Olisikohan kyseessä ehkä Adi-sedän eli Arnold Tilgmannin Pikku Halli kasvaa (Paletti, 1948)? Siinä bernhardinkoira Halli kertoo tarinansa pennusta täysikasvuiseksi.
Maanmittauslaitos on juuri julkaissut tällaisen korkeusmallinnuksen, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-kattavaa-korkeusm…. Sen materiaali on avoimesti ladattavissa, https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/avoimien-aineistojen-ti…
Palvelupiste Hannikainen palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/palvelupiste-hannikainen
Siellä vastattiin kysymykseen näin:
Kaupungin suuraluejaossa Ruoke on tosiaan ollut osa Kypärämäki-Kortepohjan suuraluetta ennen kuntien yhdistymistä. Vuodesta 2009 eteenpäin alue on ollut suuraluejaossa osa Kuohu-Vesankaa.
Suuraluejaon lisäksi on olemassa myös muita aluejakoja (mm. kaupunginosajako), mutta esim. tilastollisessa tarkasteluissa hyödynnetään useimmin suuralue – tilastoalue – pienalue -jakoa. Näitä aluerajoja voi tutkia tarkemmin esim. kaupungin karttapalvelun kautta.
https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet...
Nuorimmilla koululaisilla kova juttu olivat Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjat ja Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu.
Varhaisnuoriso luki paljon dekkareita. Enid Blytonin kirjoja lukivat kaikki: Viisikko-sarja, Salaisuus-sarja ja Seikkailujen sarja. Etenkin Seikkailujen sarjaa (Seikkailujen saari jne) muistelevat monet aikuiset yhä edelleen, mutta sitä on huonosti saatavana.
Muita salapoliisisarjoja olivat mm. Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset (1. osa Punaisen bussin arvoitus, 1971) ja Alfred Hitchcock ja kolme etsivää -sarja vuodesta 1972 alkaen.
Pojat lukivat paljon myös Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja, joista ilmestyi useita osia suomennettuina tai uusina painoksina 1970-luvun alussa.
Seikkailuista pitävät pojat lukivat myös...
Kyseessä on Maija Turusen runo Äitienpäivälaulu.
Runo sisältyy Weilin + Göösin Aapiseen (tekijät Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen., ensimmäinen painos 1967). Aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=1
Tästä voit lukea koko runon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927367?page=151
Maija Turusen äitienpäiväruno löytyy myös teoksesta Aapiskirja. Osa B, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja (Weilin + Göös, 1974) nimellä Laulu äidille.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Jos laitteesi kerran lukee mp3-formaattia, niin silloin vika johtuu todennäköisesti viallisesta levystä. Siinä voi olla naarmuja, likaa tai jokin muu vaurio mikä estää toimimisen. Valitettavasti kirjaston aineistoa käsitellään usein huolimattomasti ja kovakouraisesti, mutta levyt ovat herkkiä häiriöille. Esim. rasvaiset sormenjäljet levyn pinnassa voivat estää toimimisen, tai yksi ainoa riittävän syvä naarmu kriittisessä kohdassa. Tämän tarkempaa vastausta on mahdotonta antaa itse levyä ja laitetta näkemättä. Myöskin soittolaitteissa on suuria eroja ja toiset laitteet ovat herkempiä levyjen virheille kuin toiset, niissä on heikompi ns. virheenkorjauskyky.
Hiilihappo hajoaa vedessä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Sitä nähtävästi voi imeytyä elimistöön.
https://linde-stories.com/fi/hiilihappo-mita-se-oikeastaan-on-ja-miten-…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/13/ruoansulatus
Dokumentista emme löytäneet mitään tietoja, mutta itse tarina löytyy englanniksi sivustolta "Bizarre Stories":
https://verybizarrestories.wordpress.com/2017/02/22/the-prince-who-purc…
Laulu on Tapio Lipposen säveltämä ja Lassi Sinkkosen sanoittama "Kaktus". Se alkaa: "Istun tuolissani miettien kaktuskukkaani katsellen." Laulun lopussa lauletaan: "Suomi Suomeni maa näitä arvoja pitäiskö puolustaa..." Laulun sanoitus on muokattu runosta "Maanpuolustuksen henkinen perusta". Laulun levytti Muksut-yhtye, johon Tapio Lipponen itsekin kuului.
Lähde:
Lipponen, Tapio: Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta (Tammi, 2003, s. 41-45, kirja kertoo Muksujen tarinan ja sisältää myös laulun sanat ja nuotinnoksen)
Tästä löytyy runsaasti eri versioita mm. englanniksi, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaan sanonnan alkuperäisestä tekijästä. Sehän muistuttaa kielikuviltaan Raamatun Matteuksen evankeliumin luvussa 13 olevaa kohtaa, jossa puhutaan vertauksista:
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.13/Matteus-13
Vertauksissa käytetyt 'silmät', 'korvat' ja 'sydän' toistuvat muuallakin Raamatussa:
https://raamattu.fi/haku?query=silm%C3%A4t%20korvat%20syd%C3%A4n&bibles…
Espanjankielisiä lastenkirjoja on useiden Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmissa. Eniten espanjankielisiä lastenkirjoja on Käpylän, Itäkeskuksen, Oodin, Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastojen kokoelmissa.
