Porterin teos on vastaushetkellä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainassa, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa. Pirttilän kirjaa Kilpailijaseuranta ei myöskään ole käsillä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kauppakorkeakoulun taloustieteellisesta Helecon Mix –tietokannasta on löydettävissä uudempi kirjallisuus tallenettuna sisällysluetteloineen.
Tässä kirjan Kilpailijaseuranta / Anneli Pirttilä sisällys:
- Systemaattinen kilpailijaseuranta osana yrityksen kilpailuympäristönhallintaa
- Kilpailuympäristön hahmottaminen ja keskeisten kilpailijoiden tunnistaminen
- Kilpailijaseurannan avainryhmät yrityksessä
- Kilpailijatiedon tarve ja kysyntä
- Kilpailijatiedon käyttö
- Kilpailijatiedon lähteet
-...
Onningebyn taitelijayhteisön perusti taiteilija Victor Westerholm 1886. Hän keräsi yhteisöön taiteilijoita Ruotsista ja Suomesta. Seuraavissa teoksissa kerrotaan taiteilijayhteisöstä: Önningebykolonin 100 år - en jubileumsbok (1986) ja Hanna Rönnberg: Konstnärsliv (1993), joka sisältää 2 hänen kirjaansa Konstnärsliv i slutet av 1880-talet ja Konstnärskolonien på Åland.
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Germontin romanssi on Giuseppe Verdin oopperasta La Traviata. Aaria löytyy nuottina esim. Suuri toivelaulukirja 7:stä sekä teoksesta Arias for baritone,toim. Robert L. Larsen.
"Salminen, Hellevi eli oikeasti Salminen-Matihalti, Hellevi on syntynyt 19.2.1941 ammatiltaan vapaa kirjailija. Esikoisromaaninsa Baby hän kirjoitti parikymmenvuotiaana. Hellevi Salmisen tuotannon ansiokkain osa on nuortenkirjallisuutta." Manninen, Kerttu: Salminen, Hellevi. Teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa.- Kirjastopalvelu 1995, ss. 214-215.
Salminen saavutti Topelius-palkinnon 1997 teoksella Pikku sammakkoprinssi. Otava 1996.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/topeliuspalkitut.shtml
Seuraavat artikkelit ovat poimitoja Aleksi-lehtietokannasta: Kauhava on kasvattanut poikkeuksellisen monta kirjailijaa Mäki-Mantila, Aino Ilkka 2002-01-20. Ei vain tästä maailmasta Tarvainen, Hanna Onnimanni 2001,...
Ricky Martinin nimeä kantavat www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.rickymartin.com. Ne ovat kylläkin espanjan- ja englanninkieliset.
Suomenkielinen kirjakin löytyy: -Krulik, Nancy : Ricky Martin : Minun tarinani (2000)
Vanhoista Suosikki-lehdistä löytyy myös artikkeleita. Tässä muutama:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy ainakin kaksi suomen ja ruotsin kielen kirjastoalan sanastoa:
sanahaulla bibliotek and terminologi (ruotsinkielinen aineisto on asiasanoitettu ruotsiksi!)
*Benito, Miguel: Bibliotekstermer, Borås : Taranco, 1997, ISBN 91-970103-2-4 ja 91-89118-00-6.
sanahaulla kirjastoala and sanakirjat
*Fortelius, Robin: Kirjaton kirja : sanastoa kirjastoista, tietokoneista ja uusista viestimistä = Boken utan band : terminologi om datorer, bibliotek och nya medier, Helsinki : Kirjastopalvelu, 1994,ISBN 951-692-348-8.
LINDA tietokannasta (käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla) löytyy
asiasana(selaus)haulla bibliotek...
Englanninkielistä materiaalia aiheesta on vaikea löytää. Seuraava teos käsittelee Suomen 1860-luvun nälkävuosia ja tartuntatauteja Suomessa. Turpeinen, Oiva; Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868. Helsinki : SHS, 1986.
