Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä."
Ikävä kyllä fantasiakirjasarjojen suomentamisen keskenjääminen ei ole mitään kovin harvinaista. Muita keskenjääneitä sarjoja ovat mm.
Orson Scott Card: Alvin (Otava)
Bernard Cornwell: Talvikuninkaan jatko-osat (WSOY)
David Gemmell: Drenain tarut (Jalava)
Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)
Robert Jordan: Ajan pyörä (Karisto)
Katharine Kerr: Deverryn taru (Otava)
Scott Lynch: Herrasmiesroistot (WSOY)
Anne McCaffrey: Pernin lohikäärmeritarit (Otava)
Michael Moorcock: Elric (TK-kustannus)
R. A. Salvatore: Demonisodat (Jalava)
Roger Zelazny: Amberin kronikat (Vaskikirjat)
Naomi Novik: Temeraire (WSOY)
Muistan että nuo jatko-osat olisivat olleet Helmet-kirjastossa aiemmin englanniksi, mutta ovat nyt poistettuja. ...
Mainitun kaltaisesta sairaudesta ei valitettavasti löytynyt tietoa. Yläraajoihin liittyvät oireet ja sairaudet ovat moninaisia. Lisätiedon löytämiseksi kannattaa tutkia esim. Duodecimin Terveyskirjaston artikkeleita otsikon "Käsi, käsivarsi ja olkapää" alta.
Lääkärikirja Duodecim - Terveyskirjasto
Säkeet ovat Voitto Huotarin kirjoittamasta Isovanhemman rukouksesta, jonka voi löytää esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen, Huotarin ja Lauri Maaralan kirjasta Korkeimmassa kädessä : rukouksen matkaopas (Kirjapaja, 2004).
"Boojum" on suomennettu "Puijumi". Tämä käy ilmi muun muassa Lewis Carrollin kirjan Kraukijahti sivulta 26, kolmannen kohtauksen runosta Paakarin tarina: " "Kraukesi jos onkin Puijumi!". Suomentaja on Alice Martin. Kirjan on julkaissut WSOY vuonna 2013.
Ben Zyskowicz esiintyi omana itsenään eli cameoroolissa elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies. The Internet Movie Databasen mukaan hän on esiintynyt myös elokuvassa Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti. Hänellä oli elokuvassa puheenjohtajan rooli. Linkki IMDb-elokuvatietokantaan:
Ben Zyskowicz - Biography - IMDb
Finnan kautta löytyy yksityiskohtaista tietoa em. elokuvista:
Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Asiaa on kysytty palvelustamme aiemminkin, mutta varmaa vastausta ei löytynyt: https://www.kirjastot.fi/kysy/tiina-kirjoista-on-joskus-tehty?language_….
Vastauksessa mainittu Ester Karilaan satukokoelma Pientä ja suurta väkeä on julkaistu vuonna 1923. On toki myös mahdollista, että Polva on sepittänyt samasta aihelmasta oman versionsa Tiina-kirjaan, eikä sitä juuri sellaisena ole julkaistu missään.
Kyseessä oli entinen kauppias O. Lindforsin huvila (Herttoniemen huvila nro 12), jonka Helsingin kaupunki omisti vuodesta 1919. Vuodesta 1928 sitä vuokrasi raittiusyhdistys Riento kesäisin ja ainakin osan ajasta myös urheiluseura Helsingin hiihtäjät talvisin. Pekurinen oli Riennon toimesta paikan hoitajana. Talo purettiin 1950-luvun alkupuolella ja sijaitsi nykyisen osoitteen Laivalahdenkaari 11 sisäpihalla olevan rakennuksen paikalla.
Lähde:
Herttoniemen huviloiden historiaa kirjoittava tietokirjailija Jan Strang
https://www.strang.fi/herttoniemi/
Nettiselaimen valinta ei välttämättä tarkoita, että käyttäjän pitäisi tyytyä saman firman suosimaan hukukoneeseen. Esim. Chrome selaimella voi käyttää muitakin hakuja kuin Googlea. Tosin saman yritysryppään laitteet ja palvelut tukevat toisiaan ja Googlella on melkoinen ylivoima hakukoneena esim. Suomessa Googlen markkinaosuus on 97%.
Arvomedia.fi 10 maailman suositinta hakukonetta
Muita suuri hakijoita ovat:
https://www.bing.com/, joka on Microsoftin omistama ja maailmalla kolmanneksi suurin.
https://fi.search.yahoo.com/ Nykyään myös suomeksi hakeva sivusto, joka käyttää hyväkseen myös Bingin tuloksia.
https://duckduckgo.com/ Jonka suosio perustuu siihen, ettei se tallenna käyttäjänsä hakuja.
https://www.startpage.com...