Tällä hetkellä asiakkaat eivät pääse tutkimaan kirjastojen hyllyjä, joten sinun kannattaa tehdä Helmetin kautta varauksia haluamastasi aineistosta. Varaaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi.
Espanjankieliset lastenkirjat löydätesimerkiksi hakusanoilla kuvakirjat tai lastenkirjallisuus. Rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla kielen mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Spontaanisti tulevat ensimmäiseksi mieleen ainakin nämä naiskirjailijat:
Virginia Woolf
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175902283678
Marguerite Duras
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175932425876
Clarice Lispector
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175906602571
Uudemmasta kirjallisuudesta voisi mukaan ottaan ainakin Maggie Nelsonin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
”Ylioppilaslakissa kielipoliittinen kiista näkyi lyyran mallissa: 1800-luvun lopulla oman kokoistaan lyyraa kantoivat ruotsinkieliset, maltilliset suomenkieliset, radikaalit ja raivosuomalaiset. Nykyisin lyyra ei enää kanna samanlaista poliittista latausta. Ruotsinkielisten lakkien lyyra on kuitenkin vakiintunut 22 millimetrin kokoiseksi ja suomenkielisten lakkilyyrat 14 tai 16 millimetrin kokoisiksi.”
https://www.fredrikson.fi/blogi/post/ylioppilaslakin-huima-historia
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/ylioppilaslakki/
Helmet-kirjastokorttia ei voi saada etänä, vaan pitää käydä jossain Helmet-kirjastossa paikan päällä virallisen kuvallisen henkilötodistuksen kanssa. Ainoa poikkeus asiasta on joustoasiakkuus, mutta silloinkin asiaa toisen puolesta hoitavan pitää käydä Helmet-kirjastossa paikan päällä. Tätä samaa asiaa kysytään täällä säännöllisesti, mutta vastaus on edelleen sama.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
https://www.kirjastot.fi/kysy/ymmartaakseni-helmet-e-kirjaston-aineistoja?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisiko-mahdollista-saada-tunnukset-helmet?language_content_entity=fi
Merenpinnan lähtötaso eli nollataso perustuu yhteiseen sopimukseen ja pitkäkestoisiin mittauksiin useissa eri paikoissa, joilla on saatu tulokseksi keskimääräinen merenpinnan korkeus.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palstalla samantapaiseen kysymykseen on vastattu, että Suomessa on ollut valtakunnallisesti käytössä N60-korkeusjärjestelmä, jonka avulla kohteiden korkeus merenpinnasta mitataan. N60-korkeusjärjestelmän lähtötaso (nollataso) on vuoden 1960 keskimääräisen merenpinnan korkeus Helsingissä.
Uusi N2000-korkeusjärjestelmä tulee käyttöön tästä vuodesta (2021) alkaen kuuden vuoden siirtymäajalla. Korkeusjärjestelmästä saat lisätietoja Väyläviraston sivulta. N2000-korkeusjärjestelmä - Väylävirasto (vayla.fi...
Tällaisia tuloksia löytyi Helsinki-suklaata etsittäessä. Olisiko kyse jostakin näistä.
Makeistehdas Hellas valmisti Helsingin olympialaisten aikoihin 1952 suklaamitaleita, joissa oli kullanvärisestä alumiinifoliosta valmistetut kuoret https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM22433:51:10
Fazerilla oli myös omat suklaamitalinsa olympialaisten kunniaksi. Helsingin vaakuna oli niissä näkyvämpi.https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0033bf
Vuonna 1950 Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. Silloin Hellas valmisti Helsingin 400-vuotisrasiaa. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000lbr
Myös tällainen Hellaksen suklaakonvehtirasia oli 400-vuotisjuhlan aikaan.https://www.finna.fi/Record/hkm....
Hej! Jo det finns en sådan lista/länk. Du hittar den från Vaskis svenskspråkiga sidor när du scrollar ner till Inspiration. I inspirationkarusellen finns länken till Ny finlandssvensk skönlitteratur. Listan är förstås inte fullständig men vi skall försöka uppdatera den så småningom. https://vaski.finna.fi/List/888404
Wildfire-kirjaan on ostettu uusi lisenssi tällä viikolla, joten kirja on taas varattavissa.
Osa Overdriven kirjoista on hankittu kokoelmaan pysyvästi ja osa määräaikaisesti. Määräaikaisia lainausoikeuksia pyritään uusimaan, jos kirjoihin on varausjonoa tai niillä on muuten kysyntää.
Overdriven tilaukset tehdään yleensä kerran kuussa, joten pieniä katkoksia saattaa käyttöoikeuksiin tulla.
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124