1800-luvun sosiaalihistoriaa Helsigissä (asiasanana myös taudit):
Narinkka. 1993 / [toimitus = redaktion = editing: Leena Saarela, Sinikka Vainio ja Päivikki Kallio]. [Helsinki] : Helsingin kaupunginmuseo, 1993.
Tautien historiaa:
Vuorinen, Heikki S.; Tautinen historia / Heikki S. Vuorinen. Tampere : Vastapaino, 2002. (Tautien ja epidemioiden vaiheet myös Suomessa)
Katso Arno Forsiuksen kirjoittamat artikkelit lääketieteen historiasta !!!
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html (Pääsivu)
Esim. Tuberkuloosi...
Jonkin verran henkilötietoja tästä poliittisesta pilapiirtäjästä löytyy osoitteista
http://www.nicecarnaval.com/htmlvers/2003/FR/html/fildesans/carnaval200…
http://www.hinduonnet.com/thehindu/mag/2003/12/14/stories/2003121400280…
Kaiken kaikkiaan: käyttämistäni tiedonlähteistä (Internet, aineistotietokannat, lehtitietokannat) ei juurikaan löydy tietoja ko. piirtäjästä.
Lisätietoja voisi kysellä Suomen sarjakuvaseuran kokoelman kirjastonhoitajalta, yhteystiedot http://www.aralis.fi/taik/kokoelmat/suomen_sarjakuvaseuran_kokoelmat.ht… .
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Esimerkiksi seuraavat satukirjat voisivat tulla kyseeseen:
Aurinkolintu ja kaamoksen korppi , Tammi, 2000
Viheliäinen vihtahousu: tarinoita piruista, peikoista ja muista omituisista otuksista , BTJ Kirjastopalvelu, 1997
Lentonoidan poika--saamelaisia satuja , WSOY, 1978
Arvilyn satuja , Otava, 1943
Zacharias Topelius, Sampo Lappelill.
Satumetsosta voi hakea lisää osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=s_form2
El Pais sanomalehti on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjastoon, mutta sitä ei tosiaan säilytetä kuin 3 kuukautta. Lehti tulee myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ , jossa sitä säilytetään vain kuluva viikko. Yliopiston Pääkirjastoon http://www.lib.helsinki.fi/ on El Pais kuitenkin tilattu mikrofilminä. Voit tarkistaa lehden tilanteen Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi (
Helka tietokannasta El Pais saadaan esille haulla: pais ja hakutyypiksi valitaan lehden nimi).
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Seuraavista internet-osoitteista löytyy tietoa EU:n rahoittamista tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusprojekteista.
http://www.tekes.fi
(löytyvät esim. EU:n tutkimusohjelmat)
http://www.cordis.lu/en/home.html
http://europa.eu.int/comm/research/index_fi.html
Perustietoja Jalmari Finnestä löytyy mm. teoksista Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS 1993) sekä Suomen kirjallisuus VI (teoksen lopussa oleva hakemisto; Otava 1967), jonka mukaan Finne (viralliselta nimeltään Adolf Hjalmar Finne) syntyi 11.8.1874 Kangasalla ja kuoli 3.9.1938 Helsingissä, vanhemmat kirjakaupp. Gustaf Adolf Finne ja Wilhelmina Westerling. Finne valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1894, opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja teki opintomatkoja mm. Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Finne toimi Kansallisteatterin ohjaajana 1896-1903, vt.ohjaajana 1903-04 sekä Viipurissa Maaseututeatterin johtajana 1904-07 ja 1913-14. Molemmissa yllämainituissa kirjoissa on myös Finnen teosluettelot. Suomen...
Kirjastoista löytyy sekä Jarmo Perälältä sekä kirja Maakilpikonnat että Punakorvakilpikonna. Kirjastojen aineistotietokannat löytyvät kätevästi Kirjastot.fi-sivuston kautta, kohdasta Kirjastot tai monihaun kautta.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot
http://monihaku.kirjastot.fi
Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
