Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla.Vastauksen ja kysymyksen löydät kirjoittamalla hakukenttään hakusanaksi: kassi.https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=kassitai alla olevista linkeistä:Mistä sukunimi Kassi on peräisin ja mitä se tarkoittaa?...Mistä sana "kassi" on saanut alkunsa?
Tämä Sotilaspojan uni -niminen runo on sanoittaja, radiotoimittaja ja kirjailija Reino Palmrothin (1906-1992) käsialaa. Hänet tunnettiin nimimerkeillä Reino Hirviseppä ja Palle. Runo on julkaistu Reino Hirvisepän teoksessa Isänmaa: runoja ja lauluja aseveljille ja kotirintamalle. Runo, tai ainakin osa siitä, löytyy myös Aseveli-lehdestä Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Aseveli 2/1939, s.4
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Kyllä, voit palauttaa Jyväskylästä lainatut kirjat mihin tahansa Keski-kirjastoon. Poikkeuksena voi olla kuntakohtaisesti joitain aineistoja (esim. soittimet ja liikuntavälineet), joita ei voi palauttaa toisen kunnan kirjastoon.
Yksityishenkilöiden aineistoa pystyy luovuttamaan muutamaan paikkaan tutkimusaineistoksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja Kansallisarkistoon. Lupaavin vaihtoehto vaikuttaisi olevan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aineiston luovuttamisesta seuran sivuilla kerrotaan seuraavanlaisesti: "Omakohtaisen kerronnan aineistot""Otamme vastaan aiemmin julkaisematonta omaan elämään ja lähipiiriin liittyvää kerrontaa myös muistitietokeruiden ulkopuolelta. Aihepiirejä tai tekstien pituutta ei ole rajattu. Aineiston tai sen sisällön iällä ei ole merkitystä, joten kerronnan kohteena voi olla niin isovanhempien evakkomatka kuin sähköpotkulaudat. Keskeistä on kerronnan omakohtaisuus ja ajassa liikkuvien ilmiöiden tallentaminen."...
Kyseessä on Christian Nybyn ohjaama 'Se' toisesta maailmasta (The Thing from Another World) vuodelta 1951. Elokuva nähtiin ensimmäisen kerran Suomen televisiossa MTV1:llä vuonna 1972.Lähteet:’Se’ toisesta maailmasta – WikipediaThe Thing from Another World | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Georg Otsin esittämä Kalastajan laulu on alun perin virolainen laulu nimeltä Rannakolhoosis. Sen on säveltänyt Valter Ojakäär ja alkuperäiset sanat on tehnyt Debora Vaarandi. Suomenkielisen laulutekstin tekijä on tuntematon.
Kyseessä lienee Paavo Haavikon runo Puut, kaikki heidän vihreytensä. Siinä runon puhuja haluaa "ojentaa sinulle nurmikon". Runo löytyy Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä -nimisestä runokokoelmasta, joka julkaistiin vuonna 1966. Kysytty runo on kokoelmassa ensimmäisenä.
Finna.fi-palvelun mukaan näitä sanakirjoja on painettuina lähinnä yliopistokirjastojen kokoelmissa, eivätkä ne ole saatavissa kotilainaan. Kansalliskirjasto on kuitenkin digitoinut teoksen Lexicon graeco-latinvm, continens voces omnes appellativas, cùm Novi Testamenti, tùm Januae ling. graecae, anno superiori hic Dorpati editae, ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=fd2016-00011023&pages=1-448.
Hyvältä näyttää, Sarah J. Maasin Suomen kustantaja Gummerukselta kerrottiin: "On tulossa suomeksi! Julkaisemme tosin ensin Maasin tulevat jatko-osat Valtakunta-sarjalle. Assassin’s Blade tulee siis viimeisintään alkuvuonna 2028. Sama suomentaja suomentaa kaikki Maasin kirjat, siksi julkaisutahti on tietynlainen."
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin...
Vanhojentansseista tutun kikapoo- tai cicapo-tanssin nimi liittyy musiikkiin, jonka tahtiin sitä on tanssittu. Venäläis-amerikkalaista alkuperää olevan seuratanssin alkuperäinen musiikki oli yhdysvaltalaisen säveltäjän Harry von Tilzerin kappale My pretty little Kickapoo (1904), joka kertoo kickapoo-alkuperäiskansaan kuuluvasta nuoresta naisesta. Sen sijaan suomalaisissa vanhojentansseissa kikapoota on jo pitkään tanssittu Max Oscheitin Picador-marssin (1912) tahtiin, joten kikapoo voisi olla myös leikillinen väännös espanjalaisiin härkätaistelijoihin viittaavasta picadorista. Lisätietoja tanssiaskelista ja musiikista löytyy täältä: https://laine.artsci.utoronto.ca/folkdans/finska/kikapo_en.htm My pretty little Kickapoo -kappale...
Tuira on yksi Oulun kansainvälisimmistä kaupunginosista, ja alueella asuu ihmisiä useista eri maista ja kieliryhmistä.Oulun kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa on jaoteltu kaupungin väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan, mutta näitä jaotteluja ei ole tehty kaupunginosittain. Koko Oulussa vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 6,5 % vuonna 2025.Kalevan mukaan Tuiran koulussa lähes joka kolmas oppilas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tämä viittaa siihen, että alueen lapsiperheissä vieraskielisten osuus on erittäin korkea.Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta voi etsiä tietoja postinumeroalueittain. Väestörakenne-tietokanta sisältää myös kuntien osa-alueittaiset väestörakennetiedot mm. kielen ja kansalaisuuden mukaan, mutta...
Rahanarvonmuunnin tosiaan laskee vain, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina ja laskenta perustuu elinkustannusindeksiin 1914:1-6=100. Lisätietoja löydät rahanarvonmuuntimen verkkosivulta kohdasta laskennan perusteet: https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin sekä kuluttajahintaindeksin dokumentaatiosta: https://stat.fi/fi/dokumentaatio/tilastojen-dokumentaatio/khi. Kysymystäsi voisi arvioida suhteuttamalla lampun hinnan suomalaisen kuukauden keskiansioon, joka oli vuonna 1950 euroiksi muunnettuna 34 €. Liitteenä ansiotasoindeksin taulukko, jossa keskiansiot vuosina 1948-2021. Palkkatietoja markkoina eri aloilta löytyy parhaiten Suomen tilastollisista vuosikirjoista, esimerkiksi vuoden 1951...
Hei,Kiitos kysymyksestäsi. Varsinaisia tikapuita sisältäviä satuja ei tullut mieleen, mutta voisiko kyseessä olla englantilainen kansansatu Jaakko ja pavunvarsi (engl. Jack and the Beanstalk). Siinä ei ole tikapuita, mutta Jaakko kiipeää valtavaa pavunvartta pitkin ikään kuin tikapuita ylös pilviin.Jaakko ja pavunvarsi tarina löytyy esimerkiksi Isoisien iltasadut -kirjasta, jonka on kuvittanut Väinö Heinonen ja toimittaja on Sanna Jaatinen.Grimmin saduissa on tarina Tähkäpäästä (Rapunzel), jonka palmikkoa pitkin prinssi kiipeää torniin. Hiukset toimivat vähän kuin tikapuiden tai köyden tapaan.Tähkäpään tarina löytyy esimerkiksi kirjasta Tähkäpää, tekijöinä Hinrichsen Natalie ja Luhtanen Sari (kääntäjä).
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista...