Yle.fi artikkelissa 17.11.2014 elintarvikekemian dosentti Velimatti Ollilainen kertoo, että oikea termi menetelmälle on Pakkaskuivattu. Menetelmässä tuote ensin jäädytetään ja sitten se viedään hyvin alhaiseen ilmanpaineeseen, jolloin vesi haihtuu suoraan kiinteästä aineesta höyryksi. "Se ei siis mene nestevaiheen kautta lainkaan. Näin tuotteen rakenne säilyy, sen väri säilyy, sen ravintoarvo säilyy ja se myös vettyy sen jälkeen, kun se halutaan ottaa uudelleen käyttöön, hyvin nopeasti." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/15/mita-tarkoittaa-pakastekuivattu
Martat ohjeistavat erilaisia kotikuivauskonsteja sivuillaan: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/kuivaaminen/
Madoille eivät varmaan maassa itävät siemenet maistu. Kenties pellon lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet karkottavat ne. Ne syövät mielellään hajoavaa kasvijätettä, mutta olosuhteiden on hyvä olla silloin lämpimän kosteita. "Lieroilla on myös makuaisti, aina ensin ne syövät sokeri‑ ja valkuaispitoiset kasvijätteet. Lopulta niillä on myös erityinen kemiallinen aisti, jolla ne voivat havaita mm. maan happamuutta, myrkkyjä ja lannotteita." Naturalehti 3.3.2017
7.7.2022 Lab.fi sivustolla oleva artikkeli kehuu matoja viljelijän tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi.
Kysymys kannattaa vielä lähettää vaikkapa Luontoiltaan. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Varastoituun viljaan iskevät monetkin tuholaiset, jotka voivat...
Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki.
Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974).
Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain.
”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä...
Tässä muutamia kirjoja, jotka voisivat kiinnostaa sinua:
Matkakertomuksia:
Thoreau: Kolme matkaa erämaahan
Monsen: Vaellus halki Alaskan
Lainema: Eräretkillä Alaskassa
Abbey: Kesä autiomaassa
Schooler: Sininen karhu - erään valokuvan tarina
Kertomakirjallisuus:
McCarthy: Veden ääriin, eli Lännen punainen ilta
London: Erämaan kutsu
TEPA-termipankki määrittää laajakaistaisen: "tavallista leveämpää taajuuskaistaa käyttävä". Television kohdalla mainitaan, että laajakaistaisena pidetään järjestelmää, jossa on ainakin 25 kanavaa käytettävissä samanaikaisesti.
Laajakaistan termipankki määrittää tietoliikenneyhteydeksi, jonka avulla tiedon siirtäminen verkosta käyttäjälle on nopeaa. Vuoden 2015 määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden täytyy olla vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Vuoden 2012 laajakaistasanasto pyrkii määrittelemään, minkälaisista yhteyksistä on kyse.
Wikipediassa mainitaan, että laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä voidaan tarkoittaa laajakaistaista Internet-yhteyttä tai laajakaistaista modulointitekniikkaa....
Voivat käyttää. Pinkin värisiä saappaita valmistetaan koosta 36 kokoon 46. Pinkki väri mielletään usein feminiiniseksi väriksi, mutta historiassa se on ollut päinvastoin maskuliininen väri.
Lähteet ja lisätietoa:
Hai-saappaat: https://www.nokianjalkineet.fi/tuote/hai-2/?color=pinkki
Savon Sanomat: Vaaleanpunainen oli ennen maskuliininen väri ja tytöt puettiin siniseen https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2984401
Helsingin Sanomat: Tiesitkö tätä? Vaaleanpunainen on historiallisesti miehinen väri https://www.hs.fi/elama/art-2000005195320.html
Antro Blogi: Vaaleanpunaisen sukupuolittunut historia https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/
Matador-sarjan tunnusmusiikin on säveltänyt tanskalainen pianisti ja säveltäjä Bent Fabricius-Bjerre, paremmin tunnettu nimellä Bent Fabric.
Voit kuunnella sävelmän esim. tästä https://www.youtube.com/watch?v=zcNqmoTYLfw
Hei,
Autopaikkojen rakentamista hyvin yleisellä tasolla säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/132).
Se ei kuitenkaan ota kantaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään tai toteutustapaan. Myöskään asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä autopaikoista.
Suomessa autopaikkojen määrästä ei ole valtakunnallista normia. MRL ei säätele tonteille rakennettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan niistä annetaan ohjeet kunnan hyväksymässä asemakaavassa.
Asemakaavassa ilmoitettu pysäköintinormi perustuu yleisemmin kerrosneliömetreihin tai asuntokohtaisiin autopaikkojen määrään. Monet kaupungit käyttävät erilaisia normiyhdistelmiä, kuten kerrosneliömetrien ja asuntokohtaisten normien keskiarvoa. Esimerkiksi...
