautiainen_and_trio_niskalaukaus/kova_maa
Yrjö Karilaalla on valtava tuotanto, mutta hänen aineistonsa on vanhentunutta. Enää ei ole raittiuskilpakirjotuksia, eikä raittiuslautakuntia, eikä raittiussaarnaajia.1900-luvun alussa, jolloin vasta luotiin itsenäisen Suomen nuorisokirjallisuutta, oli muodikasta kertoa suurista suomalaisista ja kirjoittaa myös elämäkertoja kuuluisista lähetyssaarnaajista ja uskonnollisista johtohahmoista. Yrjö Karilas oli lähes koko työikänsä kristillisessä poikatyössä. Nuorisokasvatuksen muodot ovat siitä muuttuneet. Tunnetuin ja parhaiten muistettu ovat vuosittain ilmestynyt Yrjö Karilaan "Koululaisen muistikirja", joka edelsi Teinikalenteria," Antero Vipunen" (20.p.2003) ja "Pikku Jättiläinen" (ehti sekin ainakin 19.p.).Tekoäly taisi olla...
Jos henkilö sai vuonna 1900 Suomessa kahden kuukauden vankeusrangaistuksen kirjanpitorikoksesta ja asui Haminassa tai sen lähialueella (silloin Viipurin lääni), on hyvin todennäköistä, että rangaistus suoritettiin Viipurin lääninvankilassa. Viipuri oli läänin pääkaupunki, ja siellä sijaitsi alueen varsinainen lääninvankila. Lääninvankilat huolehtivat lyhyemmistä vankeusrangaistuksista sekä tutkintavankeudesta. Viipurin lääninvankilan arkisto sijaitsee Kansallisarkistossa.https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/laaninvankilatVuonna 1900 Suomessa ei vielä ollut varsinaista hyvinvointivaltiota eikä yleistä sosiaaliturvaa. Jos perheen isä joutui kahdeksi kuukaudeksi vankilaan, vaimon ja lasten toimeentulo riippui ennen kaikkea:...
Kaj Chydeniuksen säveltämässä duetossa "Mitä kummaa se lienee" on Tatu Pekkarisen sanoitus. Laulu alkaa: "Mitä kummaa se lienee kun kerran sinut näin". Sanoitus sisältyy nuottiin Chydenius, Kaj: "Mitä kummaa : duettoja" (Love kustannus, 2000).
"Varkaan taikka suden muona oli lampaan lempivuona" alkaa Lauri Viidan runon "Victoria" toinen osa. "Victoria" sisältyy Viidan "Betonimylläriin" (WSOY, 1947; useita painoksia) ja myös "Koottuihin runoihin" (WSOY, 1966; useita painoksia).
Ammunet on hyvin harvinainen sukunimi, jonka nimisiä oli vuonna 2025 55 henkeä Suomessa. Ammunetit ovat karttojen mukaan kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Oulun läheltä ja erityisesti entisen Paavolan kunnan (nykyisin Siikajoki) alueelta.Lehdessä Siikajokilaakso 17.8.2006, sivulla 5 on otsikkona: "Ammunettien sukunimi tulee Ranskasta: sukukokous Saarikosken koululla". Tässä linkissä taas pohditaan Ammunettien ranskalaista taustaa. Samasta linkistä voi päätellä, että Paavolassa vuonna 1705 kuolleen Eskil Eskilsson Ammunetin kohdalla nimi on kirjoitettu eri vuosina muun muassa muodoissa Amullet (1697), Amnunect (1699), Ammunetz (1704) ja Ammunot. Nämä kirjaustavat viittaavat siihen, että kyseessä on ollut suomalaisen papin korvaan vieras,...
Bengt Ahlforsin säveltämään ja sanoittamaan lauluun "Har du visor min vän" löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta: "Älä oottamaan jää" ja "Laula laulusi pois"."Älä oottamaan jää" -sanoituksen on tehnyt Pekka Sipilä. Se alkaa: "Älä ystäväin oottamaan jää". Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 8."Laula laulusi pois" -sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi. Se alkaa: "Jos on lauluja, laula ne pois". Se sisältyy nuottiin "Koulun musiikki. 8-9, Maailma soi" (Otava, 1987).
Tässä muutama vaihtoehto.Luukkanen, Arto: Suojelusenkeli (2014)Todellisen kylmän sodan ajan neuvostodiplomaatin toimintaa aina 1960-luvulta 1990-luvulle kuvaava romaani.Rask, Regina: Puhtaalta pöydältä (2006)Suomen Oslon-suurlähetystöön sijoittuva romaani työyhteisön, kulttuurierojen ja ihmissuhteiden kiemuroista.Rintala, Paavo: Valehtelijan muistelmat (1982)Kekkosen aikaan sijoittuva romaani kuvitteellisesta suomalaisesta suurlähettiläästä.Lisäksi diplomaatit ovat enemmän tai vähemmän osallisina seuraavissa trillereissä:Leino, Anssi: Teheranin koura (2022)Seeck, Max: Mefiston kosketus (2017)Soininvaara, Taavi: Tsaarin ruoska (2020)Vihinen, Antti: Valkoinen susi (2025)
Punaisten joukkohauta kunnostettiin ja vainajat siunattiin mikäli omaiset niin halusivat. Tämä kohtaus on "Täällä Pohjantähden alla" kolmososan sivulla 458. Siunaustilaisuus on talvisodan jälkeen, välirauhan aikana. Janne piti patsaan paljastuspuheen. Tämä sivunumero on ensimmäisestä painoksesta.
Lukuisista tietokannoista, muun muuassa Lastenkirjaintituutista, Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastolöytyy vain kaksi Anni Qvistin teosta: Nannan nappirasia ja Höpsistä pussiin. Ensimmäinen näistä sisältää 25 tarinaa napeista, tähdistä ja vaikka mistä, toinen sisältää runoja Nöpöstiina-nimisestä tytöstä.Molemmat löytyvät Turun kaupunginkirjaston varastosta,https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=anni+Qvist&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceja ovat sieltä varattavissa.
Voisikohan kyseessä olla Max Lundgrenin Harjuvaara-sarja? Se on ilmestynyt suomeksi Gummeruksen julkaisemana. Sarjassa on neljä osaa:Harjuvaaran pallokerho (1969)Harjuvaara nousee (1970)Maaleja, Harjuvaara! (1970)Harjuvaara karsii (1973)
Internetistä digitoituna ohjekirja näyttäisi löytyvän vain saksan- ja englanninkielisenä.Englanniksi esim. täällä: https://media.rainpos.com/4690/bernina_807_810_817_manual.pdfSaksaksi: file:///C:/Users/kirmari/Downloads/SETTING_807_3.1MB).pdf Tori.fi-myyntisivustolla näyttää olevan myynnissä suomenkielisiä ompelukoneiden ohjekirjoja. Niitä voi etsiä "Bernina 807" -hakusanalla.YouTube-videopalvelussa on suomenkielinen esittelyvideo Bernina 807 -koneesta: https://www.youtube.com/watch?v=tdoh2nsC0-g
Helsingin kaupunginkirjastoista suurin hiljainen lukusali on Töölön kirjaston toisessa kerroksessa sijaitseva 80-paikkainen opintosali. Itäkeskuksen kirjaston pohjakerroksessa on 48-paikkainen lukusali. Tila ei kuitenkaan ole suljettu, joten sinne saattaa kuulua ääniä ylemmästä kerroksesta.Pasilan kirjastossa on hiljainen opintosali, mutta sitä voidaan käyttää myös yleisötilaisuuksiin. Erillisessä hiljaisessa lukutilassa on 25 paikkaa.Rikhardinkadun kirjastossa on hiljainen opintosali lukemiseen ja rauhalliseen työskentelyyn. Sitä käytetään myös yleisötilaisuuksiin kuten Pasilan kirjastossa.Keskustakirjasto Oodissa on toisessa kerroksessa erillinen lukusali hiljaiseen työskentelyyn ja lukemiseen.Monissa kirjastoissa on ainakin...
